{"id":1249,"date":"2025-08-11T11:03:22","date_gmt":"2025-08-11T11:03:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1249\/"},"modified":"2025-08-11T11:03:22","modified_gmt":"2025-08-11T11:03:22","slug":"suomessa-luontoristiriidat-ratkaistaan-tappamalla-susi-merimetso-ja-valkoposkihanhi-tahtaimessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1249\/","title":{"rendered":"Suomessa luontoristiriidat ratkaistaan tappamalla \u2013 susi, merimetso ja valkoposkihanhi t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Kolumni|Luontosuhde on v\u00e4\u00e4ristynyt, kun ristiriidat pyrit\u00e4\u00e4n rauhoittamaan tappamalla, sanoo HS:n ymp\u00e4rist\u00f6toimittaja Heli Saavalainen.<\/p>\n<p>7.7. 9:27<\/p>\n<p>Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n<p>Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t pyrkiv\u00e4t ratkaisemaan luontoristiriitoja sallimalla el\u00e4inten, kuten susien ja merimetsojen, tappamisen.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Helsingin Sanomien ymp\u00e4rist\u00f6toimittaja Heli Saavalainen kritisoi t\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymistapaa v\u00e4\u00e4ristyneeksi luontosuhteeksi.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Saavalainen korostaa, ett\u00e4 luonto on arvokas itsess\u00e4\u00e4n ja tuo monia hy\u00f6tyj\u00e4, kuten el\u00e4myksi\u00e4 ja virkistyst\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16 sndp-summary-bullet-point-font\">H\u00e4n kehottaa oppimaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n sopusoinnussa luonnon kanssa sen sijaan, ett\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4n\u00e4 menoer\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Suden mets\u00e4st\u00e4minen mahdollistetaan, valkoposkihanhet ja merimetsot siirret\u00e4\u00e4n mets\u00e4styslain piiriin, hylkeenpyynti\u00e4 elvytet\u00e4\u00e4n, koirashaahkojen kev\u00e4tmets\u00e4stys jatkuu.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Muutama esimerkki viime aikojen linjauksista kertoo omaa kielt\u00e4\u00e4n suomalaisen ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tilasta ja siit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t suhtautuvat luontoon ja rauhoitettuihin lajeihin.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Jos laji koetaan h\u00e4iritsev\u00e4ksi, se tapetaan. Mets\u00e4stys turvataan, vaikka laji olisi eritt\u00e4in uhanalainen.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">P\u00e4\u00e4ministeri <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Petteri%20Orpon\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Petteri Orpon<\/a> (kok) hallitus painottaa luonnon merkityst\u00e4 hallitusohjelmassaan:<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">\u201dYhteiskunnan toiminta k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n luontopositiiviseksi. Hallitus tavoittelee luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 ja tekee positiivisista vaikutuksista luontoon Suomen vientituotteen.\u201d<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Toistaiseksi p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat olleet pikemminkin luontonegatiivisia. Ratkaisu ristiriitojen rauhoittamiseksi on pitk\u00e4\u00e4n ollut tappaminen, olipa kyse suurpedoista, valkoposkihanhista tai hylkeist\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Perusteluna ovat lajien ihmiselle tai omaisuudelle aiheuttamat haitat. Kuinka todellisia ne ovat, on toinen asia.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Varsinkin merimetso, Suomen parjatuin lintu, on saanut niskoilleen ison nipun haittoja.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Merimetso, joka palasi Suomen pesim\u00e4linnustoon 1990-luvulla, on saanut syyt niskoilleen muun muassa maiseman pilaamisesta ja kalojen ry\u00f6st\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Merimetson asuttamia luotoja on kuitenkin vain pienen pieni osa saaristosta. Tutkimus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tue v\u00e4itett\u00e4 , ett\u00e4 merimetsot olisivat romahduttaneet kalakantoja.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti vuosi sitten tutkimuksen, jossa selvitettiin <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/uutta-tietoa-harmaahaikaroiden-ja-merimetsojen-suorista-vaikutuksista-kalataloudelle\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">harmaahaikaroiden ja merimetsojen aiheuttamia suoria vahinkoja kalataloudelle<\/a> koko rannikkoalueella.