![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/img-3539-648x486.jpeg\")
<\/p>\nViime torstai Tampereen Tavara-asemalla oli minulle muistutus siit\u00e4, miksen k\u00e4y kovin usein Amorphiksen keikoilla.<\/p>\n
Pid\u00e4n kaikista Amorphis-vuosikymmenist\u00e4 ja niiden levyist\u00e4 l\u00e4hes saman verran, ja esimerkiksi Tomi Joutsenen ajan albumeista jotkin omat suosikkini ovat kaikkea muuta kuin muiden suosikkeja. B\u00e4ndi on aina tehnyt todella varmaa ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 albumeilla ett\u00e4 liven\u00e4. Se varmuus vain sattuu olemaan my\u00f6s Amorphiksen suurin riippakivi.<\/p>\n
Nyt takana oli t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 julkaistu ihan kelpo Amorphis-albumi, Borderland. Ajattelin j\u00e4lleen, ett\u00e4 jokohan t\u00e4m\u00e4 uuden tuottajan kanssa tehty albumi saisi b\u00e4ndin my\u00f6s tuulettamaan settilistaansa, joka on ollut vuosi toisensa per\u00e4\u00e4n hieman liiankin ennalta-arvattava. Riippumatta siit\u00e4, soittaako b\u00e4ndi klubeilla, festareilla tai l\u00e4mpp\u00e4rin\u00e4.<\/p>\n
Ollaanpa hetken aikaa todella tylsi\u00e4 ja py\u00f6ritell\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n numeroita.<\/p>\n
Tavara-asemalla kuultiin kaikkiaan 15 Amorphis-kappaletta. N\u00e4ist\u00e4 kappaleista yhdeks\u00e4n on julkaistu singlen\u00e4. Jos luotetaan Setlist.fm -sivuston tilastoihin, esimerkiksi House of Sleep on soitettu yli 1100 kertaa, Black Winter Day 969 kertaa, Silver Bride 938 kertaa, The Smoke 699 kertaa, The Castaway 605 kertaa ja niin edelleen. Oli oikeastaan pieni ihme, ett\u00e4 esimerkiksi Silent Waters ja Sacrifice loistivat poissaolollaan, mutta hyv\u00e4 niin. Kuultiinhan keikalla sent\u00e4\u00e4n viisi kappaletta uudelta Borderland-albumilta, kuten albumin rundilla kuuluukin asian olla.<\/p>\n
Vuosi toisensa per\u00e4\u00e4n kysyn mieless\u00e4ni, onko asia oikeasti niin, ett\u00e4 Amorphiksen on pakko soittaa ne houseofsleepit, silverbridet ja blackwinterdayt jokaisella keikallaan? Joka kerta tulen siihen tulokseen, ett\u00e4 b\u00e4ndill\u00e4 on niin perhanan kova tuotanto allaan, ett\u00e4 se voisi helposti rakennella kymmeni\u00e4 settilistoja ja yleis\u00f6 olisi silti enemm\u00e4n kuin tyytyv\u00e4inen. En nimitt\u00e4in usko, ett\u00e4 Amorphis-keikoilla ja varsinkaan klubi-sellaisilla k\u00e4y vain v\u00e4ke\u00e4, jotka olisivat kuunnelleet Amorphista vain Radio Rockilta. Luulenpa, ett\u00e4 moni b\u00e4ndiin ihastunut ottaa haltuun l\u00e4hes kaikki levyt.<\/p>\n
Itse asiassa olen t\u00e4ysin varma, ett\u00e4 yleis\u00f6 rakastaa Amorphista eniten silloin, kun b\u00e4ndi antaa musiikkinsa lent\u00e4\u00e4. Perustan v\u00e4itteen siihen yksinkertaiseen tosiasiaan, ett\u00e4 sek\u00e4 Tavara-aseman ett\u00e4 taannoisen Arch Enemy -l\u00e4mpp\u00e4rikeikan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt The Bee -kappale her\u00e4tti yleis\u00f6ss\u00e4 molempien keikkojen suurimman reaktion. Ja millainen kappale onkaan kyseess\u00e4? Viisi ja puoli minuuttinen todella polveileva, hieno proge-eepos. Ei niink\u00e4\u00e4n hittihitti.<\/p>\n
<\/p>\n
Leikit\u00e4\u00e4np\u00e4 seuraavaksi ajatuksella, millaisen settilistan b\u00e4ndilt\u00e4 saisi rakennettua.<\/p>\n
K\u00e4ytin t\u00e4h\u00e4n ajatukseen aikaa noin viisitoista minuuttia, selasin l\u00e4pi Tomi Joutsen -aikakauden Amorphis-levyt ja tulin nopeasti tulokseen, ett\u00e4 sielt\u00e4 saisi poimittua 15-20 kappaleen settilistan aivan huikeista biiseist\u00e4, joita ei ole soitettu juuri koskaan tai jotka ovat loistaneet poissaolollaan jo vuosia tai jopa vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 jos Amorphis-keikalla kuultaisiinkin vaikkapa kappaleet: Two Moons, Empty Opening, Weaving the Incantation, A Servant, Skyforger, From Earth I Rose, Mermaid, Beginning of Time, Nightbird\u2019s Song, A New Day, Dark Path, White Night, Pyres on the Coast, The Golden Elk, Seven Roads Come Together, My Name Is Night, Borderland, Despair ja h\u00f6ystett\u00e4isiin hommaa viel\u00e4 Joutsen-aikakautta edelt\u00e4neill\u00e4 kappaleilla Magic and Mayhem, Sign from the North Side, Summer\u2019s End ja Crimson Wave? T\u00e4t\u00e4kin setti\u00e4 voisi varioida eri mittaiseksi ja t\u00e4m\u00e4 setti on vain minun m\u00e4rk\u00e4 Amorphis-uneni, mutta luulenpa ett\u00e4 aika monelta kuulijalta l\u00f6ytyisi lukemattomilla varioaatioilla vastaavia haavesettej\u00e4 ja valtaosa kuulijoista olisi valmis kuulemaan todella monenlaisia kappalepaletteja Amorphis-keikoilla.<\/p>\n
