{"id":12742,"date":"2025-08-22T04:22:10","date_gmt":"2025-08-22T04:22:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/12742\/"},"modified":"2025-08-22T04:22:10","modified_gmt":"2025-08-22T04:22:10","slug":"kalabisneksella-rikastunut-veijo-hukkanen-oli-jo-lahella-laittaa-nimensa-kauppakirjaan-onneksi-ei-myyty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/12742\/","title":{"rendered":"Kalabisneksell\u00e4 rikastunut Veijo Hukkanen oli jo l\u00e4hell\u00e4 laittaa nimens\u00e4 kauppakirjaan: \u201dOnneksi ei myyty\u201d"},"content":{"rendered":"<p class=\"gb-ingress__content\">\n\t\t\t\tVeijo Hukkasesta oli tulla lihatilallinen, kunnes h\u00e4n n\u00e4ki kalabisneksen mahdollisuudet.\u00a0\t\t\t<\/p>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4 ja hallituksen puheenjohtaja <strong>Veijo Hukkanen, 75, <\/strong>istuu Kalaneuvos Oy:n Sastamalan p\u00e4\u00e4konttorin ylimm\u00e4n kerroksen kokoushuoneessa, jonka ikkunasta avautuu upea peltomaisema. Ymp\u00e4rill\u00e4 olevat pellot ja mets\u00e4t, kaikkiaan noin 130 hehtaaria, ovat Hukkasen omistuksessa.\u00a0<\/p>\n<p>Noin sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 seisoo yritt\u00e4j\u00e4n lapsuudenkoti, jossa my\u00f6s h\u00e4nen omat lapsensa ovat kasvaneet. Samassa talossa Hukkanen asuu edelleen.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Ostin tilan is\u00e4lt\u00e4ni vuonna 1970, kun olin palannut armeijasta. \u00c4itini on kotoisin viiden kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 isommalta tilalta.\u00a0<\/p>\n<p>Kalaneuvos on kasvanut yli 130 miljoonan liikevaihtoa tekev\u00e4ksi konserniksi, jolla on toimintaa Suomen lis\u00e4ksi Ruotsissa ja Virossa. Se ostaa kalaa muun muassa Irlannista ja Kanadasta. Vienti\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n noin 12 miljoonalla eurolla vuodessa.\u00a0<\/p>\n<p>Hukkasesta ei pit\u00e4nyt tulla kalakauppiasta, sill\u00e4 h\u00e4n oli jo valmistelemassa uuden sikalan rakentamista. Sikatalous ei viime k\u00e4dess\u00e4 kuitenkaan houkutellut kauppamiest\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Mietin my\u00f6s broilerien kasvatusta, mutta onneksi en l\u00e4htenyt siihen. N\u00e4in, ett\u00e4 kalataloudessa rahaa liikkuu monikymmenkertaisesti maatalouteen verrattuna.\u00a0<\/p>\n<p>Suomalaisessa maatalousyritt\u00e4jyydess\u00e4 ei ollut kehumista 1970-luvulla. Maanviljelij\u00e4t ostivat uudet traktorinsa mets\u00e4talouden tuloilla. Viljelij\u00f6it\u00e4 rassasi etenkin korkea, yli 10 prosentin inflaatio.\u00a0<\/p>\n<p>Tilallisen poikana Hukkanen oli tottunut kovaan ty\u00f6ntekoon. Koko valveillaoloaika paiskittiin t\u00f6it\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Siin\u00e4 sivussa tehtiin yhdeks\u00e4n lasta. Vaimo ei ole pit\u00e4nyt yht\u00e4k\u00e4\u00e4n \u00e4itiyslomaa, ja minullakin on yhdeks\u00e4n isyyslomaa pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4, Hukkanen virkkoo.\u00a0<\/p>\n<p>Seitsem\u00e4n lapsista omistaa puolet Nordic Fish -perheyrityksest\u00e4, joka on noussut Pohjoismaiden suurimmaksi kalansavustajaksi. Yritys on Suomen ja Ruotsin suurin kirjolohen kasvattaja ja EU-alueen suurin kirjolohen m\u00e4din tuottaja. Toinen puoli konsernista on edelleen Veijo Hukkasella ja h\u00e4nen puolisollaan.