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Selvisi, ett\u00e4 merimetsot eiv\u00e4t juurikaan vie kaloja suojatuista kalankasvatusaltaista eiv\u00e4tk\u00e4 useimmista pyydyksist\u00e4. Sen sijaan harmaahaikaroista saattaa paikoitellen olla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa kalankasvatukselle.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Luken toinen tutkimus osoitti, ett\u00e4 <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.luke.fi\/fi\/uutiset\/merimetso-ei-uhkaa-suomen-rannikkovesien-ahvenkantoja\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">merimetso ei uhkaa Suomen rannikkovesien ahvenkantoja<\/a>. Merimetsojen saalistuksesta aiheutunut ahvenien vuotuinen kuolleisuus oli tutkituilla alueilla 4\u201410 prosenttia.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Vahingot ovat kuitenkin peruste hallituksen esitykselle, jonka mukaan merimetso ja valkoposkihanhi siirret\u00e4\u00e4n tiukasti suojeltujen lajien listalta mets\u00e4stett\u00e4viksi lajeiksi.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\"><a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000011236196.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Eduskunnassa<\/a> sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ett\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousvaliokunta asettuivat kannattamaan esityst\u00e4, tosin eri\u00e4vien mielipiteiden saattelemina.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Maa- ja mets\u00e4talousvaliokunta totesi, ett\u00e4 valkoposkihanhen maataloudelle ja merimetson kalastukselle aiheuttamia vahinkoja voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tehokkaasti vain niiden kantaa rajoittavan mets\u00e4styksen kautta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1754910201_815_468.jpg\" alt=\"Merimetso n\u00e4kyy maisemassa ja muuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Merimetsojen asuttama Puskakari Raumalla toukokuussa 2010.\" class=\"_Img_tdqg8_1\" style=\"aspect-ratio:1.5\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Merimetso n\u00e4kyy maisemassa ja muuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Merimetsojen asuttama Puskakari Raumalla toukokuussa 2010. Kuva:\u00a0Kari Suni<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1754910202_749_468.jpg\" alt=\"Kasvillisuus toipuu nopeasti, kun merimetsot vaihtavat paikkaa. Monet lajit hy\u00f6tyv\u00e4t lintujen typpilannoituksesta. Merimetsojen entinen pesim\u00e4saari Rauman Puskakari hein\u00e4kuussa 2024.\" class=\"_Img_tdqg8_1\" style=\"aspect-ratio:1.7744916820702403\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Kasvillisuus toipuu nopeasti, kun merimetsot vaihtavat paikkaa. Monet lajit hy\u00f6tyv\u00e4t lintujen typpilannoituksesta. Merimetsojen entinen pesim\u00e4saari Rauman Puskakari hein\u00e4kuussa 2024. Kuva:\u00a0Kari Suni<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet riesaa etenkin It\u00e4-Suomessa, kun ne laskeutuvat muuton aikana pelloille suurina parvina sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Valtio maksaa hanhien maatalousvahingoista vuosittain noin 2\u20134 miljoonan euron korvaukset. Se on alle kymmenesosa korvauksista, jotka maksettiin <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/suomi\/art-2000010263176.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">turkistarhoille<\/a> lintuinfluenssan vuoksi.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Muuttavien lintujen ja kaupunkien puistoissa poikasiaan hoivaavien hanhien seuraamisen tuomien luontokokemusten taloudellista arvoa ei ole laskettu.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Oma lukunsa ovat haahkat ja merikotkat. Ne ovat aiheuttaneet nurinkurisen tilanteen <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/alueet\/art-2000011268110.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Ahvenanmaalla<\/a>, jossa haluttaisiin tappaa merikotkia haahkojen suojelemiseksi. Taustalla on ikiaikainen koirashaahkojen mets\u00e4stysperinne.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">EU:n huomautusten ja tuomioiden j\u00e4lkeen Ahvenanmaalla ei en\u00e4\u00e4 mets\u00e4stet\u00e4 koirashaahkoja kev\u00e4isin.