{"id":126254,"date":"2025-12-26T11:56:09","date_gmt":"2025-12-26T11:56:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/126254\/"},"modified":"2025-12-26T11:56:09","modified_gmt":"2025-12-26T11:56:09","slug":"jakarta-vajoaa-ja-siksi-juomavedesta-on-tullut-megakaupungin-asukkaille-kallis-kuluera","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/126254\/","title":{"rendered":"Jakarta vajoaa, ja siksi juomavedest\u00e4 on tullut megakaupungin asukkaille kallis kuluer\u00e4"},"content":{"rendered":"

HS Jakartassa|Vesivarojen hallitsematon k\u00e4ytt\u00f6, kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n kaupunkisuunnittelu ja ilmastonmuutos ovat kietoutuneet toisiinsa niin tiukasti, ett\u00e4 vesi uhkaa koko megakaupungin tulevaisuutta.<\/p>\n

Jakarta.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Indonesian p\u00e4\u00e4kaupunki Jakarta vajoaa yli 20 senttimetri\u00e4 vuodessa liiallisen pohjaveden pumppauk\u00adsen ja kohoavan merenpinnan takia.<\/p>\n

Vesijohtovesi ei ole juomakelpoista, joten pullotettu juomavesi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja vie pienituloisilta perheilt\u00e4 jopa 10 prosenttia tuloista.<\/p>\n

Maailmanpankki varoittaa, ett\u00e4 vesiturvallisuuden ratkaisematta j\u00e4tt\u00e4minen voi alentaa Indonesian talouskasvua yli 7 prosenttia.<\/p>\n

Indonesian p\u00e4\u00e4kaupunki ja yli 30 miljoonan asukkaan metropolialue Jakarta on \u00e4\u00e4riesimerkki siit\u00e4, miten vesi on sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ehto ett\u00e4 sen suurin uhka. Pohjois-Jakartan rannikko vajoaa yli parikymment\u00e4 senttimetri\u00e4 vuodessa. Syyn\u00e4 ovat liiallinen pohjaveden pumppaus, rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n paino ja maakerrostumien tiivistyminen sek\u00e4 samaan aikaan kohoava merenpinta.<\/p>\n

Mutta menn\u00e4\u00e4np\u00e4 katsomaan, miten pohjoisjakartalaisessa Muara Angken kalastajakyl\u00e4ss\u00e4 elet\u00e4\u00e4n veden kanssa rinta rinnan.<\/p>\n

Muara Angke on Jakartan perinteisen kalastuksen keskus. Siell\u00e4 on huutokaupattu kalaa vuosisatojen ajan ja sen uudistettu kalatori on edelleen vilkas kauppapaikka. Kalastusveneiss\u00e4 ja kalasatamissa sekaty\u00f6miehen\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Suherman <\/a>istuskelee talonsa edustalla valmiina tarttumaan ty\u00f6tarjouksiin. H\u00e4nell\u00e4 on tosiaan vain yksi nimi, mik\u00e4 on yh\u00e4 yleinen tapa Indonesiassa.<\/p>\n

Suherman on juuri tilannut paikalliselta vesitoimittajalta kotiinkuljetuksella 19-litraisen gallonan juomavett\u00e4, sill\u00e4 vesijohtovett\u00e4 ei voi juoda. Se on markkinoiden halvinta ja huonolaatuisinta. Jos se testattaisiin Suomessa, se todettaisiin juomakelvottomaksi.<\/p>\n

Laadukkaammat vesimerkit maksavat enemm\u00e4n. Esimerkiksi maan suosituin gallonavesi, Aqua, maksaa jo kolme kertaa enemm\u00e4n. Suhermanin kuusihenkisess\u00e4 perheess\u00e4 juomiseen ja ruuanlaittoon kuluu pari gallonaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Pullotettu juomavesi on Jakartassa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys \u2013 ja valtava bisnes. Indonesia on maailman kolmanneksi suurin pullovesimarkkina Yhdysvaltojen ja Kiinan j\u00e4lkeen. Pulloveden hinta ja vesimaksut ovat kuitenkin monelle pienituloiselle perheelle kohtuuttomia. Jos Suherman ja h\u00e4nen vaimonsa ansaitsisivat Jakartan v\u00e4himm\u00e4ispalkan, vesikulut veisiv\u00e4t noin viisi prosenttia heid\u00e4n tuloistaan.<\/p>\n

