Pitk\u00e4st\u00e4 yhteisest\u00e4 historiasta huolimatta Suomi ei tunnu Ruotsin suunnasta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vetovoimaiselta kuin p\u00e4invastoin. N\u00e4in voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 Suomi-Ruotsi 2025 -barometrist\u00e4 (TS 16.12.). Maidemme v\u00e4lisen yhteistoiminnan analyysiin barometriss\u00e4 on k\u00e4ytetty sek\u00e4 uusimpia tilastotietoja ett\u00e4 kyselytutkimusta, johon vastasi noin 1\u2009100 henkil\u00f6\u00e4 kummassakin maassa.<\/p>\n
Etenkin kaupank\u00e4ynniss\u00e4, matkailussa ja opiskelussa Ruotsi vet\u00e4\u00e4 pidemm\u00e4n korren. Maalla on johtoasema sek\u00e4 Suomeen investoivana maana ett\u00e4 suomalaisten investointien vastaanottajana.<\/p>\n
Suomalaisten y\u00f6pymiset Ruotsissa ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2000 vuoteen 2023. Ruotsalaisten y\u00f6pymiset Suomessa sen sijaan ovat junnanneet paikallaan ja jopa laskeneet. Kummankin maan kyselyvastauksissa turismin edist\u00e4minen maiden v\u00e4lill\u00e4 oli kuitenkin melko tai eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 reilusti yli puolelle vastaajista.<\/p>\n
Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n
Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
Opiskelijoita on Suomesta Ruotsiin viisinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Ruotsista meille tuleviin verrattuna. Suomen ruotsinkieliset yliopistot ja muut korkeakoulut ovat k\u00e4yneet markkinoimassa tarjontaansa Ruotsissa, mutta vuodessa t\u00e4nne tulee vain noin 200 opiskelijaa Ruotsista.<\/p>\n
Suomi ja Ruotsi voisivat hy\u00f6ty\u00e4 samantapaisesta yhdentymisest\u00e4 kuin mit\u00e4 Juutinrauman silta on tuonut Tanskan ja Ruotsin v\u00e4lille.<\/p>\n
Maidemme v\u00e4list\u00e4 muuttoliikett\u00e4 barometriss\u00e4 kuvaillaan eurooppalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Luvut ovat kumpaankin suuntaan alle 2\u2009500 henkil\u00f6\u00e4 vuodessa. <\/p>\n
Ruotsissa syntyneit\u00e4 muuttaa eniten Turun, Paraisten ja Kemi\u00f6nsaaren lis\u00e4ksi l\u00e4nsirannikon ruotsinkielisiin kuntiin, p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle ja Ahvenanmaalle. Suomensukuisten paluumuuttajien osuus on suuri.<\/p>\n
Suomen katse on k\u00e4\u00e4nnetty tiukasti l\u00e4nteen, ja vaikka barometrin mukaan suomalaiset eiv\u00e4t edelleenk\u00e4\u00e4n luota Ruotsin puolustukseen, on eri el\u00e4m\u00e4nalojen tiiviimpi yhteisty\u00f6 yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Suomi ja Ruotsi voisivat hy\u00f6ty\u00e4 samantapaisesta yhdentymisest\u00e4 kuin Juutinrauman silta on tuonut Tanskan ja Ruotsin v\u00e4lille.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi barometrin mukaan panostuksia it\u00e4-l\u00e4nsi infrastruktuurin lentoreitteihin, merenkulkuun ja kiinteisiin yhteyksiin unohtamatta digitaalista infrastruktuuria. Kyse on muun muassa varautumisesta, korkeammasta eurooppalaisesta omavaraisuudesta sek\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n hy\u00f6tymisest\u00e4. <\/p>\n
Toissa viikolla esiteltiin visiota kiinte\u00e4n yhteyden rakentamisesta Helsingist\u00e4 Turun ja Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja Osloon (TS 13.12). Kyse olisi suurnopeusjunasta, joka yhdist\u00e4isi Suomen kasvukolmion Skandinavian kasvukolmioon.<\/p>\n
Parhaillaan rakennetaan kahdeksan miljardin euron maantie- ja rautatietunnelia Tanskasta Saksaan. Suomessa olisi syyt\u00e4 mietti\u00e4, kannattaisiko meid\u00e4n pyrki\u00e4 mukaan n\u00e4ihin nopeisiin yhteyksiin. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pitk\u00e4st\u00e4 yhteisest\u00e4 historiasta huolimatta Suomi ei tunnu Ruotsin suunnasta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vetovoimaiselta kuin p\u00e4invastoin. N\u00e4in voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 Suomi-Ruotsi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":125104,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-125103","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115776773442800827","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125103"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125103\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/125104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}