Ruotsalaisnuoret valitsevat aiempaa useammin kirkon ja rippikoulun. Taustalla on muun muassa turvaton maailmantilanne ja kaipuu yhteis\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Joulun alla S:t Perin kirkossa Uppsalassa on alkamassa musiikkimessu, ja paikalla on paljon rippikoulunuoria. Sit\u00e4 ennen nuoret ovat viett\u00e4neet aikaa kirkolla: on pelailtu ja sy\u00f6ty illallinen, keittoa sek\u00e4 lettuja hillolla ja kermavaahdolla.<\/p>\n
Messussa keskityt\u00e4\u00e4n sen nimen mukaisesti musiikkiin, mutta tilaisuuden aikana tarjotaan my\u00f6s ehtoollinen. Jono siihen on pitk\u00e4, vaikka paikalla on p\u00e4\u00e4asiassa vain rippikoulua k\u00e4yvi\u00e4 nuoria. Syyn\u00e4 on Ruotsin evankelisluterilaisen kirkon linjaus ehtoollisella k\u00e4ymisest\u00e4: kaikki kastetut saavat osallistua. Viini on alkoholitonta.<\/p>\n
Ruotsissa rippikoulujen suosio on ollut nousussa viime vuosina \u2013 maltillisesti, mutta nousussa. Se on osa laajempaa ilmi\u00f6t\u00e4: nuoria kiinnostaa aiempaa enemm\u00e4n hengellisyys ja usko. Vuosi sitten julkaistussa ruotsalaisessa nuorisobarometrissa nuoret itse ennustivat Jeesuksen olevan yksi t\u00e4m\u00e4n vuoden trendeist\u00e4. Samassa yhteydess\u00e4 joka kymmenes nuori kuvaili itse\u00e4\u00e4n uskonnolliseksi.<\/p>\n
Pappi Hannes Huusko kertoo, ett\u00e4 rippikoulujen suosio on kasvanut Uppsalassa. Anni Emilia Alentola<\/p>\n
Nuorten syyt rippikoululle<\/p>\n
Miksi nuoret S:t Perin kirkossa ovat valinneet rippikoulun? Suosion kasvusta huolimatta n\u00e4m\u00e4 14-vuotiaat ovat tehneet valtavirrasta poikkeavan valinnan. Suurin osa ruotsalaisnuorista ei k\u00e4y rippikoulua, toisin kuin Suomessa.<\/p>\n
\u2013 Haluan oppia tuntemaan omia ajatuksiani paremmin. Esimerkiksi selvitt\u00e4\u00e4, uskonko Jumalaan. Ja lis\u00e4ksi haluan tutustua uusiin ihmisiin, kertoo Alma K\u00e5gedal<\/strong>.<\/p>\n Moni mainitsee juuri uudet yst\u00e4v\u00e4t. Mutta on toinenkin syy, jonka useampi nostaa esiin:<\/p>\n \u2013 Perheeni on kristitty, kuten min\u00e4kin. Mutta en tied\u00e4 kovin paljon kristinuskosta, joten haluan oppia siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4, kertoo Nora L\u00f6fgren.<\/p>\n Kristinuskosta opitaan toki koulussa, mutta eri tavalla kuin Suomessa. Ruotsin kouluissa uskonto on kaikille yhteinen oppiaine, eik\u00e4 sit\u00e4 ole eroteltu uskontokuntiin. Siten esimerkiksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva lapsi k\u00e4y samoilla uskonnontunneilla kuin vaikkapa muslimi tai juutalainen. T\u00e4m\u00e4 niin sanottu Ruotsin malli on ollut esill\u00e4 my\u00f6s Suomen politiikassa viime aikoina<\/a>.<\/p>\n Lis\u00e4ksi valintaan vaikuttaa kavereiden mielipide.<\/p>\n \u2013 Moni on kertonut, ett\u00e4 rippikoulussa on tosi hauskaa, sanoo Pontus Stenius<\/strong>.<\/p>\n \u2013 Joo ihmiset sanovat, ett\u00e4 siell\u00e4 on kivaa. Siksi itsekin haluaa mukaan, lis\u00e4\u00e4 Alice Viola Gr\u00f6ndahl<\/strong>.<\/p>\n \u201dMoni nuori on yksin kotona\u201d<\/p>\n Isosena toimiva Fredrika Larsfors<\/strong>, 17, uskoo, ett\u00e4 moni hakeutuu rippikouluun juuri yhteis\u00f6llisyyden ja uusien yst\u00e4vien vuoksi. Niin h\u00e4n itsekin teki, samoin noin puolet kavereista.<\/p>\n \u2013 Rippikoulusta voi saada uusia yst\u00e4vi\u00e4 koulun ulkopuolelta. Nyt moni nuori menee koulun j\u00e4lkeen vain kotiin ja on yksin. Minulle t\u00e4m\u00e4 on paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita ja jossa voi olla oma itsens\u00e4, Larsfors sanoo.