Yhdistyneille kansakunnille valitaan ensi vuonna uusi p\u00e4\u00e4sihteeri.<\/p>\n
Haku kenties maailman t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n virkaan k\u00e4ynnistyi j\u00e4lleen marraskuussa, kun Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto l\u00e4hetti j\u00e4senmailleen pyynn\u00f6n esitt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jotka sopisivat YK:n p\u00e4\u00e4sihteeriksi.<\/p>\n
Virassa on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 toiminut vain pieni kymmenen hengen joukko ihmisi\u00e4, mutta heist\u00e4 jopa kaksi on tullut Pohjoismaista. Norjan Trygve Lie<\/a> oli YK:n ensimm\u00e4inen varsinainen p\u00e4\u00e4sihteeri ja Ruotsin Dag Hammarskj\u00f6ld<\/a> toinen.<\/p>\n Olisiko t\u00e4ll\u00e4 kertaa siis kenties jonkun suomalaisen, kuten entisen presidentin Sauli Niinist\u00f6n<\/a> tai entisen p\u00e4\u00e4ministerin Sanna Marinin<\/a> vuoro?<\/p>\n \u2013 Molemmat olisivat varmasti vahvoja kandidaatteja, mutta en voi t\u00e4t\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 arvioida, koska nyt ei ole Euroopan vuoro, kertoo Iltalehdelle Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko<\/strong>.<\/p>\n Suomen entisell\u00e4 presidentill\u00e4 Sauli Niinist\u00f6ll\u00e4 olisi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kaivattua kokemusta diplomatiasta. Mikko Huisko<\/p>\n Laukko viittaa valintaan liittyv\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, jonka mukaan p\u00e4\u00e4sihteerin viran tulisi kiert\u00e4\u00e4 tasaisesti ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 virassa toimii portugalilainen Ant\u00f3nio Guterres<\/a>, joten eurooppalainen p\u00e4\u00e4sihteeri on eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen. Seuraavaan p\u00e4\u00e4sihteerin povataankin tulevan mahdollisesti jostakin Latinalaisen Amerikan maasta.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ehdokasvalintaan liittyv\u00e4t valmistelut eiv\u00e4t ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Suomen ulkoministeri\u00f6n YK- ja yleisten globaaliasioiden yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llik\u00f6n Miia Rainteen<\/strong> mukaan k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 asia ei ole meill\u00e4 aktiivisesti esill\u00e4, koska mahdollisuudet tulla valituksi l\u00e4nsiryhm\u00e4st\u00e4 ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyvin pienet. Pit\u00e4isi olla monella tapaa poikkeuksellinen ehdokas, jotta l\u00e4nsiryhm\u00e4n ehdokkuutta harkittaisiin.<\/p>\n Suomi ei toisin sanoen aio ehdottaa ket\u00e4\u00e4n suomalaista YK:n p\u00e4\u00e4sihteeriksi, kun asiaa koskeva \u00e4\u00e4nestys k\u00e4ynnistyy n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin hein\u00e4kuussa.<\/p>\n YK:n uudeksi p\u00e4\u00e4sihteeriksi on jo useamman vuoden ajan kaivattu naista. Kuvassa Suomen entinen p\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marin. MATTI MATIKAINEN<\/p>\n Kovat vaatimukset<\/p>\n Uuden p\u00e4\u00e4sihteerin nimitt\u00e4\u00e4 YK:n peruskirjan<\/a> 97. artiklan mukaisesti YK:n yleiskokous turvallisuusneuvoston suosituksesta.<\/p>\n Turvallisuusneuvosto pyyt\u00e4\u00e4 kaikkia j\u00e4senmaita l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n oman ehdokkaansa neuvoston harkittavaksi.