\u00a0<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.yrittajat.fi\/tietoa-meista\/yrittajamediat\/yrittaja-plus-lehti\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"536\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/Yrittaja-Plus_tilaus_2025_1200x628-1024x536.png\" alt=\"Tilaa Yritt\u00e4j\u00e4 Plus!\" class=\"wp-image-737044\"  \/><\/a>Artikkeli on julkaistu Yritt\u00e4j\u00e4 Plus -lehden numerossa 3\/25. Tilaa Yritt\u00e4j\u00e4 Plus t\u00e4st\u00e4!<\/p>\n<p>Lama oli vied\u00e4 kaiken\u00a0<\/p>\n<p>Hukkanen kuvaa itse\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4ksi ja ty\u00f6mieheksi. H\u00e4n on tehnyt yrityksess\u00e4\u00e4n kaikkia mahdollisia t\u00f6it\u00e4 paitsi \u201dnykyisi\u00e4 vaikeimpia tietokonejuttuja\u201d, kuten h\u00e4n itse asian ilmaisee. Yrityksen alkuaikoina h\u00e4n osti, myi ja savusti kalaa ja jakeli sen itse. Ensimm\u00e4isen vuoden liikevaihdon h\u00e4n muistaa edelleen, se oli 360 000 markkaa. Toisena vuonna summa nousi jo 600 000 markkaan.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Silloin ajattelin, ett\u00e4 jos p\u00e4\u00e4sisimme miljoonan liikevaihtoon, niin kaikki olisi auvoista.\u00a0<\/p>\n<p>Onko nyt siis auvoista? Kysymykseen vastaa <strong>Toni Hukkanen<\/strong>, 50, yksi Veijon pojista, joka on Nordic Fishin toimitusjohtaja.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 On p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4 asia, ett\u00e4 yritystoiminnassa ainoastaan nollien m\u00e4\u00e4r\u00e4 muuttuu. Samalla kun henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja liikevaihto kasvavat, my\u00f6s murheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Suomessa yksi suurimmista ongelmista t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on kuluttajien heikko ostovoima, joka heijastuu kaikkeen. Kuluttajat tinkiv\u00e4t helposti kalan ostamisesta, koska se ei ole edullisimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, h\u00e4n sanoo.\u00a0<\/p>\n<p>Nuorempi Hukkanen on ollut pienest\u00e4 pit\u00e4en mukana perheyrityksess\u00e4. H\u00e4nen palattuaan Englannista opiskelemasta vuoden 1998 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, opintojen jatkaminen ei innostanut.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Tulin yritykseen hommiin enk\u00e4 syksyll\u00e4 mennyt en\u00e4\u00e4 kouluun. Minua veti perheyrityksess\u00e4 se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sin ostamaan ja myym\u00e4\u00e4n. Se oli mukavaa puuhaa.\u00a0<\/p>\n<p>Laman j\u00e4lkeiset vuodet olivat perheyritykselle vaikeita. Veijo Hukkaselle raskainta aikaa oli vuosi 1995, jolloin ulosotto vei kaiken.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Vaatteet j\u00e4iv\u00e4t p\u00e4\u00e4lle, siin\u00e4 kaikki. Silloin oli usko koetuksella.\u00a0<\/p>\n<p>Kaksi Hukkasen Uudessakaupungissa toiminutta yrityst\u00e4, Fish King ja Fennofish, ajautuivat konkurssiin. Niist\u00e4 velkaa j\u00e4i 2,5 miljoonaa markkaa ja valuuttaluotoista miljoona. Puolet vuonna 1988 tehtyihin investointeihin otetusta velasta oli maksamatta.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Olin ostanut yhden konkurssiin menneen yrityksen, jota emme saaneet k\u00e4yntiin. Silloin opin, ettei huonoja yrityksi\u00e4 kannata ostaa. Niiden my\u00f6t\u00e4 liiketoiminta menee entist\u00e4 pahemmin perseelleen. Sen j\u00e4lkeen olemme ostaneet vain hyvi\u00e4 yrityksi\u00e4 ja tehneet niist\u00e4 viel\u00e4 parempia, Hukkanen kertoo.\u00a0<\/p>\n<p>Nelj\u00e4n vuoden kurimuksen j\u00e4lkeen Hukkaselle alkoi valjeta, ett\u00e4 yritys selvi\u00e4\u00e4. Varsinainen nousu alkoi kuitenkin vasta vuonna 2003.