<\/p>\n Kaoottisessa maailmantilanteessa kirkko voikin olla turvapaikka. Larsfors kuvailee sit\u00e4 niin, ett\u00e4 kirkko on aina ollut ja tulee olemaan, tavallaan samanlainen, jonkinlainen valo pimeydess\u00e4.<\/p>\n Kysyn h\u00e4nelt\u00e4, kokeeko h\u00e4n olevansa kristitty tai uskovainen.<\/p>\n \u2013 En juuri ajattele tuollaista. Kai sanoisin olevani kristitty, jos sit\u00e4 erikseen kysyt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Pontus Stenius, Alice Viola Gr\u00f6ndahl ja Alma K\u00e5gedal kertovat, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 rippikoulussa on ollut muun muassa lauluja, leikkej\u00e4, askartelua ja toisiin tutustumista. Lis\u00e4ksi on opeteltu, miten Raamatusta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 haluamansa kohdat. Anni Emilia Alentola<\/p>\n Nora, Doris, Alice Viola, Alma ja Pontus k\u00e4yv\u00e4t parhaillaan rippikoulua Uppsalassa. Heid\u00e4n rippikoulunsa koostuu tapaamisista noin kerran kuussa sek\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevasta viikonloppuleirist\u00e4. Anni Emilia Alentola<\/p>\n Rippilahja-haul Tiktokissa<\/p>\n Kaikki nuoret S:t Perin kirkossa ovat n\u00e4hneet sosiaalisessa mediassa, etenkin Tiktokissa hengellist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. He kertovat, ett\u00e4 heid\u00e4n n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 videot ovat olleet pitk\u00e4lti yhdysvaltalaista, konservatiivista kristillist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Sellainen on tuntunut nuorista vanhanaikaiselta.<\/p>\n \u2013 Ei se kuvasta lainkaan sit\u00e4, millaista meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on. Tiktokissa tulee vastaan paljon s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, Larsfors sanoo.<\/p>\n Nuoret ovatkin n\u00e4hneet n\u00e4iss\u00e4 kristillisiss\u00e4 Tiktok-videoissa esimerkiksi vastustusta aborttia ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa kohtaan. Naisenkaan asema ei ole n\u00e4iss\u00e4 videoissa aina kovin kaksinen.<\/p>\n \u2013 Mutta Raamattua pit\u00e4\u00e4 tulkita uudella tavalla, sanoo K\u00e5gedal ja Stenius lis\u00e4\u00e4:<\/p>\n \u2013 Jos kaikkia Raamatun s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 noudattaisi, ei ehtisi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta.<\/p>\n Joitakin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on hyv\u00e4 noudattaa, siit\u00e4 nuoret ovat yksimielisi\u00e4. \u201dKet\u00e4\u00e4n ei saa tappaa\u201d ja kultainen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 ovat oikein hyvi\u00e4 ohjenuoria \u2013 siis se, ett\u00e4 kohdellaan toisia kuten itse\u00e4\u00e4n haluaisi kohdeltavan.<\/p>\n Kaikki nuorten kohtaama somesis\u00e4lt\u00f6 ei kuitenkaan ole ollut vanhanaikaista. Muiden ruotsalaisten nuorten jakamat sis\u00e4ll\u00f6t ovat nimitt\u00e4in saattaneet innostaa rippikouluun.<\/p>\n Ennen kaikkea somessa on esitelty rippilahjoja, nuoret kertovat.<\/p>\n \u2013 On tehty ihan haul-videoitakin rippilahjoista, K\u00e5gedal sanoo.<\/p>\n Doris Sahl\u00e9e ja Nora L\u00f6fgren osallistuvat rippikouluun, koska haluavat oppia lis\u00e4\u00e4 kristinuskosta. Anni Emilia Alentola<\/p>\n Juttu jatkuu faktalaatikon j\u00e4lkeen.