![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1766772309_599_320.jpg\")
<\/p>\nKolumni|Tutkimuksen mukaan k\u00f6yh\u00e4t el\u00e4v\u00e4t tyytyv\u00e4isin\u00e4, kunhan ovat autuaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 muiden rikkauksista.<\/p>\n
<\/p>\n
Muistattehan parin vuoden takaisen muoti-ilmi\u00f6n, joka esitteli niin sanottua hiljaista luksusta. Hiljaisen luksuksen estetiikkaan kuului v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kaikkea pr\u00f6yst\u00e4ilev\u00e4\u00e4 ja huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Vaatimus koski yht\u00e4 lailla vaatteita, asusteita kuin vaikkapa auto\u00advalintojakin.<\/p>\n
Ideana oli sulautua massaan niin, ett\u00e4 vain oma sosiaalinen viite\u00adryhm\u00e4 n\u00e4ki ja ymm\u00e4rsi valintojen todellisen rahallisen ja kulttuurillisen arvon. Rahvas sen sijaan ei tajunnut, ett\u00e4 vastaan\u00adtulijan hiirenv\u00e4rinen muoto\u00adpuoli\u00adhalatti oli ka\u0161miria ja maksoi tonneja.<\/p>\n
Hiljaisessa luksuksessa mentiin estetiikka edell\u00e4. Varallisuuden piilottelulla on kuitenkin my\u00f6s yhteiskunta- ja talous\u00adpoliittinen ulottuvuutensa.<\/p>\n
Rikkaiden n\u00e4keminen saa nimitt\u00e4in muut n\u00e4kem\u00e4\u00e4n punaista eli vaatimaan varallisuuden uusjakoa. Mutta jos rikkaat pysyv\u00e4t piilossa omilla asuinalueillaan, pysyv\u00e4t k\u00f6yh\u00e4tkin tyytyv\u00e4isin\u00e4 siunatussa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4\u00e4n. Silloin ei synny painetta muuttaa vallitsevaa tilannetta esimerkiksi verotusta kirist\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi London School of Economicsin (LSE) apulaisprofessorin Milena Tsvetkovan<\/a> ja kumppanien tutkimus<\/a>, joka julkaistiin marraskuun lopulla. LSE:n kansantajuisen tiivistelm\u00e4n <\/a>mukaan ihmiset tyytyv\u00e4t vallitsevaan tilanteeseen, jos he py\u00f6riv\u00e4t vain omanlaistensa joukossa. Silloin muutokseen ei n\u00e4hd\u00e4 tarvetta.<\/p>\n Jos taas \u00e4veri\u00e4iden el\u00e4m\u00e4ntyyli on kaikkien n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4, kasvaa tyytym\u00e4tt\u00f6myys ja halu muokata j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tasa-arvoisempaan suuntaan. Tieto muiden hyv\u00e4osaisuudesta lis\u00e4\u00e4 k\u00f6yhien tuskaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta polarisoituu.<\/p>\n Tutkimuksen koehenkil\u00f6t olivat Yhdysvalloista, jossa tuloerot ovat tyypillisesti suuremmat kuin Euroopassa. Esimerkiksi Lontoossa eri varallisuusluokkia sekoitetaan tietoisesti. Kaikissa kaupunginosissa \u2013 my\u00f6s kaikista rikkaimmissa \u2013 on sosiaalisesti tuettua asumista, jotta todellisuus ei unohtuisi.<\/p>\n Ideana oli sulautua massaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n Brittikulttuuriin kuuluukin pieni kesto\u00adtyytym\u00e4tt\u00f6myys. Ehk\u00e4 syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 joillain muilla menee aina paremmin.<\/p>\n Suomessa rikkaita ei kadulla erota. Syyn\u00e4 voi tosin olla suomalaiserityinen estetiikka, ei niink\u00e4\u00e4n rikkaiden tietoinen piilottelu.<\/p>\n Omien piiriss\u00e4 py\u00f6riminen ei kuitenkaan hillitse vain k\u00f6yhien n\u00e4lk\u00e4\u00e4 uudistuksille. Yht\u00e4 lailla suomalainen keskiluokka ei tajua, ett\u00e4 monissa muissa Euroopan maissa samasta ty\u00f6st\u00e4 j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4teen ja asuminenkin on leve\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ulkomailla asuminen lis\u00e4\u00e4 tietoisuutta ja tuskaa. Se voi my\u00f6s altistaa uudelleenjakovaateille.<\/p>\n Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Lontoossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|Tutkimuksen mukaan k\u00f6yh\u00e4t el\u00e4v\u00e4t tyytyv\u00e4isin\u00e4, kunhan ovat autuaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 muiden rikkauksista. Muistattehan parin vuoden takaisen muoti-ilmi\u00f6n, joka esitteli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":126469,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-126468","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115787197783251980","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126468","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=126468"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/126468\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/126469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=126468"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=126468"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=126468"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n