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 En edes muista, miten onnistuin saamaan vaaditun raham\u00e4\u00e4r\u00e4n, jolla osakep\u00e4\u00e4oma saatiin nostettua plussalle. Siit\u00e4 l\u00e4htien nousu on ollut aika kovaa.\u00a0<\/p>\n<p>Niin kovaa, ett\u00e4 aika ajoin p\u00e4\u00e4omasijoittajat ovat kolkutelleet ovea ostoaikeissa. Kerran oltiin jo l\u00e4hell\u00e4 allekirjoittamista.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 K\u00e4ytiin kinaa en\u00e4\u00e4 parista miljoonasta. Onneksi ei myyty. Sijoitusyhti\u00f6 kehui nostavansa yrityksemme liikevaihdon sataan miljoonaan. Olemme itse nostaneet sen 130 miljoonaan ihan ilman konsulttien apua.\u00a0<\/p>\n<p>Sittenkin kalankasvattajaksi\u00a0<\/p>\n<p>Toni Hukkanen ei ole 2000-luvun j\u00e4lkeen miettinyt tekev\u00e4ns\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta kuin perheyhti\u00f6n t\u00f6it\u00e4. Hiljalleen h\u00e4n p\u00e4\u00e4si osalliseksi isoista kaupoista, mitk\u00e4 antoivat lis\u00e4virtaa nuorelle miehelle. Tonilla oli my\u00f6s etu puolellaan, sill\u00e4 juuri kukaan muu Kalaneuvoksella ei osannut puhua englantia. Sen takia kaikki tuontiostot olivat h\u00e4nen heini\u00e4\u00e4n: Muun muassa Kanadasta ostettiin siikaa ja Irlannista makrillia. Samoihin aikoihin alettiin tuoda lohta Norjasta.\u00a0<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"683\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/kalaneuvos_2-683x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-785102\"  \/>Toni Hukkanen on ollut pienest\u00e4 pit\u00e4en mukana perheyrityksess\u00e4. Kuva: Rami Marjam\u00e4ki<\/p>\n<p>Vuonna 1999 Kalaneuvos oli Suomen suurin savusilakan valmistaja. Tilanne muuttui kuitenkin \u00e4kisti kuin veitsell\u00e4 leikaten.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Vuonna 2001 savusilakkaa ei tehty en\u00e4\u00e4 ollenkaan, kun Norjan lohi otti niin ison roolin markkinoilla. Voi sanoa, ett\u00e4 90-luvun loppu oli kala-alalla valtavaa murrosta. Ne, jotka juoksivat nopeammin tai puhuivat enemm\u00e4n kuin muut, omasivat hyv\u00e4n sauman kasvaa, Toni Hukkanen muistelee.\u00a0<\/p>\n<p>Molemmat Hukkaset ovat nyt sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 oli rohkea teko luopua silakan savustamisesta ja l\u00e4hte\u00e4 \u201duuteen aaltoon\u201d lohikauppaan.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Suomen rannikolla oli silloin useita silakan savustamoja, joiden tarina loppui 2000-luvun alussa. Edelleen on joitakin pajoja, jotka eiv\u00e4t ole kasvaneet mihink\u00e4\u00e4n. Savusilakan sy\u00f6j\u00e4t meniv\u00e4t hautaan, eiv\u00e4tk\u00e4 nuoret halua perata savusilakkaa, vaikka hyv\u00e4 kala onkin, Veijo Hukkanen perustelee.\u00a0<\/p>\n<p>Vuonna 2014 is\u00e4 ja poika matkasivat molemmat Kiinaan, tosin eri aikaan ja eri kalamessuille. Ennen messuja omistajat olivat olleet vakaasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei yritys ala koskaan kasvattamaan kalaa itse. Messuilla he tapasivat norjalaisen lohenkasvattajan, joka sai muuttamaan t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Jostain kumman syyst\u00e4 is\u00e4 ja min\u00e4 n\u00e4imme molemmat, ett\u00e4 raaka-aineesta kannattaa pit\u00e4\u00e4 kiinni, Toni kertoo.