Ukrainan sota on paljastanut Euroopan jakautumisen. Ven\u00e4j\u00e4n uhan torjuminen lep\u00e4\u00e4 nyt yh\u00e4 selvemmin Pohjois- ja It\u00e4-Euroopan harteilla, eik\u00e4 Suomi voi odottaa eurooppalaista yksimielisyytt\u00e4, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.<\/p>\n
Eurooppa puhuu mielell\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isyydest\u00e4. Ukrainan sodan aikana siit\u00e4 on tullut l\u00e4hes mantra. Silti sota on paljastanut jotakin ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 mutta v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Euroopalla ei ole yht\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa silloin, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 on todellisia seurauksia.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei ole moraalinen tuomio vaan strateginen havainto. Toistaiseksi talouspakotteet ovat pit\u00e4neet Eurooppaa kasassa Ven\u00e4j\u00e4n suhteen. Ne ovat olleet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja osin my\u00f6s tehokkaita.<\/p>\n
Sellaisenaan pakotteet ovat olleet Euroopan helpoin tapa osoittaa yhten\u00e4isyytt\u00e4. Ne eiv\u00e4t vaadi sotilaallista riskinottoa, joukkojen liikuttamista tai hallituksilta selityksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 turvallisuus maksaa ja miksi se maksaa.<\/p>\n
Kun keskustelu siirtyy vaikeampiin kysymyksiin, yhten\u00e4isyys alkaa hajota. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Ukrainan aseavussa, rahoituksessa tai vaikkapa keskustelussa Ven\u00e4j\u00e4n j\u00e4\u00e4dytetyist\u00e4 varoista.<\/p>\n
Yksimielisyys katoaa niill\u00e4 hetkill\u00e4, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 olisi suurin vaikutus sodan kulkuun ja Euroopan tulevaan turvallisuusj\u00e4rjestykseen. Voitaneen todeta Euroopan olevan yhten\u00e4inen silloin, kun se on helppoa. Kun panokset kasvavat, erot tulevat esiin.<\/p>\n
Euroopan sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4\u00e4 kaksi erilaista turvallisuuskokemusta. Pohjoisessa ja id\u00e4ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on konkreettinen ja akuutti uhka. Se on naapuri, jolla on historiaa sotilaallisesta voimank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja joka testaa jatkuvasti rajoja h\u00e4irinn\u00e4ll\u00e4, painostuksella ja voimapolitiikalla. Etel\u00e4ss\u00e4 ja osin l\u00e4nness\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on yksi kriisi muiden joukossa, ei eksistentiaalinen kysymys.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ero ei ole vain mielipidekysymys vaan n\u00e4kyy teoissa. Kun tarkastellaan Ukrainan tukemista suhteessa maiden talouden kokoon, k\u00e4rki l\u00f6ytyy selv\u00e4sti Pohjois- ja It\u00e4-Euroopasta.<\/p>\n
Baltian maat, Pohjoismaat ja Puola ovat kantaneet suhteellisesti suurimman vastuun. My\u00f6s Alankomaat ja Iso-Britannia sijoittuvat korkealle. Suuret L\u00e4nsi- ja Etel\u00e4-Euroopan maat ovat mukana, mutta selv\u00e4sti varovaisemmin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, miss\u00e4 sodan koetaan koskettavan omaa turvallisuutta kaikkein suoraan.<\/p>\n
Sama ilmi\u00f6 n\u00e4kyy niin sanotussa ”halukkaiden koalitiossa”. Sit\u00e4 on tapana kutsua Euroopan vastaukseksi, vaikka se on tosiasiassa otos niist\u00e4 maista, jotka ovat valmiita toimimaan.<\/p>\n
Sen ytimess\u00e4 ovat Saksa, Pohjoismaat, Alankomaat, Ranska, Puola, Iso-Britannia ja Baltian maat. Toisin sanoen juuri ne valtiot, joille Ven\u00e4j\u00e4n voimapolitiikka ei ole teoreettinen kysymys.<\/p>\n
Kun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n nopeasti ja riskit ovat todellisia, Euroopan toiminta kasautuu samoille harteille. T\u00e4m\u00e4 ei ole sattumaa vaan seurausta maantieteest\u00e4, historiasta ja poliittisesta todellisuudesta.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4dytettyjen ven\u00e4l\u00e4isvarojen kohdalla t\u00e4m\u00e4 eritahtisuus on tullut erityisen selv\u00e4sti esiin. Vastustusta ja varauksellisuutta on esiintynyt muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Unkarissa, Slovakiassa, T\u0161ekiss\u00e4 ja Luxemburgissa. Perustelut vaihtelevat juridisista riskeist\u00e4 rahoitusmarkkinoiden vakauteen.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 ovat osin ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 huolia, mutta lopputulos on sama. Eurooppa ei kykene muuttamaan moraalista yksimielisyytt\u00e4 kovaksi voimaksi silloin, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6kset edellytt\u00e4v\u00e4t yhteist\u00e4 riskinottoa.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n. Se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa, erimielisyyksi\u00e4 ja ep\u00e4varmuutta aseena. Jokainen viiv\u00e4stys Ukrainan rahoituksessa ja jokainen ep\u00e4r\u00f6inti varojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 palvelee Ven\u00e4j\u00e4n strategiaa paremmin kuin mik\u00e4\u00e4n propagandapuhe.<\/p>\n
Suomelle t\u00e4st\u00e4 seuraa ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4, mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s. Turvallisuutemme ei voi perustua oletukselle siit\u00e4, ett\u00e4 Eurooppa toimii kriisin syvetess\u00e4 yhten\u00e4isesti ja ripe\u00e4sti. Yhteinen eurooppalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on t\u00e4rke\u00e4 tavoite, mutta se ei ole toimiva perusta silloin, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kovassa paineessa.<\/p>\n