<\/p>\n LUE MY\u00d6SRuotsin kirkosta tulee v\u00e4hemmist\u00f6kirkko ensi vuonna<\/p>\n Vaikka Ruotsin kirkon j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kokonaisuudessaan laskee, on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 silti selke\u00e4 vastatrendi. Uusien j\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut ja samalla kirkosta l\u00e4htevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on alkanut laskea.<\/p>\n Silti ensi vuonna Ruotsin kirkosta on todenn\u00e4k\u00f6isesti tulossa v\u00e4hemmist\u00f6kirkko, kun j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee alle 50 prosenttiin ruotsalaisista. Se on silti Ruotsin suurin uskonnollinen yhteis\u00f6.<\/p>\n Samalla rippikoulun k\u00e4yvien nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4htenyt kasvuun, joskin melko maltilliseen. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n luvut ovat kaukana kirkon kultavuosista: esimerkiksi 1970-luvulla rippikoulun k\u00e4vi 80 prosenttia kaikista nuorista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 rippikoulun k\u00e4y joka viides.<\/p>\n Suomessa rippikoulun k\u00e4y yh\u00e4 suurin osa nuorista. Vuonna 2024 suomalaisista 15-vuotiaista rippikoulun k\u00e4vi 73 prosenttia. Luvut ovat Suomessa olleet laskusuuntaisia, mutta eiv\u00e4t yht\u00e4 jyrk\u00e4sti kuin Ruotsissa. Suomessa 1970-luvulla yli 99 prosenttia nuorista k\u00e4vi rippikoulun.<\/p>\n L\u00e4hteet: Ruotsin kirkko<\/a>, Ruotsin radio<\/a> , Suomen evankelisluterilainen kirkko<\/a><\/p>\n Pulaa toivosta<\/p>\n Mist\u00e4 sitten johtuu Ruotsin kasvanut kiinnostus rippikouluja kohtaan? Rippikoulunuorten parissa t\u00f6it\u00e4 tekev\u00e4 pappi Hannes Huusko<\/strong> Uppsalan tuomiokirkkoseurakunnasta uskoo asian johtuvan kolmesta eri tekij\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Ensimm\u00e4iseksi h\u00e4n nostaa seurakuntien tekem\u00e4n ty\u00f6n: seurakunnat ovat tehneet pitk\u00e4j\u00e4nteisesti t\u00f6it\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 nuorille olisi mielekk\u00e4it\u00e4 aktiviteettej\u00e4 ja ett\u00e4 he tuntisivat olevansa tervetulleita kirkon toimintaan.<\/p>\n Toiseksi syyksi Huusko nostaa maailman tilanteen. Paitsi ett\u00e4 Euroopassa soditaan, pohjoismaisten hyvinvointivaltioidenkin tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4vakaalta: on ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja asunnot ovat kalliita.<\/p>\n \u2013 Se aiheuttaa suurta pulaa toivosta ja uskosta tulevaisuuteen, Huusko sanoo.<\/p>\n Nuoret saattavat etsi\u00e4 toivoa ja turvallisuutta sek\u00e4 vastauksia niihin kysymyksiin, mit\u00e4 turvaton maailmantilanne aiheuttaa. Huusko pit\u00e4\u00e4kin rippikouluryhm\u00e4\u00e4 paikkana, jossa toivoa jaetaan ja nuorten kysymykset otetaan vakavasti.<\/p>\n \u201dPelottava luku\u201d<\/p>\n Pappi mainitsee ruotsalaistutkimuksen kahden vuoden takaa<\/a>, jossa selvitettiin ruotsalaisten aikuisten ajatuksia el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyydest\u00e4. L\u00e4hes joka nelj\u00e4s vastaaja koki el\u00e4m\u00e4n merkityksett\u00f6m\u00e4ksi. Kyseess\u00e4 oli raju muutos, sill\u00e4 vuonna 2003 tuo samainen luku oli vain kuusi prosenttia.<\/p>\n Erityisen huolestuttava tilanne on nuorten aikuisten kohdalla, varsinkin nuorten miesten. Tutkimuksessa 18\u201329-vuotiaista miehist\u00e4 per\u00e4ti 35 prosenttia koki el\u00e4m\u00e4n enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n merkityksett\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n \u2013 Nuo ovat uskomattoman pelottavia lukuja, Huusko sanoo.