Useimmilla kalastajaperheill\u00e4 tulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin sen alle, jolloin osuus voi kohota kymmeneenkin prosenttiin. Kun Suomessa puhdasta vett\u00e4 saa suoraan hanasta, Jakartassa se on kallis hy\u00f6dyke.<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00f6vetens\u00e4 Suhermanin perhe ottaa vuokrais\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 porakaivosta. Pohjavesi on kuitenkin saastunutta, ja rannikkoalueilla siihen sekoittuu merivett\u00e4, joten kaivot on porattava yh\u00e4 syvemm\u00e4lle \u2013 Suhermanin mukaan yli 140 metrin syvyyteen.<\/p>\n

\u201cKaivoveden k\u00e4ytt\u00f6 on Jakartassa edelleen yleist\u00e4, mutta sit\u00e4 on rajoitettu ja sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 perit\u00e4\u00e4n vesimaksu\u201d, kertoo ESG-johtaja Arif Darana<\/a>, joka on aikaisemmin ty\u00f6skennellyt muun muassa Maailmanpankin vesiturvallisuuden asiantuntijana.<\/p>\n

Daranan mukaan syv\u00e4t ja kapasiteetiltaan suuret porakaivot edellytt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6luvan, mutta matalien, kotitalousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettujen kaivojen salliminen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, kunnes riitt\u00e4v\u00e4 vedensaanti on muulla tavoin turvattu.<\/p>\n

Muara Angkeen on vedetty my\u00f6s vesijohtoverkosto, mutta se ei ulotu ihan kaikkialle. Joillekin alueille vett\u00e4 tuodaan tankkiautoilla.<\/p>\n

\"Jakartan<\/p>\n

Jakartan arki rakentuu yh\u00e4 huterammalle perustalle. Sunda Kelapan pinokkiotalot huojuvat veden p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuva:\u00a0Tanja Harjuniemi<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vesijohtoverkoston arvioidaan kattavan noin 60 prosenttia kaupungista ja tavoitteena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 sataprosenttiseen kattavuuteen vuoteen 2030 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa uusien vesivarastojen rakentamista ja hulevesien tehokkaampaa ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja kierr\u00e4tyst\u00e4. Yksi suurimmista haasteista on j\u00e4teveden k\u00e4sittely ja puhdistus. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valtaosa j\u00e4tevesist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin ja pohjavesiin saastuttaen kallisarvoisia vesivaroja.<\/p>\n

Maanpinnan vajoaminen n\u00e4kyy Muara Angkessa pahenevina vuorovesitulvina, joita esiintyy useita kertoja kuussa. Kurkistus Suhermanin asuntoon kertoo paljon. Alakerran asukkaana h\u00e4nen on huolehdittava, ett\u00e4 huonekalut ja kodinkoneet ovat helposti nostettavissa p\u00f6ytien p\u00e4\u00e4lle tai siirrett\u00e4viss\u00e4 yl\u00e4kertaan, jossa asuu h\u00e4nen vuokrais\u00e4nt\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Pahimmat tulvat syntyv\u00e4t, kun rankkasateet ja korkea vuorovesi osuvat yhteen: vesi ei p\u00e4\u00e4se purkautumaan mereen ja hulevesiviem\u00e4rit tukkeutuvat. Silloin veden pinta voi kohota puolestatoista metrist\u00e4 jopa kolmeenkin metriin. Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6jen ongelmana on, ett\u00e4 hulevedet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se imeytym\u00e4\u00e4n maaper\u00e4\u00e4n rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n ja viheralueiden v\u00e4h\u00e4isyyden takia, jolloin vesi huuhtoutuu suoraan mereen.<\/p>\n

Tulvatilannetta on pyritty helpottamaan rakentamalla suojapatoja ja pumppausasemia. Muara Angkessa on k\u00e4ynniss\u00e4 my\u00f6s katuverkoston korottaminen ja esteiden rakentaminen.<\/p>\n

Aikoinaan kalastajakyl\u00e4t rakennettiin puupaalujen varaan, jolloin ne olivat suojassa vuoroveden vaihteluilta. Nyt n\u00e4m\u00e4 niin sanotut pinokkiotalot ovat kallistuneet ja vaurioituneet maan painumisen ja toistuvien tulvien vuoksi. Kaupunki haluaisi siirt\u00e4\u00e4 asukkaat nykyaikaisiin kerrostaloihin l\u00e4hialueille, mutta moni kalastaja vastustaa muuttoa. El\u00e4m\u00e4 veden \u00e4\u00e4rell\u00e4 on sek\u00e4 elinkeino ett\u00e4 identiteetti \u2013 ja uusien asuntojen vuokrat ovat monille yksinkertaisesti liian korkeat.<\/p>\n

