Vieraskyn\u00e4|Kotitalouksille ja yrityksille tarjotut tuet ovat valtiontalouden kannalta usein kallis ja tehoton tapa edist\u00e4\u00e4 puhdasta siirtym\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan n\u00e4kemys.<\/p>\n
Eduskunta sai joulukuun alussa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan strategiset linjaukset. Kunkin hallituksen vuorollaan laatimat energia- ja ilmastostrategia ja keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelma m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t energia- ja ilmastopolitiikan suuntaviivoja vuosiksi eteenp\u00e4in. Suunnitelmissa tarkastellaan energiantuotannon ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kehityst\u00e4 ja esitet\u00e4\u00e4n toimia, jotka ohjaisivat kehityst\u00e4 kohti ilmastotavoitteita ja toimivaa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Samaan aikaan kun Suomessa keskustellaan julkisen talouden sopeutustarpeesta, energia- ja ilmastosuunnitelmissa rahaa riitt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 vaikuttavuudella n\u00e4yt\u00e4 olevan v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n
Kumpikaan suunnitelma ei arvioi toimien kokonaiskustannuksia tai sit\u00e4, millaisilla toimilla lain edellytt\u00e4m\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset saavutetaan mahdollisimman pienin kustannuksin. Vain osalle toimista esitet\u00e4\u00e4n arvio sek\u00e4 tuotetuista p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4 ett\u00e4 kustannuksista. Monien toimien kohdalla arvio j\u00e4\u00e4 puuttumaan kummastakin. Silloin ei voida valita toimia, joilla on paras hy\u00f6ty-kustannussuhde.<\/p>\n
Hallituksen ilmastopolitiikka nojaa pitk\u00e4lti erilaisiin tukiin. Niit\u00e4 kaavaillaan jaettaviksi esimerkiksi autoilijoille, \u00f6ljyl\u00e4mmityksest\u00e4 luopujille, biokaasun tuottajille, pienydinvoimaloille ja suurille teollisuusyrityksille.<\/p>\n
Kotitalouksille ja yrityksille tarjotut tuet ovat kuitenkin valtiontalouden kannalta usein kallis ja tehoton tapa edist\u00e4\u00e4 puhdasta siirtym\u00e4\u00e4. Tukia kuitataan my\u00f6s investoinneista, joita olisi tehty ilman tukeakin.<\/p>\n
Esimerkiksi aiemmassa, vuoden 2018 autojen romutuspalkkiokampanjassa kolmannes tukieuroista p\u00e4\u00e4tyi kotitalouksille, jotka olisivat ostaneet uuden auton my\u00f6s ilman tukea. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa tukipotista oli siten vain tulonsiirto uusien autojen ostajille, ilman vaikutuksia ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ihin.<\/p>\n
Hallitus on silti p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt uudesta vuoden 2027 loppuun asti maksettavasta romutuspalkkiosta. Tarkoitukseen varataan 20 miljoonaa euroa, ja tukiehdot ovat huomattavasti h\u00f6llemm\u00e4t kuin aiemmissa kampanjoissa. Uusi tuki on siis entist\u00e4 suuremmalta osalta vastikkeeton rahavirta valtion budjetista uusien autojen ostajille.<\/p>\n
Rahaa riitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uusiin yritystukiin. Esimerkiksi t\u00e4n\u00e4 vuonna energia- ja teollisuusyrityksille on ollut tarjolla verohyvitys ilmastoneutraaliin talouteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4ville investoinneille. Haettujen hyvitysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on hieman alle kolme miljardia euroa.<\/p>\n
\nRahaa riitt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 vaikuttavuudella n\u00e4yt\u00e4 olevan v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Yrityksill\u00e4 oli tukiehdot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n lain hyv\u00e4ksymisen j\u00e4lkeen viisi kuukautta aikaa hakea hyvityst\u00e4. Kun ehtona hyvitykselle on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 miljoonan euron investointi, tukea on luultavasti haettu investointeihin, jotka ovat olleet pitk\u00e4ll\u00e4 selvitys- tai suunnitteluvaiheessa jo ennen tukiohjelmaa. Silloin hyvitys tuskin tuottaa suuria ymp\u00e4rist\u00f6parannuksia.<\/p>\n
My\u00f6s puhtaalla siirtym\u00e4ll\u00e4 perustellut tuet tulisi arvioida huolellisesti. Ylitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 hy\u00f6dyt kustannukset? Voisiko tavoitteet saavuttaa pienemmill\u00e4 kustannuksilla?<\/p>\n
Tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minenkin maksaa, sill\u00e4 EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 Suomelle p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysvelvoitteen vuoteen 2030. Nyt valtio on maksamassa velvoitteen ylitt\u00e4vist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hes 60 miljoonaa euroa vuodessa. Lis\u00e4ksi Suomi voi menett\u00e4\u00e4 jopa 80 miljoonaa euroa EU:n elpymis- ja palautumistukiv\u00e4lineen rahoitusta, ellei liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 onnistuta puolittamaan tavoitteen mukaisesti.<\/p>\n
Energia- ja ilmastosuunnitelmat voivat vaikuttaa pitk\u00e4aikaisesti my\u00f6s valtion rahoitusvajeeseen ja talouskasvuun. Kustannustehokkuus auttaisi sovittamaan yhteen ilmastotavoitteet ja talouspolitiikan pyrkimykset.<\/p>\n
Monet energia- ja ilmastosuunnitelmien ehdotukset vaativat viel\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelua. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ja niiden kustannuksia tarkastellaan s\u00e4\u00e4d\u00f6svaiheessa usein vain ehdotus kerrallaan. Ilmastotoimien talousvaikutukset h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4t, jos energia- ja ilmastopolitiikan linjapapereissa ei arvioida toimien kustannuksia kokonaisuutena.<\/p>\n
Marita Laukkanen on taloustieteen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4professori Tampereen yliopistossa ja tutkimusprofessori Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.<\/p>\n
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi\/vieraskyna\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vieraskyn\u00e4|Kotitalouksille ja yrityksille tarjotut tuet ovat valtiontalouden kannalta usein kallis ja tehoton tapa edist\u00e4\u00e4 puhdasta siirtym\u00e4\u00e4. Kirjoitus on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":96697,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-122716","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115760454885065014","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122716"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122716\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/96697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}