{"id":123296,"date":"2025-12-22T16:45:11","date_gmt":"2025-12-22T16:45:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/123296\/"},"modified":"2025-12-22T16:45:11","modified_gmt":"2025-12-22T16:45:11","slug":"marsissa-aika-ei-vain-kulje-nopeammin-se-myos-heittelee-rajusti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/123296\/","title":{"rendered":"Marsissa aika ei vain kulje nopeammin \u2013 se my\u00f6s heittelee rajusti"},"content":{"rendered":"

Marsissa aika kulkee hieman nopeammin kuin Maassa, ja nyt ero on saatu m\u00e4\u00e4ritetty\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti. Yhdysvaltain kansallisen standardi- ja teknologiainstituutin NISTin kahden fyysikon tutkimuksen mukaan Marsin pinnalla olevat kellot k\u00e4yv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin 477 mikrosekuntia vuorokaudessa nopeammin kuin Maassa olevat kellot.\u00a0Tutkimus on julkaistu<\/a> The Astronomical Journal -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n

Ero kuulostaa mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, mutta sill\u00e4 voi olla ratkaiseva merkitys tilanteissa, joissa Maassa, Kuussa ja Marsissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 aika t\u00e4ytyy synkronoida sekunnin murto-osien tarkkuudella. Ilmi\u00f6 perustuu Albert Einsteinin yleiseen suhteellisuusteoriaan, jonka mukaan aika riippuu painovoimasta: voimakkaammassa gravitaatiokent\u00e4ss\u00e4 kello k\u00e4y hitaammin kuin heikommassa kent\u00e4ss\u00e4. Niinp\u00e4 jokainen sekunti on heikommassa gravitaatiokent\u00e4ss\u00e4 lyhyempi.<\/p>\n

Sama periaate on esimerkiksi gps-satelliittien atomikelloissa, jotka k\u00e4yv\u00e4t nopeammin kuin Maan pinnalla olevat kellot, koska keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 Maan kiertoradalla vallitseva hieman heikompi gravitaatio ja satelliittien liikkeen aiheuttama ajan v\u00e4\u00e4ristym\u00e4 tuottavat yhteens\u00e4 noin 38 mikrosekunnin eron vuorokaudessa.<\/p>\n

NISTin tutkijat Neil Ashby<\/strong> ja Bijunath Patla<\/strong> ovat nyt kehitt\u00e4neet Marsia varten tarkan ajanm\u00e4\u00e4ritysj\u00e4rjestelm\u00e4n. Kaksikko on aiemmin luonut<\/a> Kuulle oman aika-asteikon, joka vastaa Maassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 koordinoitua yleisaikaa (UTC). UTC on maailmanlaajuinen aikastandardi, jota k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muun muassa t\u00e4htitieteilij\u00e4t ja Deep Space Network -verkko, ja sen tarkkuus on noin 100 pikosekuntia vuorokaudessa.<\/p>\n

Kuun pinnalla aika kulkee noin 56 mikrosekuntia vuorokaudessa nopeammin kuin Maassa. Ero johtuu Kuun pienemm\u00e4st\u00e4 massasta sek\u00e4 Auringon, Maan ja Kuun v\u00e4lisest\u00e4 gravitaatiovuorovaikutuksesta.<\/p>\n

Marsin kohdalla ajan laskeminen on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempaa. \u201dKolmen kappaleen ongelma on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen monimutkainen. Nyt k\u00e4sittelemme nelj\u00e4\u00e4: Aurinkoa, Maata, Kuuta ja Marsia\u201d, Patla toteaa tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n

Marsin pinnalla painovoima on selv\u00e4sti Maan vastaavaa heikompi, sill\u00e4 Marsin massa on vain noin kymmenesosa Maan massasta. Mars-luotainten ker\u00e4\u00e4mien tietojen perusteella Ashby ja Patla arvioivat, ett\u00e4 Marsin pintagravitaatio on noin viisi kertaa heikompi kuin Maan.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Mars kiert\u00e4\u00e4 Aurinkoa keskim\u00e4\u00e4rin 1,5 t\u00e4htitieteellisen yksik\u00f6n et\u00e4isyydell\u00e4, kun Maan et\u00e4isyys Auringosta on yksi t\u00e4htitieteellinen yksikk\u00f6. Koska gravitaation voimakkuus heikkenee k\u00e4\u00e4nt\u00e4en verrannollisesti suhteessa et\u00e4isyyden neli\u00f6\u00f6n, Auringon gravitaatiopotentiaali Marsin kohdalla on selv\u00e4sti Maan kokeman vaikutuksen alapuolella.<\/p>\n

Tilannetta mutkistaa entisest\u00e4\u00e4n Marsin selv\u00e4sti soikeampi kiertorata Maan rataan verrattuna, mink\u00e4 vuoksi planeetta kokee suuria vaihteluita gravitaatiopotentiaalissa. T\u00e4m\u00e4n seurauksena Marsin kellot k\u00e4yv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin 477 mikrosekuntia vuorokaudessa nopeammin kuin Maan kellot, mutta ero kasvaa tai pienenee jopa 266 mikrosekuntia vuorokaudessa Marsin vuoden aikana.<\/p>\n

Marsin vuosi on my\u00f6s huomattavasti Maan vuotta pidempi: planeetalla kuluu 687 vuorokautta yhden kierroksen tekemiseen Auringon ymp\u00e4ri. My\u00f6s Marsin vuorokausi on pidempi, sill\u00e4 planeetta tarvitsee noin 40 minuuttia enemm\u00e4n aikaa py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4kseen akselinsa ymp\u00e4ri kuin Maa.<\/p>\n

Tarkkojen ja skaalautuvien aika-asteikkojen luominen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tulevia Mars-operaatioita varten. \u201dVoi kulua viel\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 ennen kuin Marsin pinta t\u00e4yttyy vaeltavien m\u00f6nkij\u00f6iden j\u00e4ljist\u00e4, mutta on jo nyt hy\u00f6dyllist\u00e4 tutkia kysymyksi\u00e4, jotka liittyv\u00e4t navigointij\u00e4rjestelmien perustamiseen muille planeetoille ja kuille\u201d, Ashby sanoo tiedotteessa.<\/p>\n

Maan ulkopuolinen ajanm\u00e4\u00e4ritys on keskeisess\u00e4 roolissa my\u00f6s l\u00e4hivuosikymmenien Kuuhun suuntautuvissa lennoissa, joita suunnittelevat sek\u00e4 kaupalliset toimijat ett\u00e4 kansalliset avaruusohjelmat. Viestint\u00e4, paikannus ja navigointi edellytt\u00e4v\u00e4t yhteensopivia ja luotettavia aikaj\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n

Siksi Maan ja Kuun j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolelle ulottuvan aika-infrastruktuurin rakentaminen ja niin sanotun autonomisen planeettojenv\u00e4lisen aikasynkronoinnin kehitt\u00e4minen ovat keskeisi\u00e4 tavoitteita.<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Marsissa aika kulkee hieman nopeammin kuin Maassa, ja nyt ero on saatu m\u00e4\u00e4ritetty\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti. Yhdysvaltain kansallisen standardi- ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":123297,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[20072,453,33,31,30,22084,118,32,119],"class_list":{"0":"post-123296","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-aika","9":"tag-avaruus","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-mars","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115764233745514154","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123296","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=123296"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123296\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/123297"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=123296"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=123296"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=123296"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}