{"id":125000,"date":"2025-12-24T18:41:14","date_gmt":"2025-12-24T18:41:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/125000\/"},"modified":"2025-12-24T18:41:14","modified_gmt":"2025-12-24T18:41:14","slug":"muistatko-kun-kiiminkiin-piti-tulla-valtava-ostoskeskus-ja-titanic-kopio-toivo-sukari-kertoo-mihin-kaikki-kaatui","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/125000\/","title":{"rendered":"Muistatko, kun Kiiminkiin piti tulla valtava ostoskeskus ja Titanic-kopio? Toivo Sukari kertoo, mihin kaikki kaatui"},"content":{"rendered":"

\n Nostamme pyhien aikaan esille aiemmin ilmestyneit\u00e4 juttujamme. T\u00e4m\u00e4 juttu on julkaistu ensimm\u00e4isen kerran 3.6.2025.\n <\/p>\n

\n Voit kuunnella jutun t\u00e4st\u00e4:\n <\/p>\n

Valitettavasti selaimesi ei tue natiivia audio-elementti\u00e4.<\/p>\n

Henrik Ahola lukee Antti Ervastin jutun<\/p>\n

Tekij\u00e4: Henrik Ahola<\/p>\n

\n Siit\u00e4 on nyt melkein tasan puolitoista vuosikymment\u00e4, kun Kiiminkiin tulossa ollut Titanic upposi.\n <\/p>\n

\n \u201dKiiminkiin haviteltu j\u00e4ttim\u00e4inen kauppakeskus jym\u00e4hti karille\u201d, kuului avainvirke Kalevan p\u00e4\u00e4kirjoituksessa huhtikuun lopulla 2010. Siin\u00e4 ly\u00f6tiin niitti sek\u00e4 Ideaparkille ett\u00e4 samalla my\u00f6s Titanic-laivan kopiolle, jonka piti tulla kauppakeskuksen kylkeen.\n <\/p>\n

\n Kunnianhimoisen hankkeen takana olivat silloin viel\u00e4 itsen\u00e4inen Kiimingin kunta sek\u00e4 liikemies Toivo Sukari, joka oli tullut tunnetuksi Masku-huonekaluliikeketjustaan ja Tampereen l\u00e4helle Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4\u00e4n rakennetusta ensimm\u00e4isest\u00e4 Ideaparkista.\n <\/p>\n

\n Ensimm\u00e4iset tunnustelut Sukari teki Oulun kanssa, mutta katse siirtyi pian Kiiminkiin.\n <\/p>\n

\n Miten kaikki alkoi, Toivo Sukari?\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fSe oli hyv\u00e4 hirve\u00e4n hyv\u00e4 idea. Oulu olisi kaivannut kunnollisen kauppakeskuksen, ja aloin suunnitella sit\u00e4 sille suunnalle, Sukari muistelee nyt.\n <\/p>\n

\n H\u00e4n kertoo neuvotelleensa Oulun ja silloisen kaupunginjohtajan Matti Pennasen kanssa tontista. Sellaista ei Oulusta l\u00f6ytynyt, mutta Kiimingist\u00e4 l\u00f6ytyi.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKiimingiss\u00e4 olivat silloin elinkeinojohtajana Irma-Liisa Lesonen ja kunnanjohtajana Leila Pekkanen. Heid\u00e4n kanssaan aloitettiin.\n <\/p>\n

\"Toivo<\/p>\n

\n Toivo Sukari esitteli Kiimingin Ideapark-suunnitelmaa kunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tiedotustilaisuudessa 4. elokuuta 2008.\n <\/p>\n

\n Kuva: Moilanen Jukka-Pekka\n <\/p>\n

\n Elokuussa 2008 Sukari ja Kiimingin kunta, etunen\u00e4ss\u00e4 kunnanjohtaja Pekkanen ja elinkeinojohtaja Lesonen, pitiv\u00e4t Kiimingiss\u00e4 tiedotustilaisuuden.\n <\/p>\n

\n Tilaisuudessa kerrottiin iso uutinen. V\u00e4likyl\u00e4n yrityspuistoon Kuusamontien varteen valmistuisi kahden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 Ideapark. Rakentaminen alkaisi seuraavana kes\u00e4n\u00e4.\n <\/p>\n

\n Suunnitelma oli hulppea. Kauppakeskukseen oli tulossa 200 liikett\u00e4, 30 ruokaravintolaa ja kahvilaa sek\u00e4 1,2 kilometri\u00e4 sis\u00e4tiloihin rakennettuja ostoskatuja. Tonttivaraus oli kooltaan 30 hehtaaria.\n <\/p>\n

\n Kokonaisuuteen suunniteltiin my\u00f6s tiloja kokouksia, seminaareja ja tapahtumia varten. Ideaparkin ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 vaikutus olisi ollut alkuvaiheen arvioiden mukaan 1\u202f000 henkil\u00f6\u00e4.\n <\/p>\n