Siksi Suomen on rakennettava oma varasuunnitelmansa Euroopan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita irtautumista EU:sta eik\u00e4 Nato-j\u00e4senyyden kyseenalaistamista. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tunnistamme ne maat, joiden turvallisuusintressit ovat pysyv\u00e4sti linjassa omiemme kanssa, ja alkaa toimia niiden kanssa j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti ja n\u00e4kyv\u00e4sti.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 muutosta tavassa, jolla Suomi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n EU:ssa ja Natossa. Pohjoismaiden, Baltian maiden, Puolan ja Romanian sek\u00e4 muiden halukkaiden tulisi muodostaa poliittinen ydinryhm\u00e4, joka koordinoi kantojaan ennen keskeisi\u00e4 kokouksia ja esiintyy samoilla viesteill\u00e4 eri p\u00f6ydiss\u00e4.<\/p>\n
Kun n\u00e4m\u00e4 maat puhuvat samansis\u00e4lt\u00f6isesti, Ven\u00e4j\u00e4n uhka lakkaa olemasta alueellinen huoli ja muuttuu koko Euroopan keskeiseksi turvallisuuskysymykseksi. T\u00e4m\u00e4 ei vaadi uusia sopimuksia tai muodollisia liittoumia. Se vaatii poliittista tahtoa.<\/p>\n
EU ja Nato ovat t\u00e4ynn\u00e4 ep\u00e4virallisia rakenteita, jotka muovaavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa enemm \u00e4n kuin viralliset julkilausumat. Jos Suomi haluaa vaikuttaa, sen on oltava osa ryhm\u00e4\u00e4, joka ei vain reagoi, vaan vie aloitteita eteenp\u00e4in.<\/p>\n
Kirjoittaja Henri Vanhanen on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija. Inka Soveri<\/p>\n
Varasuunnitelman toinen ulottuvuus on sotilaallinen ja teollinen. Pohjois- ja It\u00e4-Euroopan maiden on sidottava puolustushankintojaan ja tuotantoaan nykyist\u00e4 tiukemmin yhteen. Ilmapuolustus, pitk\u00e4n kantaman tulenk\u00e4ytt\u00f6 ja ammusvarannot ovat aloja, joissa hajanaisuus sy\u00f6 uskottavuutta.<\/p>\n
Kun kriittinen joukko maita rakentaa n\u00e4it\u00e4 kyvykkyyksi\u00e4 yhdess\u00e4, syntyy tosiasiallinen puolustusydin, jota ei voi ohittaa poliittisilla puheilla.<\/p>\n
Kolmas ulottuvuus on poliittisesti vaikein, mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Suomen on oltava valmis sanomaan \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 kaikkien ei tarvitse olla mukana kaikessa. Jos yksimielisyys ei synny Ukrainan tukemisessa tai puolustuksen vahvistamisessa, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei saa pys\u00e4hty\u00e4.<\/p>\n
Halukkaiden maiden on edett\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 ja j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 ovi auki muille tulla mukaan my\u00f6hemmin. T\u00e4m\u00e4 ei murenna eurooppalaista solidaarisuutta. Se est\u00e4\u00e4 sit\u00e4 halvaantumasta.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n kokonaisuuteen kuuluu my\u00f6s Saksa. Saksan rooli on ollut hidas ja paikoin turhauttava, mutta sen merkityst\u00e4 ei voi kiert\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Saksa on It\u00e4meren valtio ja Euroopan taloudellinen ydin. Ilman Saksaa Pohjois- ja It\u00e4-Euroopan maat ovat oikeassa, mutta yksin. Saksan kanssa ne ovat Euroopan suuntaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 voima. Siksi Saksan sitominen konkreettisiin hankkeisiin on Suomelle strategisesti ratkaisevaa.<\/p>\n
Euroopan unioni ei heikkene siit\u00e4, ett\u00e4 osa maista tekee enemm\u00e4n. Se heikkenee siit\u00e4, jos kukaan ei uskalla tehd\u00e4 aloitteita. Euroopan turvallisuus ei en\u00e4\u00e4 rakennu t\u00e4ydellisest\u00e4 konsensuksesta, vaan toimivasta ytimest\u00e4.<\/p>\n
Jos Suomi rakentaa turvallisuuspolitiikkansa oletukselle t\u00e4ydellisest\u00e4 eurooppalaisesta yksimielisyydest\u00e4, rakennamme sen v\u00e4\u00e4r\u00e4lle perustalle. Euroopan rauha lep\u00e4\u00e4 nyt pohjoisen ja it\u00e4isen Euroopan harteilla. Se ei ole kunnianosoitus, vaan vastuun kuvaus.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on realismia Euroopan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Kirjoittaja Henri Vanhanen on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija sek\u00e4 tietokirjailija.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ukrainan sota on paljastanut Euroopan jakautumisen. Ven\u00e4j\u00e4n uhan torjuminen lep\u00e4\u00e4 nyt yh\u00e4 selvemmin Pohjois- ja It\u00e4-Euroopan harteilla, eik\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":122960,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,70,5679,2260,24,25,28,29,15,18,21,637,32,19,20,56,4385,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-122959","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kansainvalinen-politiikka","18":"tag-kansainvaliset-organisaatiot-ja-sopimukset","19":"tag-kansainvalisyys","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-politiikka","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-ulkopolitiikka-ja-kansainvalinen-politiikka","33":"tag-uutiset","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115762189063742296","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122959"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122959\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/122960"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122959"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122959"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}