Toinen, viel\u00e4 vekkulimpi juttu Amorphis-keikoilla liittyy siihen, miten lahjakkaita muusikoita b\u00e4ndiss\u00e4 soittaa.<\/p>\n
Amorphis soittaa aina, siis ihan AINA, sataprosenttisella ammatitaidolla ja varmuudella. En ole koskaan ollut Amorphis-keikalla, jossa asiat olisivat menneet t\u00e4ysin p\u00e4in helvetti\u00e4, tai edes l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n sit\u00e4. T\u00e4llaisen ammattitaidon yksi osanen on kuitenkin rutinoituminen. Toisin sanoen tylsistyminen. Eli se, kun soitetaan kymmeni\u00e4 tai satoja keikkoja vuodessa, keikat menev\u00e4t aina suurin piirtein samalla tavalla ja lavallakaan ei tapahdu ihmeempi\u00e4. Amorphiksen kohdalla t\u00e4m\u00e4 tuntuu hieman ristiriitaiselta, kun ottaa huomioon b\u00e4ndin j\u00e4senten koko potentiaalin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on ollut kaikkien tiedossa jo aiemminkin, mutta asia oikein korostui t\u00e4ss\u00e4 ihan viime vuosina, kun Esa Holopainen julkaisi Silver Lake -soolonsa, Tomi Koivusaari Bj\u00f8rk\u00f8-albumin, Olli-Pekka Laine progeili Octoploidin nimiss\u00e4 ja niin edelleen. Amorphis on t\u00e4ynn\u00e4 huimia virtuooseja, joiden syd\u00e4n selv\u00e4stikin sykkii progelle ja sit\u00e4 progea l\u00f6ytyy my\u00f6s Amorphis-kappaleiden syd\u00e4mest\u00e4, joten kysymys kuuluukin: Miksi soittaa Amorphis-kappaleita keikoilla juuri samassa muodossa kuin miss\u00e4 ne kuullaan levyill\u00e4? Eik\u00f6 levyt voisi pit\u00e4\u00e4 levyin\u00e4 ja liven liven\u00e4?<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 porukastahan l\u00f6ytyisi s\u00e4rm\u00e4\u00e4 ja taitoa revitell\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 kappaleilla vaikka mill\u00e4 tavalla. En tied\u00e4 muista, mutta ainakin itse kuuntelisin mieluusti hyvinkin lennokkaita, jamihenkisi\u00e4kin versioita Amorphis-keikoilla. Ei homman ihan totaaliseen huuruportaaliin tarvitsisi kadota, mutta kitarasoolo siell\u00e4 ja synasoolo t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai instrumentaalisien osuuksien venyttelyt tuolla antaisivat taatusti Amorphis-keikoille sellaista luonnetta, ett\u00e4 haluaisin n\u00e4hd\u00e4 b\u00e4ndin monta kertaa vuodessa liven\u00e4, koska ikin\u00e4 ei voisi tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 keikoilla tapahtuu. Nyt sen tiet\u00e4\u00e4 liiankin hyvin.<\/p>\n
Sitten toisaalta kaiken t\u00e4m\u00e4n paasaamani toisella puolella on se seikka, ett\u00e4 meininki Tavara-asemalla oli joulukuiseksi torstai-illaksi todella kova. Yleis\u00f6 nautti t\u00e4ysin rinnoin, yhteislaulua riitti, nyrkki\u00e4 puitiin ilmassa ja energiatasot olivat ihan eri mallilla kuin arkikeikoilla useimmiten on. Onko sittenkin niin, ett\u00e4 Amorphis tarjoaa valtaosalle yleis\u00f6st\u00e4 t\u00e4sm\u00e4lleen sit\u00e4, mit\u00e4 yleis\u00f6 haluaakin, viihtyy siin\u00e4 samalla mukavasti itsekin ja kaikki ovat iloisia?<\/p>\n
Mene ja tied\u00e4, mutta itse olen t\u00e4ysin varma siit\u00e4, ett\u00e4 Amorphis voisi rohkeasti soittaa keikoillaan l\u00e4hes mit\u00e4 vain ja tehd\u00e4 levyill\u00e4\u00e4nkin melkein mit\u00e4 tahansa, ja Amorphis-kuulijat ottaisivat kaiken t\u00e4m\u00e4n avosylin vastaan. T\u00e4ss\u00e4 on b\u00e4ndi, jonka ei tarvitsisi soittaa keikoillaan kovinkaan montaa single\u00e4, ja kuulijat nauttisivat t\u00e4ysin rinnoin.<\/p>\n
Teksti ja kuvat: Aki Nuopponen<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/img-3569-648x486.jpeg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Viime torstai Tampereen Tavara-asemalla oli minulle muistutus siit\u00e4, miksen k\u00e4y kovin usein Amorphiksen keikoilla. Pid\u00e4n kaikista Amorphis-vuosikymmenist\u00e4 ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":122914,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,33,31,30,2867,195,47,32,109],"class_list":{"0":"post-122913","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-livearvio","13":"tag-music","14":"tag-musiikki","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115761949354423590","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122913","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122913"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122913\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/122914"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122913"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122913"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122913"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}