<\/p>\n Kaipuu aitouteen<\/p>\n Kolmas tekij\u00e4, joka voi vaikuttaa nuorten rippikoulukiinnostukseen ja muuhun kirkkoaktiivisuuteen, on Huuskon mukaan reaktio yksil\u00f6keskeist\u00e4 yhteiskuntaa vastaan.<\/p>\n \u2013 Nuorilla voi olla kaipuuta yhteis\u00f6llisyyteen sosiaalisen median ulkopuolella. Kaipuuta johonkin aitoon, joka voi antaa tarkoitusta ja suuntaa, Huusko sanoo.<\/p>\n Huusko kertoo, ett\u00e4 prosentuaalisesti rippikoulun k\u00e4yvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime vuosina noussut. Rippikoulujoukko on tosin melko homogeeninen: sosioekonomisesti keskiluokkalaisia nuoria.<\/p>\n \u2013 Se on ongelma, Huusko my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Rahakysymys rippikoulu ei ole, sill\u00e4 kaikki seurakunnat tarjoavat maksuttomia rippikouluja. Maksullisiakin rippileirej\u00e4 on, mutta ne ovat poikkeuksia.<\/p>\n Radikaali kirkko<\/p>\n Ruotsin kirkko pyrkii siihen, ett\u00e4 kaikille olisi kirkossa sijaa. Sek\u00e4 konservatiivisemmin ajatteleville ett\u00e4 niille, joille esimerkiksi Jumalan olemassaolo her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ruotsin kirkko on maailman mittakaavassa radikaali kirkko, Huusko sanoo.<\/p>\n Suomalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta Ruotsin kirkko on ollut radikaali my\u00f6s muilla tavoin. Esimerkiksi naispappeus hyv\u00e4ksyttiin jo vuonna 1958, Suomessa tasan 30 vuotta my\u00f6hemmin. Samaa sukupuolta olevia pareja Ruotsin kirkko alkoi vihki\u00e4 vuonna 2009, heti samana vuonna, kun avioliittolaki maassa uudistui.<\/p>\n Suomen evankelisluterilaisen kirkon mukaan avioliitto on vain naisen ja miehen v\u00e4linen. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 haastettiin viimeksi toukokuussa, jolloin kirkolliskokous hylk\u00e4si niin sanotun rinnakkaisen avioliittok\u00e4sityksen mallin. Kes\u00e4kuussa piispainkokous antoi kuitenkin ohjeen, jonka mukaan samaa sukupuolta olevien parien vihkimisest\u00e4 ei tule rangaista<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ruotsalaisnuoret valitsevat aiempaa useammin kirkon ja rippikoulun. Taustalla on muun muassa turvaton maailmantilanne ja kaipuu yhteis\u00f6st\u00e4. Joulun alla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":125557,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,101,99,100,24,25,28,29,15,18,21,98,32,19,20,56,16,102,59,60,61],"class_list":{"0":"post-125556","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-ihmissuhteet","18":"tag-lapset","19":"tag-lapset-ja-nuoret","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-perhe","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-uutiset","33":"tag-vanhemmat","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115780387073306332","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125556","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=125556"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/125556\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/125557"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=125556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=125556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=125556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}