Kuntecin lumoasiantuntija Jenni Lento hoitaa luontoa ty\u00f6kseen. H\u00e4n raivaa ketoja, rakentaa uusniittyj\u00e4 ja poistaa vieraslajeja.\u00a0<\/p>\n
\n Image: Suvi Elo\n <\/p>\n
K\u00e4velemme Korppoolaism\u00e4en it\u00e4rinteen kedolla. Ensi silm\u00e4yksell\u00e4 alue n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tavanomaiselta heinikolta. Tied\u00e4n, ett\u00e4 kedolla kasvaa ainutlaatuisia muinaiskasveja, mutta en erota niit\u00e4 heinien seasta. Ne eiv\u00e4t sill\u00e4 hetkell\u00e4 kuki.\u00a0<\/p>\n
Kuntecin lumoasiantuntija Jenni Lento<\/strong> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 minulle sikoangervon ja keltamataran. \u00a0<\/p>\n \u2013 N\u00e4m\u00e4 lajit ovat kulkeutuneet Korppoolaism\u00e4elle ihmisen mukana jo esihistoriallisena aikana, Lento sanoo.\u00a0<\/p>\n Kalliokedot ovat Suomessa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen luontotyyppi. J\u00e4ljell\u00e4 olevista kedoista merkitt\u00e4v\u00e4 osa l\u00f6ytyy Turun seudulta, mutta niit\u00e4kin uhkaa umpeenkasvu.\u00a0<\/p>\n Sikoangervo, keltamatara ja monet muut ketokasvit eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 varjoisissa, reheviss\u00e4 maastoissa, vaan ne tarvitsevat avoimen, paahteisen elinymp\u00e4rist\u00f6n. \u00a0<\/p>\n Kedot pidet\u00e4\u00e4n avoimina luonnonhoidolla. Turun tavoitteena on, ett\u00e4 hoidon piiriin saataisiin vuosittain 5\u201310 uutta kallioketoa, kunnes niiden suojelu olisi hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla. Jenni hoitaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t yhdess\u00e4 kaupungin kanssa. \u00a0<\/p>\n \u2013 Ty\u00f6ni on niitt\u00e4mist\u00e4 ja raivaamista. Ketoja pit\u00e4\u00e4 hoitaa vuosittain, ennen kun ketolajisto vahvistuu, Lento kertoo.\u00a0\u00a0<\/p>\n Turun kedot ovat usein pieni\u00e4 alueita kaupungin keskell\u00e4. Korppoolaism\u00e4elt\u00e4 avautuvat maisemat Aurajoen it\u00e4puolen asuinalueille.<\/p>\n \n Image: Suvi Elo\n <\/p>\n Ruma onkin rikasta \u00a0<\/p>\n Ketojen hoito on perinteik\u00e4s esimerkki luonnonsuojelusta. Rinnalle on nousemassa uudenlaisia keinoja, kuten uusniityt, joita Turku on perustanut jo useita. \u00a0<\/p>\n Uusniityt ovat luonnonniittyj\u00e4 j\u00e4ljittelevi\u00e4 alueita, joilla pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuutta kaupunkialueella. \u00a0<\/p>\n Niitty perustetaan kylv\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paikallisten niittykasvien siemeni\u00e4 avoimille alueille, kuten joutomaille tai tienvarsille. Voi kest\u00e4\u00e4 useita kesi\u00e4, ennen kuin toivotut lajit alkavat kasvaa. \u00a0<\/p>\n Niitty voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aluksi aavikkomaiselta. Luonnonhoito vaatii pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4.<\/p>\n \u2013 Jenni Lento<\/p>\n<\/blockquote>\n Luonnonhoidossa ei pyrit\u00e4k\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmissilm\u00e4\u00e4, vaan tukemaan luonnon omia prosesseja. Rikas luonto ei aina t\u00e4sm\u00e4\u00e4 mielikuviin kiiltokuvamaisesta maisemasta.<\/p>\n \u2013 Maassa makaava lahopuu tai rikkakasviksi mielletty laji usein lis\u00e4\u00e4v\u00e4t monimuotoisuutta, Lento kertoo.<\/p>\n Vaalitaan historiaa, luodaan uutta \u00a0<\/p>\n Korppoolaism\u00e4en ketoaluetta on hoidettu vuodesta 2022. Kun kedolla kulkee oikeaan aikaan, voi ihailla kukkivaa ketokasvillisuutta.<\/p>\n Aho-orvokki, ahopukinjuuri ja kirkkaanpunainen m\u00e4kitervakko ilahduttavat alkukes\u00e4st\u00e4. Keltamatara ja sikoangervo puhkeavat kukkaan hein\u00e4kuussa. \u00a0<\/p>\n Kyse on kuitenkin muustakin kuin kasvilajeista. Luonnonhoidolla vaalitaan kaupungin historiaa ja tehd\u00e4\u00e4n tulevaisuuden Turkua. Kedot ovat kuuluneet Turun maisemaan jo vuosisatoja. Joidenkin vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 uusniitytkin rikastuttavat kaupunkiluontoa ja ilahduttavat ohikulkijoita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuntecin lumoasiantuntija Jenni Lento hoitaa luontoa ty\u00f6kseen. H\u00e4n raivaa ketoja, rakentaa uusniittyj\u00e4 ja poistaa vieraslajeja.\u00a0 Image: Suvi Elo…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":12490,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-12489","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12489","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12489"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12489\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12489"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12489"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12489"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n