{"id":127184,"date":"2025-12-27T15:48:11","date_gmt":"2025-12-27T15:48:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/127184\/"},"modified":"2025-12-27T15:48:11","modified_gmt":"2025-12-27T15:48:11","slug":"kolme-erinomaista-uudistusta-nama-lahentavat-meita-ruotsiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/127184\/","title":{"rendered":"Kolme erinomaista uudistusta – n\u00e4m\u00e4 l\u00e4hent\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 Ruotsiin"},"content":{"rendered":"

Petteri Orpon<\/strong> hallituskausi on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ollut politiikkasaavutuksiltaan erinomainen. Kokoomuksen, perussuomalaisten, KD:n ja RKP:n nelikko on uskaltanut toteuttaa uudistuksia, joita viel\u00e4 muutama vuosi sitten ei olisi uskottu mahdollisiksi. Toisin kuin vasemmisto-oppositio v\u00e4itt\u00e4\u00e4, uudistukset eiv\u00e4t muuta suomalaisen yhteiskunnan perussuuntausta, eik\u00e4 se ole tarkoituskaan. Uskomme edelleen laajaan julkiseen hyvinvointilupaukseen markkinatalouden puitteissa \u2013 mutta lupaus on t\u00e4m\u00e4n hallituskauden j\u00e4lkeen lujemmalla pohjalla kuin aiemmin.<\/p>\n

Petteri Orpo voi katsoa tyytyv\u00e4isen\u00e4 hallituksensa saavutuksia. Erityisesti nousee esiin kolme uudistusta, joilla on ilmeisi\u00e4 kauaskantoisia suotuisia vaikutuksia, vaikka niit\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ehk\u00e4 t\u00e4ysin tiedosteta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen eli poliittisten lakkojen rajoittaminen normalisoi vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Suomessa. Kun ei en\u00e4\u00e4 edellytet\u00e4 ammattiliittojen ny\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 kaikille uudistuksille, meid\u00e4n on helpompi vied\u00e4 vastedeskin l\u00e4pi ty\u00f6llisyyden ja talouskasvun kannalta hy\u00f6dyllisi\u00e4 uudistuksia. Ministeri Arto Satosen<\/strong> ansiokkaasti valmistelemat lakkolait olivat iso k\u00e4\u00e4nne Suomen politiikassa, jossa olivat j\u00e4\u00e4neet voimaan kylm\u00e4n sodan ajan valta-asetelmat.<\/p>\n

Toinen lakitekstin osalta pikkuruinen uudistus on valtakunnansovittelijaa koskeva normi, joka edellytt\u00e4\u00e4 sovittelijaa tukemaan palkanmuodostuksen hyv\u00e4\u00e4 toimintaa. T\u00e4llainen lis\u00e4ys todenn\u00e4k\u00f6isesti riitt\u00e4\u00e4 lujittamaan toimintatavan, jonka mukaan sovittelija ei tee palkkasopuesityksi\u00e4, jotka ylitt\u00e4isiv\u00e4t vientiteollisuuden korotusvauhdin. Pieni mutta iso uudistus, joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 instituutioidemme sopeutumisen euroj\u00e4senyyteen ja nykyaikaisten ty\u00f6markkinoiden toimintaan.<\/p>\n

Kolmas erinomainen uutinen on sopu velkaantumisen fiskaalis\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 eli niin sanotusta velkajarrusta. Vaikka se ei l\u00e4hivuosina periaatteessa suoraan vaadi j\u00e4m\u00e4k\u00e4mp\u00e4\u00e4 sopeutusta kuin EU:n fiskaalis\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6, se luo menettelytavat ja prosessit, joilla Suomen julkisen talouden ryhdist\u00e4minen onnistuu selv\u00e4sti todenn\u00e4k\u00f6isemmin kuin mit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on ollut syyt\u00e4 ajatella. Sopimusta on luonnehdittu kokoomuksen voitoksi, ja eih\u00e4n sit\u00e4 olisi syntynyt ilman kokoomusta. Ennen kaikkea se on voitto Suomelle.<\/p>\n

Kaikille kolmelle reformille on yhteist\u00e4, ett\u00e4 ne l\u00e4hent\u00e4v\u00e4t meid\u00e4n toimintatapojamme muihin pohjoismaihin ja erityisesti Ruotsiin. Naapurimaassamme ei ole koskaan l\u00e4hdetty siit\u00e4, ett\u00e4 hallitus alentuisi pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n lupaa uudistuksille j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4. Siell\u00e4 on jo 25 vuoden ajan velvoitettu julkista sovittelijaa tukemaan vientiteollisuuden palkkajohtajuutta.<\/p>\n