Ratkaisuksi Jakartanlahdelle, vajaan kymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n rannikolta, on suunniteltu rakennettavaksi valtava merivalli. Sen tarkoitus on suojata kaupunkia tulvilta ja muodostaa vallin sis\u00e4puolelle tekoallas, jota voitaisiin hallita pumppaamalla.<\/p>\n

\"Muara<\/p>\n

Muara Angken kalastajat k\u00e4yv\u00e4t merell\u00e4 aamunkoitteessa ja illansuussa merikeleist\u00e4 riippuen. Kuva:\u00a0Tanja Harjuniemi<\/p>\n

Hanke on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s paljon huolta. Massiivisen rakennelman pel\u00e4t\u00e4\u00e4n h\u00e4iritsev\u00e4n meriekosysteemej\u00e4, heikent\u00e4v\u00e4n veden vaihtuvuutta ja vaarantavan kalastuselinkeinon, joka on rannikkoyhteis\u00f6jen elinehto. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ratkaise vesipulaa, eik\u00e4 maan vajoamista, jos pohjaveden pumppausta ei saada kuriin.<\/p>\n

Puhdas vesi on ihmisoikeus ja YK:n yhten\u00e4 kehitystavoitteena on varmistaa veden saanti ja kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 sanitaatio kaikille vuoteen 2030 menness\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta yli 40 prosenttia maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 alueilla, joilla vesivarat ovat niukat, ja yli nelj\u00e4nnes ihmisist\u00e4 k\u00e4rsii puhtaan veden puutteesta. My\u00f6s Indonesia kamppailee vesistressin kanssa: vaikka sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat maailman suurimpia, vett\u00e4 kulutetaan enemm\u00e4n kuin sit\u00e4 ehtii uusiutua.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n maailman nelj\u00e4nneksi suurimman maan, Indonesian kunnianhimoisena tavoitteena on nousta maailman viiden suurimman talousmahdin joukkoon vuoteen 2045 menness\u00e4.<\/p>\n

Maailmanpankki on kuitenkin varoittanut, ett\u00e4 ilman tehokkaita toimia vesivaroihin liittyv\u00e4t uhat voivat vaarantaa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kasvutavoitteet. Sen laskelman mukaan tavoitteen saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5,7 prosentin vuosittaista talouskasvua. Sen pahimmassa skenaariossa vesiturvallisuuden ratkaisematta j\u00e4tt\u00e4minen alentaa kasvuennustetta 7,3 prosenttia.<\/p>\n

Sen sijaan onnistuminen vesivarojen lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja saastumisen est\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 pohjaveden k\u00e4yt\u00f6n ja mets\u00e4kadon v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 tuovat jo yli kolmen prosentin hy\u00f6dyn kansantuotteen kasvuun.<\/p>\n

\u201cMeid\u00e4n on lakattava pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 vett\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Vesi on enemm\u00e4n kuin vain elintehto tai luonnonvara \u2013 se on kasvun ja kehityksen perusta\u201d, Darana painottaa.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa Jakartan vesiturvallisuuden korjaaminen edellytt\u00e4\u00e4 paitsi integroitua vesihuoltoa my\u00f6s poliittista tahtoa edist\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja investointeja johdomukaisesti sek\u00e4 ohjata k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

\u201cTodellista edistyst\u00e4 tapahtuu sitten, kun s\u00e4\u00e4ntely, rahoitus ja infrastruktuuri toimivat yhdess\u00e4 sulkeakseen keh\u00e4n siten, ett\u00e4 vesivaroja hallitaan, kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja arvostetaan kest\u00e4v\u00e4sti\u201d, h\u00e4n tiivist\u00e4\u00e4 toiveikkaana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"HS Jakartassa|Vesivarojen hallitsematon k\u00e4ytt\u00f6, kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n kaupunkisuunnittelu ja ilmastonmuutos ovat kietoutuneet toisiinsa niin tiukasti, ett\u00e4 vesi uhkaa koko megakaupungin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":126255,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-126254","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115785746745335298","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126254","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=126254"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126254\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/126255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=126254"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=126254"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=126254"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}