Eriarvoisuus|Vauraimman yhden prosentin osuus hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on noin 15 prosenttia, jos vain oma kulutus huomioidaan, arvioi joulukuussa julkaistu Maailman eriarvoisuusraportti.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Rikkain prosentti maapallon v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vastaa noin 40 prosentista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, kun mukaan lasketaan heid\u00e4n omistuksiinsa liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi joulukuussa julkaistusta Maailman eriarvoisuusraportista 2026, jonka on laatinut Pariisin School of Economicsin yhteydess\u00e4 toimiva World Inequality Lab.<\/p>\n
Raportin mukaan k\u00f6yhin puolikas maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 aiheuttaa vain 3 prosenttia p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, kun taas vaurain 10 prosenttia vastaa 77 prosentista.<\/p>\n
Selvitys kehottaa ulottamaan progressiivisen verotuksen oikeudenmukaisemmin ultrarikkaisiin ja vahvistamaan julkisia panostuksia koulutukseen ja terveydenhuoltoon.<\/p>\n
Rikkain sadasosa eli prosentti maapallon v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on vastuussa noin 40 prosentista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, kun mukaan lasketaan heid\u00e4n omistuksiinsa liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n
Tulos k\u00e4y ilmi muutama viikko sitten julkaistusta Maailman eriarvoisuusraportista (World Inequality Report 2026<\/a>).<\/p>\n \u201dK\u00f6yhin puolikas maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 aiheuttaa kolme prosenttia maailman hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, jos omistuksien aiheuttamat hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t otetaan huomioon. Samalla laskutavalla vaurain kymmenen prosenttia on vastuussa 77 prosentista hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u201d, raportissa kerrotaan.<\/p>\n Kyseess\u00e4 on kolmas kerta, kun Pariisissa toimiva World Inequality Lab julkaisee maailman eriarvoisuutta koskevan selvityksens\u00e4. Selvityksen tekoon osallistuu 200 tutkijaa eri puolilta maailmaa.<\/p>\n Raportin mukaan vauraus maailmassa on noussut historiallisen korkealle tasolle, mutta jakautuu hyvin ep\u00e4tasaisesti.<\/p>\n Rikkain 0,001 prosenttia eli yksi sadastuhannesosa tai tarkemmin laskien 60\u202f000 ihmist\u00e4 omistaa kolme kertaa enemm\u00e4n omaisuutta kuin k\u00f6yhin puolikas maapallon 8,3 miljardista ihmisest\u00e4 yhteens\u00e4.<\/p>\n Superrikkaiden varallisuus on kehittynyt selv\u00e4sti muita v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 nopeammin.<\/p>\n Vauraimman 0,001 prosentin osuus maailman varallisuudesta on kasvanut vuoden 1995 nelj\u00e4st\u00e4 prosentista yli kuuteen, raportti toteaa.<\/p>\n L\u00e4hes joka alueella rikkain prosentti omistaa enemm\u00e4n kuin loput 90 prosenttia yhteens\u00e4, raportti toteaa.<\/p>\n \u201dEsitetyt tilastot ovat silmiinpist\u00e4vi\u00e4. Vaurain kymmenys maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 omistaa l\u00e4hes kolme nelj\u00e4sosaa kaikesta omaisuudesta, kun k\u00f6yhin puolikas maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 omistaa tuskin kahta prosenttia\u201d, ekonomistit Jayati Ghosh<\/a> ja Joseph E. Stiglitz<\/a> kirjoittavat raportin esipuheessa.<\/p>\n Raportissa eriarvoisuuden kehityst\u00e4 on tutkittu 40 maassa. Eurooppaan verrattuna eriarvoisuus on suurinta L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa.<\/p>\n Suomessa <\/a>suurin muutos verotettujen tulojen v\u00e4lisess\u00e4 erossa eniten ansaitsevan kymmenyksen ja pienituloisimman 50 prosentin v\u00e4lill\u00e4 tapahtui 1993, kun p\u00e4\u00e4oma- ja ansiotulojen verotus eriytettiin toisistaan.<\/p>\n Muina \u201duusina\u201d l\u00f6yd\u00f6ksin\u00e4 raportti nostaa esiin joukon sukupuoleen, alueisiin ja koulutukseen liittyvi\u00e4 havaintoja.<\/p>\n Globaalisti naisten palkat ovat 61 prosenttia miesten palkoista, mutta naisten osuus laskee 32 prosenttiin, jos mukaan lasketaan niin sanottu ilmainen ty\u00f6 kuten kotity\u00f6t sek\u00e4 lasten- ja vanhustenhoito.<\/p>\n \u201dKaikilla alueilla naiset tekev\u00e4t enemm\u00e4n ty\u00f6tunteja kuin miehet, jos palkaton ty\u00f6 huomioidaan\u201d, raportin tiivistelm\u00e4ss\u00e4 todetaan.<\/p>\n L\u00e4nsimaisissa demokratioissa raportti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota tulo- ja koulutustasojen eriytymiseen perinteisest\u00e4 mallista \u2013 aiemmasta luokkajaosta on siirrytty kehitykseen, jossa korkeasti koulutetut nojautuvat vasemmalle, samalla kun suurituloiset \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t pysyv\u00e4t linjassa oikeiston kanssa.<\/p>\n Raportti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s k\u00f6yhilt\u00e4 mailta peritt\u00e4viin korkeampiin korkoihin ja maksuihin finanssitaloudessa.<\/p>\n \u201dGlobaalilla tasolla noin yhden prosentin verran globaalista bruttokansantuotteesta virtaa vuosittain k\u00f6yhist\u00e4 rikkaisiin maihin.\u201d<\/p>\n M\u00e4\u00e4r\u00e4 on tutkijoiden mukaan l\u00e4hes kolme kertaa globaalin kehitysavun suuruinen.<\/p>\n Raportti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 ne, joiden omaisuus lasketaan sadoissa miljoonissa tai miljardeissa, maksavat tyypillisesti suhteellisesti v\u00e4hemm\u00e4n veroja kuin suurin osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 ei ainoastaan heikenn\u00e4 verotuksen oikeudenmukaisuutta. Se riist\u00e4\u00e4 yhteiskunnilta voimavaroja, joita tarvitaan koulutukseen, terveydenhoitoon ja ilmastotekoihin\u201d, raportti toteaa.<\/p>\n Se kehottaa muun muassa progressiivisen verotuksen ulottamista oikeudenmukaisemmin ultra-rikkaisiin ja vahvempia julkisia panostuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.<\/p>\n Raportin p\u00e4\u00e4kokoajina ovat Ricardo G\u00f3mez-Carrera<\/a>, Lucas Chancel<\/a>, Rowaida Moshrif<\/a> ja Thomas Piketty<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Eriarvoisuus|Vauraimman yhden prosentin osuus hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on noin 15 prosenttia, jos vain oma kulutus huomioidaan, arvioi joulukuussa julkaistu Maailman…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":125357,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-125356","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115779057941584148","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125356"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125356\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/125357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}