<\/p>\n Ehdokkaiden nime\u00e4misess\u00e4 on kuitenkin useita enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4virallisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ensinn\u00e4kin jokainen maa voi tukea vain yht\u00e4 ehdokasta, eik\u00e4 h\u00e4n voi olla kotoisin yhdest\u00e4k\u00e4\u00e4n turvallisuusneuvoston viidest\u00e4 pysyv\u00e4st\u00e4 j\u00e4senmaasta.<\/p>\n P\u00e4\u00e4sihteeriksi voi t\u00e4m\u00e4n pohjalta periaatteessa ehdottaa ket\u00e4 tahansa, mutta vaativaan virkaan on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 valittu ainoastaan uradiplomaatteja. Yleisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaan p\u00e4\u00e4sihteerilt\u00e4 vaaditaan my\u00f6s ranskan ja englannin kielten taitoa.<\/p>\n Ehdokkaat l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t virallisen julkistamisensa yhteydess\u00e4 turvallisuusneuvostolle my\u00f6s oman n\u00e4kemyksens\u00e4 YK:n kehitt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 selonteon omista tulonl\u00e4hteist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mik\u00e4li henkil\u00f6 toimii valintaprosessin aikana jossakin YK:n virassa, h\u00e4nen odotetaan my\u00f6s j\u00e4\u00e4v\u00e4n valinnan julkistamiseen asti virkavapaalle.<\/p>\n YK:n turvallisuusneuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yleiskokoukselle ehdotettavasta ehdokkaasta. Kuva turvallisuusneuvoston kokouksesta marraskuulta 2025. AOP<\/p>\n P\u00e4\u00e4sihteerin virkakausi kest\u00e4\u00e4 viisi vuotta, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kausien m\u00e4\u00e4r\u00e4 rajattiin vuoden 1946 yleiskokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmassa<\/a> kahteen. Koska p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmat ovat vain suosituksia, periaatteessa sama henkil\u00f6 voisi toimia virassa useammankin kauden.<\/p>\n Laukon mukaan useamman kuin kahden kauden p\u00e4\u00e4sihteeri on kuitenkin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselman linjauksen lis\u00e4ksi my\u00f6s viran vaativuuden vuoksi.<\/p>\n \u2013 Kun teht\u00e4v\u00e4kuvaa miettii, ei kukaan sit\u00e4 yksinkertaisesti jaksaisi kymment\u00e4 vuotta pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Veto-oikeus<\/p>\n Turvallisuusneuvoston rooli on monen muun YK:ssa tapahtuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tapaan my\u00f6s p\u00e4\u00e4sihteerin valinnassa merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n \u00c4\u00e4nestyksess\u00e4 turvallisuusneuvoston j\u00e4senet ilmoittavat tukevansa tai vastustavansa kutakin ehdokasta.<\/p>\n Neuvoston pysyv\u00e4t j\u00e4senmaat eli Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Ven\u00e4j\u00e4 ja Kiina voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 veto-oikeuttaan p\u00e4\u00e4sihteeriehdokkaiden valinnassa eli yhdell\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n est\u00e4\u00e4 heille sopimatonta ehdokasta p\u00e4\u00e4tym\u00e4st\u00e4 yleiskokouksen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n Turvallisuusneuvoston pysyvill\u00e4 j\u00e4senill\u00e4 on suuri valta my\u00f6s uuden p\u00e4\u00e4sihteerin valinnassa. Kuvassa Ven\u00e4j\u00e4n pysyv\u00e4 edustaja YK:ssa Vasili Nebenzja. EPA \/ AOP<\/p>\n Veto-oikeuden k\u00e4ytt\u00e4minen on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta julkinen toimi, mutta nykyinen, vuonna 1981 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu j\u00e4rjestelm\u00e4 sallii p\u00e4\u00e4sihteeriehdokkaiden torppaamisen my\u00f6s salassa.