Ruotsin julkistalouden vahvempi tila luotiin jo 1990-luvulla koko Riksdagin asettamalla ylij\u00e4\u00e4m\u00e4tavoitteella. Vaikka opposition on karjunut \u00e4\u00e4ni k\u00e4he\u00e4n\u00e4 Suomen loittonemisesta Pohjolasta, totuus on taloudenpidon osalta t\u00e4sm\u00e4lleen p\u00e4invastainen.<\/p>\n

Ketk\u00e4 tulevilla vaalikausilla valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00e4\u00e4n, tulevat hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 uudistuksista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 SDP:n kannatus on vahvaa, mutta sosialidemokraattien kannatuksen nykyinen kasvu ei ole kokoomuslaisen politiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kielteinen asia. Antti Lindtman<\/strong> on onneksi tehnyt uutena puheenjohtajana pes\u00e4eroa Rinteen\u2013Marinin kauden vasemmistoutopioihin. Jos SDP:n kannatus mataisi kovin alhaalla, saisimme olla huolissamme siit\u00e4, ett\u00e4 puolueessa kaappaa taas vallan sellainen joukko, joka ajaa Suomea kohti vaikeuksia.<\/p>\n

Euroopan maiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on Saksan sinipunayhteisty\u00f6n ja UK:n p\u00e4\u00e4ministeri Starmerin muodossa merkkej\u00e4 sosialidemokratian siirtymisest\u00e4 realistisempaan suuntaan. On hyv\u00e4, ett\u00e4 nykyisen\u00e4 turvallisuusuhkien aikana SDP:ss\u00e4kin vahvistuu tannerilainen realismi.<\/p>\n

Politiikan julkisuuden kiihke\u00e4 haasto kiinnittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6llisyyden ja talouden kasvuun. Valtiovarainministeri\u00f6 on arvioinut Orpon hallituksen uudistusten ty\u00f6llisyysvaikutukseksi noin 90 000 lis\u00e4ty\u00f6llist\u00e4, ja ne alkavat n\u00e4ky\u00e4, jahka suhdannetilanne normalisoituu.<\/p>\n

\"\"
Oheisessa kuviossa n\u00e4kyy Tilastokeskuksen mukainen 15\u201364-vuotiaiden vuotuinen ty\u00f6llisyysaste vuoteen 2024 asti. Aikasarjaa on jatkettu Valtiovarainministeri\u00f6n syksyn Taloudellisen katsauksen mukaisella keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ennusteella vuoteen 2029 asti. Samaan kuvioon (oikea asteikko) on vuosille 2023\u201329 piirretty samaisen VM:n katsauksen mukainen suhdannetilanteen kuvaaja eli tuotantokuilu. Se kertoo, montako prosenttia kokonaistuotanto alittaa normaalitilan potentiaalinsa.<\/p>\n

Vuonna 2029 suhdannetilanteen oletetaan normalisoituneen, ja silloin ty\u00f6llisyysastekin saavuttaa nykyn\u00e4kemyksen mukaan uuden enn\u00e4tyksens\u00e4, 74,2 prosenttia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6llisyysaste tietenkin alittaa normaalitilansa, koska k\u00e4rsimme runsaan kahden prosentin syvyisest\u00e4 taantumasta.<\/p>\n

Moni kokoomuksen kannattaja, t\u00e4m\u00e4n kirjoittaja mukaan lukien, toivoisi tietenkin, ett\u00e4 suhdannekuoppa t\u00e4yttyisi nopeammin ja n\u00e4kisimme nopeamman ty\u00f6llisyyskasvun. Niinkin voi k\u00e4yd\u00e4. Mutta joka tapauksessa voimme kokoomuslaisina olla ylpe\u00e4sti tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 olemme taas roimasti kohentaneet is\u00e4nmaan talouskuntoa.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

Jos matalasuhdanteessa on kuunneltava opposition kritiikki\u00e4, se on vain kestett\u00e4v\u00e4 \u2013 tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 hiljaa mieless\u00e4\u00e4n moni oppositiopoliitikkokin kiitt\u00e4\u00e4 Orpon hallitusta.<\/p>\n

Kirjoittaja Juhana Vartiainen on ekonomisti ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4professori Svenska Handelsh\u00f6gskolanissa.\u00a0<\/p>\n

Kirjoitus on alunperin julkaistu Nykyp\u00e4iv\u00e4-lehdess\u00e4 4\/2025<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Petteri Orpon hallituskausi on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ollut politiikkasaavutuksiltaan erinomainen. Kokoomuksen, perussuomalaisten, KD:n ja RKP:n nelikko on uskaltanut toteuttaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":127185,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,110,32,78,19,20,2247,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-127184","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-ruotsi","24":"tag-suomi","25":"tag-talous","26":"tag-top-stories","27":"tag-topstories","28":"tag-tyomarkkinat","29":"tag-ulkomaat","30":"tag-uutiset","31":"tag-world","32":"tag-world-news","33":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115792321386286031","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127184","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127184"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127184\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/127185"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127184"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127184"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127184"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}