P\u00e4\u00e4kirjoitus|Suomalaisen taiteen menestys maailmalla perustuu kovaan ty\u00f6h\u00f6n ja toimiviin yhteisty\u00f6verkostoihin.<\/p>\n
Suomalainen kuvataide n\u00e4kyy poikkeuksellisella tavalla maailman merkitt\u00e4viss\u00e4 taidemuseoissa. Marraskuun alussa Pariisin historiallisessa Petit Palais\u2019ssa avautui Pekka Halosen t\u00f6iden n\u00e4yttely Hymni Suomelle.<\/p>\n
Kolme vuotta sitten samassa palatsissa oli esill\u00e4 Albert Edelfelt, jonka teokset ker\u00e4siv\u00e4t suitsutusta ja runsaasti katsojia. Halonen on kuitenkin nousemassa kirjaimellisestikin seuraavalle tasolle eli palatsin ylemp\u00e4\u00e4n kerrokseen. Suomalaismestarin lumimaisemia tarjoillaan arktisena versiona Paul Gauguinin tahitilaismaalauksista. Halonen ehti 1890-luvulla saada Gauguinilta oppia.<\/p>\n
T\u00e4llaisten eurooppalaisten yhteyksien avaaminen on ollut isossa roolissa, kun Ateneum on rakentanut kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteisty\u00f6hankkeita nykyisen johtajan Anna-Maria von Bonsdorffiin johdolla. Samaa ajattelua edustaa esimerkiksi parhaillaan Ateneumissa esill\u00e4 oleva n\u00e4yttely \u201dGallen-Kallela, Klimt ja Wien\u201d. Siin\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n 1800\u20131900-lukujen taidetta, jossa kansallisromantiikka n\u00e4ytteli vahvaa roolia.<\/p>\n
Kansallisromantiikassa jos jossakin haluttiin korostaa sit\u00e4, miten taide muka ammensi syv\u00e4lt\u00e4 oman kansan muinaisuudesta ja kansanluonteesta. Se oli tietysti pitk\u00e4lti feikki\u00e4, sill\u00e4 todellisuudessa omaa kansallista historiaa kehiteltiin muualta lainattujen ideoiden avulla. Samalla tavalla eri maissa levinnyt kansallinen ajattelu nyky\u00e4\u00e4nkin levi\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Edelfelt ja Halonen ovat osa Ateneumin Klassikot maailmalle -hanketta, jossa taidetta on viety ulkomaille Jane ja Aatos Erkon s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tuella. Kolmas onnistuminen n\u00e4htiin joulukuun alussa New Yorkin johtavassa taidemuseossa The Metropolitan Museum of Artissa eli Metiss\u00e4, jossa avautui kuudenkymmenen Helene Schjerfbeckin teoksen n\u00e4yttely Seeing Silence. <\/p>\n
Metiin ei menn\u00e4 ilman sponsoreita. Schjerfbeckin n\u00e4yttelyn teki osaltaan mahdolliseksi amerikansuomalaisen Elsa Brulen avok\u00e4tinen tuki.<\/p>\n
New Yorkin n\u00e4yttely jatkoi Schjerfbeckin menestyskulkua. Viime vuosina suomalaistaiteilijan t\u00f6it\u00e4 on n\u00e4hty suurissa museoissa Japanissa, Saksassa ja Britanniassa. Jatkoa saattaa hyvin olla tulossa, niin paljon suitsutusta n\u00e4yttely on Yhdysvalloissa saanut.<\/p>\n
\nMaailmalle menn\u00e4\u00e4n ajatus edell\u00e4 ja asiantuntemus pohjalla.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Aiemmin varjoon j\u00e4\u00e4neisiin naistaiteilijoihin on muutenkin nyt kiinnostusta. Suomalaisista seuraavana vuorossa voi olla Elin Danielson-Gambogi, joka on Ateneumissa esill\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2027.<\/p>\n
Ateneumissa pohjustetaan kansainv\u00e4list\u00e4 kiinnostusta Danielson-Gambogiin tekem\u00e4ll\u00e4 taiteilijasta tutkimusta ja kirjaa, joka julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Juuri t\u00e4m\u00e4 on osoittautunut toimivaksi konseptiksi: Ateneum ei yrit\u00e4 v\u00e4kisin puskea ulkomaille jotain outoa suomalaista taiteilijaa vaan menee maailmalle ajatus edell\u00e4 ja vankka asiantuntemus pohjalla.<\/p>\n
Suomalaisilla on kansainv\u00e4lisiss\u00e4 taidepiireiss\u00e4 nyt erityisen vahva maine 1800-luvun lopun ja 1900-luvun taiteen tuntijoina. Suomalaista ja muuta pohjoismaista taidetta on maailmalla esitellyt my\u00f6s von Bonsdorffin ja Susanna Petterssonin kirja Nordic Art and Way of life (2024).<\/p>\n
Kuten kirjan nimikin todistaa, taidetta viet\u00e4ess\u00e4 ei ole kyse yksin taideteoksista eik\u00e4 edes taiteilijasta vaan my\u00f6s siit\u00e4 hengest\u00e4 ja maailmasta, josta tuo taide on syntynyt. Siksi suomalaisen taiteen menestys kertoo kasvaneesta kiinnostuksesta pohjoiseen ja suomalaiseen ajatusmaailmaan, johon usein liitet\u00e4\u00e4n esimerkiksi sellaisia asioita kuin tasa-arvoisuus, harmonisuus, hiljaisuus ja tiivis luontosuhde.<\/p>\n
Hienoa, ett\u00e4 suomalainen taide kiinnostaa maailmalla. Ainahan se tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Olennaisinta uudessa ilmi\u00f6ss\u00e4 on kuitenkin se isompi kuva. Millaista pohjoismaisuutta tai suomalaisuutta edustivat t\u00f6iss\u00e4\u00e4n klassikot? Ent\u00e4 miten maailman n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n ajan taiteilijat?<\/p>\n
Vastauksia niihin kysymyksiin ei tarvitse hakea Pariisista eik\u00e4 Lontoosta, vaan selvitysty\u00f6n voi aloittaa l\u00e4himm\u00e4st\u00e4 taidemuseosta vaikka heti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus|Suomalaisen taiteen menestys maailmalla perustuu kovaan ty\u00f6h\u00f6n ja toimiviin yhteisty\u00f6verkostoihin. Suomalainen kuvataide n\u00e4kyy poikkeuksellisella tavalla maailman merkitt\u00e4viss\u00e4 taidemuseoissa.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3965,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,46,32,109],"class_list":{"0":"post-125157","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-suomi","14":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115777300258693068","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125157"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125157\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}