\n Leila Pekkanen muistelee, ett\u00e4 Lesonen ja Sukari olivat k\u00e4yneet taustakeskusteluja jo jonkin aikaa.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fMinullekin kunnanjohtajana se tuli tietoon aika nopealla aikataululla. Sitten asia tuotiin nopeasti kunnanhallituksen ja seuraavaksi valtuuston k\u00e4sittelyyn.\n <\/p>\n

\n Kuntaliitoksesta Oulun ja ymp\u00e4r\u00f6ivien kuntien kanssa oli tuolloin keskusteltu, mutta vuonna 2013 toteutunut liitos alkoi edet\u00e4 kunnolla vasta my\u00f6hemmin.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKerroin muun muassa Oulun silloiselle kaupunginjohtajalle Matti Pennaselle t\u00e4st\u00e4 hankkeesta, ja alkoi laaja keskustelu ymp\u00e4rist\u00f6kuntien kanssa. Katsoimme, ett\u00e4 Ideapark palvelisi koko seutukuntaa, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kiiminki\u00e4, Pekkanen sanoo.\n <\/p>\n

\"Ideaparkin<\/p>\n

\n Ideaparkin iso tontti olisi sijainnut Kuusamontien vasemmalla puolella Oulusta p\u00e4in katsottuna l\u00e4hell\u00e4 V\u00e4likyl\u00e4n teollisuuskyl\u00e4\u00e4. Tontti on edelleen koskematon.\n <\/p>\n

\n Kuva: Pekka Peura\n <\/p>\n

\"\"\/<\/p>\n

\n Tekij\u00e4: Lea Remes\n <\/p>\n

\n Kiimingin Ideaparkista piti tulla Pekkasen mukaan paljon muutakin kuin kauppakeskus. Sinne suunniteltiin my\u00f6s julkisia palveluja kirjastosta l\u00e4htien.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fEhk\u00e4 ne kehitt\u00e4misideat j\u00e4iv\u00e4t taustalle, kun alkoi tulla kova poliittinen keskustelu hankkeen vastustamisesta.\n <\/p>\n

\n Hankkeeseen tuli lis\u00e4\u00e4 kierroksia, kun Sukari sai kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2009 viel\u00e4 huimemman idean: Tehd\u00e4\u00e4n kauppakeskuksen kylkeen luonnollisen kokoinen kopio Titanic-laivasta. Siihen voisi tulla hotelli.\n <\/p>\n

\n Sukari ei avaa ideansa taustaa tarkemmin, mutta muistelee saaneensa ajatuksen katsomastaan elokuvasta.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fSellainen olisi ollut mahtava vetovoimatekij\u00e4 ymp\u00e4ri kalottialuetta. Matkailuvetonaulana se olisi ollut ykk\u00f6nen. Kaikki olisivat tulleet sinne. Titanic olisi viel\u00e4kin kova juttu jonnekin rakennettuna. Se idea ei koskaan vanhene, Sukari sanoo edelleen.\n <\/p>\n

\"Kiimingin<\/p>\n

\n Kiimingin Ideapark-hanke oli suuri puheenaike. Kalevan aprillip\u00e4iv\u00e4n pilajutussa 2009 Titanicia vietiin Virpiniemeen.\n <\/p>\n

\n Kuva: Kaleva\n <\/p>\n

\"Maaliskuussa<\/p>\n

\n Maaliskuussa 2009 Kiimingin kunnanvaltuuston valtuustosalissa keskusteltiin suunnitelmista rakentaa V\u00e4likyl\u00e4n yrityspuistoon Ideapark ja sen kylkeen Titanic-laivan n\u00e4k\u00f6inen hotelli. Mukana olivat silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja, keskustan Marjo Korhonen (vas.) ja kunnanjohtajana toiminut Leila Pekkanen.\n <\/p>\n

\n Kuva: Sallm\u00e9n Eljas\n <\/p>\n

\n Mihin Ideapark ja Titanic kaatuivat vuonna 2010?\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKyll\u00e4 se oli kaavoitus. Sit\u00e4 ei saatu kuntoon. Oulu sit\u00e4 kovasti vastusti. Se sen oikeasti kaatoi, Sukari sanoo.\n <\/p>\n

\n Kesken Ideaparkin prosessin Irma-Liisa Lesonen erosi teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n ja tilalle Kiimingin elinkeinojohtajaksi tuli Jyrki Kemppainen, joka toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Business Oulussa asiakkuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4.\n <\/p>\n

\n H\u00e4n muistelee tulleensa t\u00f6ihin siin\u00e4 vaiheessa, kun Ideapark-suunnitelman haasteellisuus ja Kiimingin kunnan rajalliset mahdollisuudet edist\u00e4\u00e4 hanketta olivat k\u00e4yneet selviksi.\n <\/p>\n

