{"id":124530,"date":"2025-12-24T03:59:09","date_gmt":"2025-12-24T03:59:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/124530\/"},"modified":"2025-12-24T03:59:09","modified_gmt":"2025-12-24T03:59:09","slug":"uusi-malli-selvittaa-miten-nykyihmiset-ja-neandertalinihmiset-saattoivat-kohdata-euroopassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/124530\/","title":{"rendered":"Uusi malli selvitt\u00e4\u00e4, miten nykyihmiset ja neandertalinihmiset saattoivat kohdata Euroopassa"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">K\u00f6lnin yliopiston tutkijat ovat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mallintaneet j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, millaisia kohtaamisia neandertalinihmisten ja anatomisesti nykyihmisen kaltaisten Homo sapiensien v\u00e4lill\u00e4 saattoi tapahtua Iberian niemimaalla paleoliittisella kaudella.<\/p>\n<p>Erityisesti t\u00e4t\u00e4 varten kehitetyn numeerisen simulaatiomallin avulla tarkasteltiin muun muassa asuinalueita ja liikkumista ajanjaksolla, jolloin ensimm\u00e4iset nykyihmiset saapuivat Eurooppaan.<\/p>\n<p>Nykyk\u00e4sityksen mukaan nykyihmiset saapuivat Eurooppaan noin 50\u00a0000\u201338\u00a0000 vuotta sitten ja kohtasivat mantereella jo el\u00e4neet neandertalinihmisryhm\u00e4t. Tutkimuksessa analysoitiin molempien ryhmien asuinalueita ja liikkumista sek\u00e4 sit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ryhm\u00e4t saattoivat kohdata toisensa ja mahdollisesti sekoittua. Samalla tarkasteltiin, miten ilmastonvaihtelut vaikuttivat v\u00e4est\u00f6kehitykseen.\u00a0Tutkimus julkaistiin <a href=\"https:\/\/dx.doi.org\/10.1371\/journal.pone.0339184\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">PLOS One -tiedelehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Tutkijat hy\u00f6dynsiv\u00e4t numeerista mallia, jolla simuloitiin kokeellisesti neandertalinihmisten ja nykyihmisten mahdollisia kohtaamisia Iberian niemimaalla. Malli ottaa huomioon ilmastonvaihtelut sek\u00e4 molempien ryhmien populaatiot, keskin\u00e4iset yhteydet ja vuorovaikutuksen. Sen avulla voidaan dynaamisesti tarkastella useita erilaisia skenaarioita, toisin kuin perinteisemmill\u00e4 arkeologisilla tai geneettisill\u00e4 menetelmill\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dYhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmaston, demografian ja kulttuurin dynaaminen mallimme tarjoaa laajemman selityskehyksen, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arkeologisten ja genomisten aineistojen parempaan tulkintaan\u201d, tutkimukseen osallistunut esihistoriallisen arkeologian emeritusprofessori <strong>Gerd\u2011Christian Weniger<\/strong> sanoo yliopiston <a href=\"https:\/\/www.uni-koeln.de\/en\/university\/news\/news\/news-detail\/study-models-the-transition-from-neanderthals-to-modern-humans-in-europe\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n<p>Keski- ja my\u00f6h\u00e4ispaleoliittisen kauden siirtym\u00e4vaiheessa neandertalinihmisten populaatiot Euroopassa, erityisesti Iberian niemimaalla, taantuivat tasaisesti kohti sukupuuttoa. Samaan aikaan anatomisesti nykyihmiset levitt\u00e4ytyiv\u00e4t mantereelle.<\/p>\n<p>Ajanjaksoa leimasivat voimakkaat ilmastonvaihtelut, joissa nopeat l\u00e4mpenemisjaksot vuosisatojen mittakaavassa vuorottelivat hitaampien kylmenemisjaksojen kanssa. N\u00e4it\u00e4 katkaisivat ajoittain \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset kylm\u00e4t vaiheet, jotka liittyiv\u00e4t suurten j\u00e4\u00e4vuorimassojen purkautumiseen Pohjois-Atlantille.<\/p>\n<p>Neandertalinihmisten katoamisen ja nykyihmisten saapumisen tarkka ajoitus on yh\u00e4 ep\u00e4varmaa, joten ryhmien kohtaamisia ei voida sulkea pois. Geneettiset analyysit It\u00e4-Euroopan arkeologisista luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 viittaavat v\u00e4est\u00f6jen sekoittumiseen nykyihmisten varhaisissa muuttovaiheissa. My\u00f6hempi sekoittuminen Iberian niemimaalla on ajoituksen ep\u00e4varmuuksien vuoksi mahdollista, mutta siit\u00e4 ei ole toistaiseksi todisteita.<\/p>\n<p>\u201dMallin toistuvat ajot erilaisilla parametreilla mahdollistavat eri skenaarioiden uskottavuuden arvioinnin: varhaisen neandertalinihmisten sukupuuton, pienen ja sukupuutolle alttiin populaation tai pitk\u00e4n selviytymisen, joka mahdollistaisi sekoittumisen\u201d, tutkimuksen johtava tutkija professori <strong>Yaping Shao<\/strong> toteaa tiedotteessa. Useimmissa simulaatioissa ryhm\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan kohdanneet toisiaan.<\/p>\n<p>Kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa populaatiot osoittautuivat eritt\u00e4in herkiksi ilmastonvaihteluille. Niiss\u00e4 tapauksissa, joissa v\u00e4est\u00f6 s\u00e4ilyi riitt\u00e4v\u00e4n vakaana, lajien v\u00e4linen sekoittuminen oli mahdollista. Simulaatioiden lopussa vain noin yhdess\u00e4 prosentissa tapauksista havaittiin 2\u20136 prosentin osuus yksil\u00f6it\u00e4, joilla oli molempien ryhmien geneettist\u00e4 perim\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Sekoittuminen olisi ollut todenn\u00e4k\u00f6isint\u00e4 Iberian niemimaan luoteisosissa, alueella jonne nykyihmiset saattoivat saapua riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa ennen neandertalinihmispopulaation t\u00e4ydellist\u00e4 romahtamista.<\/p>\n<p>Jatkossa tutkijat aikovat kehitt\u00e4\u00e4 mallia. Tavoitteena on sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 siihen my\u00f6s el\u00e4inpopulaatioita, jotka toimivat ihmisten mahdollisena saaliina. T\u00e4t\u00e4 varten kasvillisuustiedot lasketaan erikseen ihmisille ja el\u00e4imille. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n, voisiko erikoistunut koneoppimisalgoritmi tukea mallin jatkokehityst\u00e4.<\/p>\n<p>Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n<p class=\"has-text-align-center\">Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"K\u00f6lnin yliopiston tutkijat ovat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mallintaneet j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, millaisia kohtaamisia neandertalinihmisten ja anatomisesti nykyihmisen kaltaisten Homo sapiensien v\u00e4lill\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":124531,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,13296,24,25,28,29,20873,15,14913,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-124530","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ihmisen-historia","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-neandertalinihmiset","22":"tag-news","23":"tag-nykyihminen","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-suomi","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-ulkomaat","30":"tag-uutiset","31":"tag-world","32":"tag-world-news","33":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115772546382935835","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124530","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=124530"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124530\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/124531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=124530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=124530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=124530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}