{"id":124956,"date":"2025-12-24T17:17:09","date_gmt":"2025-12-24T17:17:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/124956\/"},"modified":"2025-12-24T17:17:09","modified_gmt":"2025-12-24T17:17:09","slug":"joulun-mysteeri-saattoi-ratketa-vihdoin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/124956\/","title":{"rendered":"Joulun mysteeri saattoi ratketa vihdoin"},"content":{"rendered":"<p>Nasan tutkijan mukaan kyseess\u00e4 saattoi olla \u201dpys\u00e4htyneelt\u00e4\u201d vaikuttanut komeetta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image image-show image-preview\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/3c681e36433dac320b4a626ede92966d99586b810a5e6187e28f7e7095e689e9.jpg\" alt=\"\"\/><img decoding=\"async\" class=\"image image-show\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1766596629_286_3c681e36433dac320b4a626ede92966d99586b810a5e6187e28f7e7095e689e9.jpg\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>Betlehemin t\u00e4hti koristaa usein joulukuusen latvaa. Kuva Vatikaanin Pietarinaukion joulukuusesta. ZumaWire \/ MVPHOTOS<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Monen suomalaisperheenkin joulukuusen latvaa koristavan Betlehemin t\u00e4hden mysteeri on saattanut selvit\u00e4, <a href=\"https:\/\/www.thetimes.com\/uk\/science\/article\/comet-star-bethlehem-t99jj3r6v\" target=\"_blank\" rel=\"noopener nofollow\">kertoo<\/a> brittilehti The Times.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Betlehemin t\u00e4hti esiintyy Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4 kertovassa Matteuksen evankeliumissa. Evankeliumin mukaan it\u00e4maan tiet\u00e4j\u00e4t havaitsevat taivaalla id\u00e4st\u00e4 ilmestyneen t\u00e4hden, joka johdattaa heid\u00e4t Jeesus-vauvan luo Betlehemiin.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Tarinan mysteeri tulee siit\u00e4, ett\u00e4 evankeliumin mukaan t\u00e4hti pys\u00e4htyy Jeesuksen synnyinpaikan yl\u00e4puolelle. Tieteilij\u00e4t ovat vuosia yritt\u00e4neet selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 valoilmi\u00f6 evankeliumin tarinassa saattoi olla kyseess\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Yksi yleinen selitys on ollut niin sanottu planeettojen konjunktio, jossa y\u00f6taivaalla kirkkaasti n\u00e4kyv\u00e4t planeetat ovat hetkellisesti l\u00e4hekk\u00e4in.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Nyt Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston Nasan tutkija <strong>Mark Matney<\/strong> on esitt\u00e4nyt tarinalle toisen selityksen, joka pohjautuu kiinalaistutkijoiden havaintoihin viisi vuotta ennen ajanlaskun alkua.<\/p>\n<p>\u201dPys\u00e4htynyt\u201d komeetta<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Vaikka ajanlaskun alkua nimitet\u00e4\u00e4nkin my\u00f6s ajaksi ennen Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4, niin todellisuudessa h\u00e4nen on ep\u00e4ilty syntyneen juuri viisi tai kuusi vuotta ennen sit\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Syyn\u00e4 on tieto siit\u00e4, ett\u00e4 Juudean kuningas <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/henkilot\/Herodes\" class=\"article-link-person-page\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Herodes Suuri<\/a> oli viel\u00e4 it\u00e4maan tiet\u00e4jien vierailun aikaan elossa ja h\u00e4nen uskotaan vahvasti kuolleen vuonna 4 eaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Matney huomasi, ett\u00e4 muinaisissa kiinalaisissa hoviasiakirjoissa mainitaan kirkas komeetta, joka n\u00e4kyi taivaalla vuoden 5 eaa. kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 yli 70 p\u00e4iv\u00e4n ajan.<\/p>\n<p>Maan ohi kiit\u00e4v\u00e4t komeetat voivat n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s maankamaralta. Kuvituskuva. EPA \/ AOP<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Tutkija loi kiinalaisten havaintojen perusteella mallinnuksen komeetan mahdollisista kiertoradoista, joissa taivaankappale ohitti Maan siten, ett\u00e4 sen liike olisi muutaman tunnin ajan l\u00e4hes kumonnut Maan py\u00f6rimisen vaikutukset.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Toisin sanoen komeetta oli radalla, jonka kiertoaika oli l\u00e4hes sama kuin maapallon py\u00f6r\u00e4hdysaika, mink\u00e4 takia se n\u00e4ytti maankamaralta katsottuna \u201dpys\u00e4htyneen\u201d taivaalle.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan tilap\u00e4iseksi geosynkroniseksi liikkeeksi. Kyseist\u00e4 kiertorataa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein esimerkiksi TV-satelliittien sijoittamiseen, jotta ne voivat l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ilman katkoja.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Yhdess\u00e4 Matneyn mallinnuksessa t\u00e4m\u00e4 olisi tapahtunut kes\u00e4kuisena aamuna vuonna 5 eaa. Juudeasta katsottuna komeetan sijainti olisi sijainti olisi ollut linjassa Jerusalemista Betlehemiin johtavan tien kanssa sen noustessa korkeammalle taivaalla.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Tiell\u00e4 Jerusalemista etel\u00e4\u00e4n kulkeneet ihmiset olisivat siis voineet n\u00e4hd\u00e4 komeetan liikkuneen kohti Betlehemi\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen pys\u00e4htyneen heid\u00e4n yl\u00e4puolelleen.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Kun tiet\u00e4j\u00e4t matkustivat etel\u00e4\u00e4n, se olisi ollut selv\u00e4sti n\u00e4kyv\u00e4 kohde etel\u00e4isell\u00e4 taivaalla, nousten yh\u00e4 korkeammalle ja korkeammalle, Matney sanoo tutkimuksessaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Nasan tutkijan mukaan kyseess\u00e4 saattoi olla \u201dpys\u00e4htyneelt\u00e4\u201d vaikuttanut komeetta. Betlehemin t\u00e4hti koristaa usein joulukuusen latvaa. Kuva Vatikaanin Pietarinaukion&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":124957,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,101,99,24,25,28,29,15,18,21,98,1203,32,779,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-124956","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-ihmissuhteet","18":"tag-lapset","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-perhe","27":"tag-planeetat-ja-kuu-aurinkokunta","28":"tag-suomi","29":"tag-tahtitiede","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-ulkomaat","33":"tag-uutiset","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115775684616563570","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=124956"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/124956\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/124957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=124956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=124956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=124956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}