\n Kemppainen sanoo, ett\u00e4 hanke ei ollut silloisen Oulun seudun yleiskaavan mukainen. Se oli ensimm\u00e4inen syy kaatumiseen. Toisaalta hanke tyss\u00e4si \u2013 niin kuin ne usein tuppaavat tekem\u00e4\u00e4n \u2013 rahoitukseen.\n <\/p>\n

\n Oulun seudun yleiskaava oli tuohon aikaan seudun kuntien yhteinen yleiskaava, joka m\u00e4\u00e4ritteli muun muassa kauppakeskusten paikat.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKaavoitusprosessit voivat aiheuttaa t\u00e4llaisiin hankkeisiin ep\u00e4varmuutta ja viiv\u00e4styksi\u00e4, mik\u00e4 puolestaan voi vaikeuttaa rahoituksen hankkimista. Kun p\u00e4\u00e4lle tuli viel\u00e4 kansainv\u00e4linen rahoituskriisi, kaikkien n\u00e4iden yhteisvaikutus oli ilmeinen, Kemppainen tiivist\u00e4\u00e4.\n <\/p>\n

\n Leila Pekkasen mukaan keskustelu Ideaparkista oli seudun kuntien v\u00e4lill\u00e4 kovaakin, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki kunnat olleet samaa mielt\u00e4. Esimerkiksi Oulun kanssa neuvoteltiin maa-alueista, koska Ideaparkin paikka sijaitsi kuntien rajalla.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fOulun kaupunki oli hyvin kriittinen. He eiv\u00e4t n\u00e4hneet siin\u00e4 sit\u00e4 seudullista hyv\u00e4\u00e4. Kempele oli silloinkin hyvin voimakkaasti kehittyv\u00e4 itsen\u00e4inen kunta, mutta he eiv\u00e4t vastustaneet sit\u00e4. Varmasti Oululla oli suurin merkitys isona alueen keskuksena. Siihen se varmaankin lopulta tyss\u00e4si, Pekkanen arvioi nyt.\n <\/p>\n

\"Toivo<\/p>\n

\n Toivo Sukari sai Ideaparkin lopulta tuotua Ouluun Ritaharjuun. Rakennusty\u00f6t olivat k\u00e4ynniss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2014.\n <\/p>\n

\n Kuva: Kontiainen Jarmo\n <\/p>\n

\n Suunnitelmat olivat viel\u00e4 kesken vuonna 2009, kun Pekkanen siirtyi Iisalmeen Yl\u00e4-Savon sote-kuntayhtym\u00e4n toimitusjohtajaksi. El\u00e4kkeelle h\u00e4n j\u00e4i Yl\u00e4-Savon hyvinvointialueen v\u00e4liaikaisen johtajan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja toimii yh\u00e4 sen osa-aikaisena muutosjohtajana.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fSe minua harmitti, ett\u00e4 Ideaparkin jatkumista ja toteutumista ei n\u00e4hty tulevan mahdollisen kuntaliitoksen yhteydess\u00e4 ja kannalta.\n <\/p>\n

\n Pekkasen mielest\u00e4 kauppakeskushanke olisi ollut hyv\u00e4 paikka tehd\u00e4 laajemmin kuntien v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, mutta silloin ei viel\u00e4 ollut sen aika.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202f Se Ideapark, joka Ouluun tuli my\u00f6hemmin, j\u00e4i mielest\u00e4ni tyng\u00e4ksi, Pekkanen sanoo.\n <\/p>\n

\n My\u00f6s Toivo Sukari my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Oulun Ritaharjuun syksyll\u00e4 2014 avattu Ideapark on j\u00e4\u00e4nyt keskenkasvuiseksi. Esimerkiksi Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4 kauppakeskus on kolme kertaa suurempi.\n <\/p>\n

\n Vuoden 2020 laajennus kasvatti Oulun Ideaparkin myym\u00e4l\u00e4pinta-alaa noin 40 prosentilla 24\u202f370 neli\u00f6\u00f6n. Vertailun vuoksi: Kiimingin Ideaparkin oli alkuper\u00e4isen vision mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla kooltaan noin 100 000 neli\u00f6metri\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fOulu tarvitsisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ison Ideaparkin kuin Sein\u00e4joella, jota muuten nyt laajennetaan, Sukari sanoo.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Nostamme pyhien aikaan esille aiemmin ilmestyneit\u00e4 juttujamme. T\u00e4m\u00e4 juttu on julkaistu ensimm\u00e4isen kerran 3.6.2025. Voit kuunnella jutun t\u00e4st\u00e4:…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":125001,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-125000","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115776014901270337","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125000","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125000"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125000\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/125001"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125000"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125000"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125000"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}