<\/p>\n Nykyisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 turvallisuusneuvoston j\u00e4senmaat \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t ehdokkaista salassa, mutta pysyvien j\u00e4senmaiden \u00e4\u00e4net erotellaan punaisilla \u00e4\u00e4nestyslipuilla neuvoston vaihtuvien j\u00e4senmaiden valkoisista lipuista.<\/p>\n Veto-oikeuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaatui my\u00f6s aikanaan Suomen ehdokkaan Max Jakobsonin<\/a> matka YK:n p\u00e4\u00e4sihteeriksi.<\/p>\n Suomalainen diplomaatti Max Jakobson oli mukana YK:n p\u00e4\u00e4sihteerivalinnan k\u00e4rkikahinoissa vuonna 1971. IL-Arkisto<\/p>\n Yhdysvaltalaislehti The New York Timesin mukaan<\/a> monet pitiv\u00e4t Jakobsonia vuoden 1971 \u00e4\u00e4nestyksen suosikkiehdokkaana. Vastassa olivat Argentiinan Carlos Ortiz de Rozas<\/strong> ja lopulta p\u00e4\u00e4sihteeriksi p\u00e4\u00e4tynyt It\u00e4vallan Kurt Waldheim<\/a>.<\/p>\n Kiina vastusti vahvasti Waldheimin valintaa, mutta Yhdysvaltain ulkoministeri\u00f6n julkistaman s\u00e4hkeen<\/a> mukaan Neuvostoliitto vastusti Jakobsonin valintaa viel\u00e4 jyrkemmin.<\/p>\n It\u00e4naapurissa ei pidetty<\/a> siit\u00e4 ulkopoliittisesta liikkumavarasta, jonka p\u00e4\u00e4sihteeriys Suomelle soisi, joten Neuvostoliitto k\u00e4ytti veto-oikeuttaan Jakobsonin nimityksen est\u00e4miseksi.<\/p>\n Viimeinkin nainen?<\/p>\n Alueellisen kierron lis\u00e4ksi vaihtelun tulisi vuoden 1997 julkilausuman<\/a> mukaan toteutua my\u00f6s sukupuolten v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole kuitenkaan koskaan koko YK:n 80-vuotisessa historiassa toteutunut, koska kaikki p\u00e4\u00e4sihteerit ovat t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 olleet miehi\u00e4.<\/p>\n Asia oli esill\u00e4 vahvasti jo Guterresin valinnan aikaan vuonna 2016, mutta tuolloinkaan naista ei valittu virkaan.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4kin vuonna ensimm\u00e4inen virallisesti julkistettu ehdokas on mies. H\u00e4n on argentiinalainen YK:n alaisen Kansainv\u00e4lisen atomienergiaj\u00e4rjest\u00f6n (IAEA) nykyinen p\u00e4\u00e4johtaja Rafael Grossi<\/a>.<\/p>\n Suomalaisille h\u00e4n on saattanut tulla tutuksi Ukrainan sodan aikana. IAEA on valvonut etenkin Ukrainan Zapori\u017e\u017ejan ydinvoimalan turvallisuutta sodan keskell\u00e4.<\/p>\n Kansainv\u00e4lisen atomienergiaj\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4johtaja Rafael Grossi on ensimm\u00e4inen virallinen ehdokas uudeksi YK:n p\u00e4\u00e4sihteeriksi. EPA \/ AOP<\/p>\n Helena Laukko arvioi, ett\u00e4 Grossi saattaa olla asemansa takia vahvoilla, koska h\u00e4n on roolissaan ollut vahvasti tekemisiss\u00e4 kaikkien turvallisuusneuvoston pysyvien j\u00e4senmaiden kanssa.<\/p>\n \u2013 Jos h\u00e4n on onnistunut niiss\u00e4 neuvotteluissa ja osoittautunut luottamuksen arvoiseksi, h\u00e4nell\u00e4 on sit\u00e4 kautta vahva asema, Laukko arvioi.<\/p>\n Kritiikki\u00e4 voi Laukon mukaan tulla kuitenkin esimerkiksi Iranilta, koska Grossi j\u00e4tt\u00e4ytyi sivuun t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4, kun Yhdysvallat pommitti Iranin ydinlaitoksia.<\/p>\n Vaikka Grossi on ainoa virallisesti ilmoitettu ehdokas, muutama muu maa on jo ep\u00e4virallisesti ilmoittanut ehdokkaansa. He ovat molemmat naisia.