{"id":127061,"date":"2025-12-27T12:22:09","date_gmt":"2025-12-27T12:22:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/127061\/"},"modified":"2025-12-27T12:22:09","modified_gmt":"2025-12-27T12:22:09","slug":"masennus-on-aikalaissairaus-joka-seuraa-liiasta-positiivisuudesta-sanoo-esseisti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/127061\/","title":{"rendered":"Masennus on aikalaissairaus, joka seuraa liiasta positiivisuudesta, sanoo esseisti"},"content":{"rendered":"

Kirja-arvio|Jaakko Vuori tarkastelee erityisesti luovaa keskiluokkaa vaivaavaa alakuloisuutta.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Masennus on aikamme suuri terveysongelma, kirjoittaa yhteiskuntatieteen tohtori Jaakko Vuori esseess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nykymasentunut tuntee riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja laiminly\u00f6nti\u00e4 mahdollisuuksistaan.<\/p>\n

Positiivisuuden vaatimus ja itsetoteutuksen ideaali ajavat ihmisi\u00e4 alakuloisuuteen.<\/p>\n

Vuoren mukaan masennus on yhteiskunnallinen ilmi\u00f6, joka liittyy kapitalismin vaatimuksiin.<\/p>\n

Essee<\/p>\n

Jaakko Vuori: Melankolian paluu. Tutkijaliitto. 57 s. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Masennusta pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 aikamme suurimmista terveysongelmista. Sadat tuhannet suomalaiset sy\u00f6v\u00e4t masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Moni tunnistaa itsess\u00e4\u00e4n masennuksen oireita, oli diagnoosia tai ei.<\/p>\n

Kahdella masentuneella ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yht\u00e4\u00e4n samaa oiretta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan nimike kattaakin lukuisia erilaisia mielentiloja.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on siis laajalle ulottuva ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ilmi\u00f6. Juuri sellainen, jota voi pohtia kriittisesti.<\/p>\n

Yhteiskuntatieteen tohtori Jaakko Vuori<\/a> ajattelee esseess\u00e4\u00e4n Melankolian paluu masennusta, tai ainakin joitain sen muotoja, aikalais\u00adsairautena. Essee kuuluu Tutkijaliiton uuteen Para-sarjaan. Siin\u00e4 julkaistaan pituudeltaan artikkelin ja kirjan v\u00e4limaastoon j\u00e4\u00e4vi\u00e4 teoreettisia tekstej\u00e4.<\/p>\n

Vuoren l\u00e4hestymistapa on tuttu mannermaisesta filosofiasta ja kriittisest\u00e4 teoriasta. Masennuksen kaltaisia psyykkisi\u00e4 oireita katsotaan yhteiskunnallisina ilmi\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

Vuori kirjoittaa nykyajalle luonteen\u00adomaisesta uuden keskiluokan masennuksesta. Viel\u00e4 sata vuotta sitten liiallinen pyrkimys normaaliuteen teki ihmisist\u00e4 sairaita. Oli lista kieltoja, joita piti totella. Niiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mien rajojen rikkomisesta seurasi syyllisyys, joka k\u00e4ynnisti alakulon kierteen.<\/p>\n

Nykymasentunut ei tunne syyllisyytt\u00e4 rajojen rikkomisesta, vaan mahdollisuuksiensa laiminly\u00f6misest\u00e4. Riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on ongelma. \u201dSyyllisyyden syyn\u00e4 on se, ettei kykene koettelemaan rajojaan, h\u00e4pe\u00e4n aihe on, ett\u00e4 viel\u00e4 tuntee h\u00e4pe\u00e4\u00e4\u201d, Vuori muotoilee.<\/p>\n

Ongelman syy on vaatimus positiivisuudesta. Nuorten aikuisten uudenlainen keskiluokka ajautuu melankoliaan kokiessaan omaehtoisuuden ja aloitteellisuuden puutetta. Niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n resursseina, joiden puute ajaa alakuloisuuteen.<\/p>\n

Ajallemme ominainen tapa selitt\u00e4\u00e4 masennuksen tapaisia tiloja on luokitella ne aivotoiminnan h\u00e4iri\u00f6iksi. Vuori siteeraa ranskalaista sosiologia Alain Ehrenbergi\u00e4<\/a>, jonka mukaan kognitiivinen neurotiede on yksi aikamme individualismin suuria kertomuksia. Neurotiede piirt\u00e4\u00e4 kuvan ihmisyksil\u00f6st\u00e4, jossa on piilev\u00e4\u00e4 potentiaalia. Koska aivomme ovat plastiset, rajamme yksil\u00f6in\u00e4 ovat tuntemattomat. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna masentunut ihminen k\u00e4rsii muovautuvuus\u00advajeesta.<\/p>\n

Luovan keskiluokan kokemus saa ilmaisunsa kaunokirjallisuudessa ja tv-draamassa, niin Suomessa kuin muuallakin l\u00e4nsimaissa. Vuori lukee kriittisesti suomalaista autofiktiivist\u00e4 kirjallisuutta. Esimerkiksi Harry Salmenniemen<\/a> Varjotajunta (Siltala, 2023) pyrkii tekem\u00e4\u00e4n parodiaa uuden keskiluokan melankoliasta, mutta taiteellisista arvoistaan huolimatta j\u00e4\u00e4 Vuoren mielest\u00e4 saman melankolian ilmaukseksi.<\/p>\n

Vuori lukee filosofiaa, sosiologiaa ja kaunokirjallisuutta sek\u00e4 tekee lukemastaan linjanvetoja, jotka kirkastavat aikamme tiheytt\u00e4. Vaikka tulkintojen kanssa ei olisi samaa mielt\u00e4, teksti luo ajatuspiikkej\u00e4. Ajoittain argumentti etenee hajanaisesti, ja v\u00e4lill\u00e4 toisto tuntuu rakenteen keskener\u00e4isyydelt\u00e4. Lukemisen kitka pysyy silti sopivana.<\/p>\n

Itsetoteutuksen ideaalissa voi Vuoren mukaan n\u00e4hd\u00e4 yhdenlaisen kapitalismin huipentuman. Sen mukaan kaikki on loputonta mahdollisuutta. Jokaisen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 oma juttunsa ja tavoiteltava unelmiaan.<\/p>\n

Vuori huomauttaa, ettei taidekaan ole en\u00e4\u00e4 vastavoima t\u00e4llaisen taloudellisen tuotannon logiikalle. Taiteen luovuus ja avantgarden kokeellisuus ovat sulautuneet osaksi kapitalismin j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 vapaaksi p\u00e4\u00e4omaksi.<\/p>\n

Positiivisuuden vaatimus on kuitenkin lopulta kuvitelma, jota ilman olisi mahdollista el\u00e4\u00e4. Aivan kuten aiempi normaaliuden vaatimuskin oli.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirja-arvio|Jaakko Vuori tarkastelee erityisesti luovaa keskiluokkaa vaivaavaa alakuloisuutta. Lue tiivistelm\u00e4 Masennus on aikamme suuri terveysongelma, kirjoittaa yhteiskuntatieteen tohtori…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":127062,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-127061","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115791511180968652","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127061","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127061"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127061\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/127062"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127061"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127061"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127061"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}