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Sen sijaan eritt\u00e4in uhanalaisia haahkoja ammutaan Suomessa edelleen lintujen pesim\u00e4aikana. T\u00e4n\u00e4kin vuonna koirashaahkojen kev\u00e4tmets\u00e4stys oli sallittua tietyill\u00e4 ulkosaariston alueilla 1.\u201315. kes\u00e4kuuta.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Uhanalaisten lajien joukossa on muitakin riistalintuja, muun muassa haapana, jouhisorsa, hein\u00e4tavi ja tukkasotka.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Lajien kohtaloa s\u00e4\u00e4telee viime k\u00e4dess\u00e4 politiikka.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">EU:n tasolla on jo p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 susi muuttuu t\u00e4ysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Suomessa suojeluaseman muutos on jo k\u00e4ynnist\u00e4nyt sudenmets\u00e4stykseen liittyv\u00e4t j\u00e4rjestelyt.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">T\u00e4h\u00e4n saakka tappolupia on my\u00f6nnetty l\u00e4hinn\u00e4 h\u00e4irikk\u00f6susille. Se ei poliitikoille riit\u00e4. Tavoitteena on aloittaa niin sanottu kannanhoidollinen mets\u00e4stys, jolla rajoitetaan petokantaa. Susia Suomessa on noin 300.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Suunta on toisenlainen kuin esimerkiksi Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi vuonna 2023, kun se totesi Suomen riistakeskuksen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4t <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/suomi\/art-2000009956502.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">karhuluvat lainvastaisiksi<\/a>.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Poikkeusluville on KHO:n mukaan oltava selv\u00e4 syy. Sellainen ei ole kannanhoito, mets\u00e4styskulttuurin yll\u00e4pito, sosiaalinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys, laittoman tappamisen ehk\u00e4isy tai petojen ihmisarkuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\"><a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/alueet\/art-2000011137578.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Hyljejahtejakin<\/a> perustellaan kannanhoidolla ja kalastusvahingoilla.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n mukaan hallikanta on kasvanut niin paljon, ett\u00e4 uusia suojelualueita ei tarvita. P\u00e4invastoin ministeri\u00f6 on huolissaan mets\u00e4stysinnon hiipumisesta.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Hallituksen linjaukset eiv\u00e4t edusta luontopositiivisuutta. Sen sijaan luonto on sys\u00e4tty syrj\u00e4\u00e4n, vaikka lajikato kiihtyy Suomessakin.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Luontosuhde on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin v\u00e4\u00e4ristynyt, kun ristiriidat pyrit\u00e4\u00e4n rauhoittamaan tappamalla.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">On korkea aika huomata, ettei luonto ole pelkk\u00e4 viljelij\u00f6it\u00e4, kalastajia, mets\u00e4styskoirien omistajia ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 haittaava menoer\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Luonto on arvokas itsess\u00e4\u00e4n, el\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa. Se tuo el\u00e4myksi\u00e4, virkistyst\u00e4, mielihyv\u00e4\u00e4, kulttuuria ja kauneusarvoja.<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 oppia tulemaan toimeen luonnon kanssa. Se on elinehto.<\/p>\n<p class=\"article-body nof-ui-body-medium margin-bottom-24 padding-x-16\">Oikaisu 7.7. kello 16.36: Koirashaahkojen mets\u00e4stysaika oli 1.-15. kes\u00e4kuuta. Alun perin jutussa kerrottiin virheellisesti, ett\u00e4 mets\u00e4stysaika p\u00e4\u00e4ttyi 16. kes\u00e4kuuta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|Luontosuhde on v\u00e4\u00e4ristynyt, kun ristiriidat pyrit\u00e4\u00e4n rauhoittamaan tappamalla, sanoo HS:n ymp\u00e4rist\u00f6toimittaja Heli Saavalainen. 7.7. 9:27 Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1250,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,46,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-1249","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-helsingin-sanomat","12":"tag-luonto","13":"tag-nature","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1249"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1249\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}