<\/p>\n Chilen presidentti Gabriel Boric<\/a> ilmoitti syyskuussa YK:n yleiskokouksessa nimitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ehdokkaaksi maansa entisen presidentin Michelle Bacheletin<\/a>. Costa Rican presidentti Rodrigo Chaves<\/a> ilmoitti elokuussa maansa ehdokkaan olevan entinen varapresidentti Rebeca Grynspan<\/strong>.<\/p>\n Chilen entinen presidentti Michelle Bachelet tulee olemaan todenn\u00e4k\u00f6isesti maansa virallinen ehdokas. EPA \/ AOP<\/p>\n Molemmilla naisilla on vankka kokemus YK:ssa toimimisesta. Bachelet on YK:n entinen ihmisoikeusvaltuutettu ja Grynspan nykyinen YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) p\u00e4\u00e4sihteeri.<\/p>\n Laukon mukaan viel\u00e4 ei voi sanoa, olisiko jollakin maalla mahdollisesti heit\u00e4 vastaan jotakin hampaankolossa, mutta Grynspan on h\u00e4nen arvionsa mukaan maailman nykytilanteessa hieman vahvemmilla.<\/p>\n \u2013 Kaupan, kehityksen ja reilun maailmanj\u00e4rjestyksen agendallaan h\u00e4nell\u00e4 on ehk\u00e4 vahvempi tulokulma kuin ihmisoikeusvaltuutetulla. Ihmisoikeudet ovat ottaneet viime vuosina v\u00e4h\u00e4n takapakkia.<\/p>\n Potentiaalisia ehdokkaita ovat my\u00f6s muun muassa Uuden-Seelannin entinen p\u00e4\u00e4ministeri Jacinda Ardern<\/a>, Meksikon entinen ulkoministeri Alicia B\u00e1rcena<\/strong> sek\u00e4 Bolivian varapresidentti David Choquehuanca<\/strong>.<\/p>\n Costa Rican entinen varapresidentti Rebeca Grynspan saattaa nykyisen virkansa takia olla vahvoilla seuraavaksi YK:n p\u00e4\u00e4sihteeriksi. EPA \/ AOP<\/p>\n Tiukka teht\u00e4v\u00e4<\/p>\n YK:n p\u00e4\u00e4sihteerin virka on rankka toimi. Etenkin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 koko j\u00e4rjest\u00f6 on useiden konfliktien takia suurten haasteiden edess\u00e4 ja sen uskottavuutta on haastettu useaan otteeseen.<\/p>\n Yksi suuri ongelmakohta on turvallisuusneuvoston kokoonpano, johon muun muassa tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/a> on ehdottanut muutosta. Stubb ja monien muiden maiden edustajat kokevat, ett\u00e4 olisi aika saada pysyviksi j\u00e4seniksi edustajia globaalin etel\u00e4n maista.<\/p>\n Presidentti Alexander Stubb on vaatinut YK:ta tekem\u00e4\u00e4n muutoksia sen turvallisuusneuvostoon. EPA\/AOP<\/p>\n Laukko on asiasta samaa mielt\u00e4.<\/p>\n \u2013 Ongelmana on se, ett\u00e4 turvallisuusneuvoston kokoonpano pysyvien j\u00e4senten osalta ei en\u00e4\u00e4 vastaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailman ja valtioiden realiteetteja.<\/p>\n Laukon edustama YK-liitto on my\u00f6s mukana 1 for 8 billion -kampanjassa, joka pyrkii tekem\u00e4\u00e4n itse p\u00e4\u00e4sihteerin valintaprosessista l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja demokraattisempaa.<\/p>\n Viime \u00e4\u00e4nestyskierroksella edistyst\u00e4 saatiinkin aikaan, kun kaikkien ehdokkaiden nimet tulivat ajallaan julkisuuteen ja heit\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin my\u00f6s haastattelemaan kuulemistilaisuuksissa.<\/p>\n Laukon mukaan tulevalle vuodelle on viel\u00e4 suurempi toive.<\/p>\n \u2013 Se on, ett\u00e4 turvallisuusneuvosto ei esitt\u00e4isi vain yht\u00e4 nime\u00e4, vaan antaisi yleiskokoukselle kaksi tai jopa useamman nimen, joista yleiskokous voisi aidosti tehd\u00e4 koko j\u00e4senist\u00f6n voimin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n \u2013 J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, toteutuuko t\u00e4m\u00e4.<\/p>\n YK:n p\u00e4\u00e4sihteerit t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4<\/p>\n\n