\u00a0<\/p>\n<p>Seuraavana vuonna Kalaneuvos osti Suomen ja Ruotsin siihen aikaan suurimman kalankasvatuskonsernin Taimen Oy:n, jolla oli toimintaa my\u00f6s Ruotsissa. Kaupat eiv\u00e4t loppuneet t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 sen j\u00e4lkeen Hukkasten perheyritys on hankkinut itselleen viel\u00e4 kolme muuta kalankasvattamoa.\u00a0<\/p>\n<p>Maanviljely\u00e4, golfia ja sijoittamista\u00a0<\/p>\n<p>Nordic Fishin liikevaihto tulee t\u00e4n\u00e4 vuonna nousemaan volyymien kasvun seurauksena. Syyn\u00e4 on hintojen lasku. Tilanne on k\u00e4\u00e4ntynyt osin p\u00e4\u00e4laelleen, sill\u00e4 aikaisemmin yrityksen liikevaihtoa pitiv\u00e4t yll\u00e4 korkeat hinnat.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Vuosi 2026 tulee olemaan meille paljon parempi kuin vuosi 2025. Yrityksess\u00e4 on hyv\u00e4 tekemisen meininki ja henki p\u00e4\u00e4ll\u00e4, Toni Hukkanen sanoo.\u00a0<\/p>\n<p>Mielialaa on nostanut osaltaan \u00e4skett\u00e4in saatu kansainv\u00e4linen Seafood Excellence Global -kilpailun voitto yrityksen uusimmalla innovaatiolla, kirjolohipekonilla. Kyseess\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun suomalainen elintarviketuote palkittiin arvostetussa kilpailussa.\u00a0<\/p>\n<p>Hukkasten kalakonserni ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 300 henkil\u00f6\u00e4 kuudessa eri yrityksess\u00e4. Sastamalan p\u00e4\u00e4konttorissa henkil\u00f6kunnalle tarjotaan ilmainen kalalounas. Hukkasten mukaan kukaan ei ainakaan viel\u00e4 ole kertonut kyll\u00e4styneens\u00e4. \u00c4skett\u00e4in yksi ty\u00f6ntekij\u00e4 kertoi l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ihmetelleen, mit\u00e4 veriarvoille on tapahtunut. Ty\u00f6ntekij\u00e4 vastasi aloittaneensa ty\u00f6t Hukkasilla.\u00a0<\/p>\n<p>Veijo on hiljalleen vet\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4 perheyrityksest\u00e4. H\u00e4n toimii toistaiseksi hallituksen puheenjohtajana. Suurimman osan ajasta h\u00e4n keskittyy sijoituksiin ja harrastamaan maanviljely\u00e4, golfia ja viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa vapaa-ajan asunnolla muun muassa kirjan \u00e4\u00e4ress\u00e4. Maanviljely vie aikaa kev\u00e4isin ja syksyisin. Menestyksest\u00e4 h\u00e4n on palkinnut itsens\u00e4 Bentleyll\u00e4. Onnistumisesta kertovat vuosien mittaan saadut useat valtakunnalliset ja paikalliset tunnustukset ja palkinnot.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Tulevia sukupolvia varten t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on tehty. Jotta heill\u00e4 olis helpompaa. Sellaista perheyritt\u00e4jyys on.\u00a0<\/p>\n<p>\t\t\t\t\t\tVinkkaa meille juttuaihe!<\/p>\n<p>                            Vinkkaa meille juttuaihe!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Veijo Hukkasesta oli tulla lihatilallinen, kunnes h\u00e4n n\u00e4ki kalabisneksen mahdollisuudet.\u00a0 Yritt\u00e4j\u00e4 ja hallituksen puheenjohtaja Veijo Hukkanen, 75, istuu&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":12743,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78,2691,2692],"class_list":{"0":"post-12742","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous","15":"tag-yrittu00e4ju00e4tarina","16":"tag-yrittu00e4minen"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12742","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12742"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12742\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12743"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}