Presidentti Karol Nawrocki, 42, vannoi virkavalansa 6. elokuuta Puolassa. P\u00e4iv\u00e4 oli synkk\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Donald Tuskille, 68, ja h\u00e4nen EU-my\u00f6nteiselle keskustaoikeistolaiselle hallituskoalitiolleen.<\/p>\n
Tusk oli laskenut sen varaan, ett\u00e4 h\u00e4nen liittolaisestaan, Varsovan pormestarista Rafa\u0142 Trzaskowskista, 53, olisi tullut Puolan uusi presidentti. T\u00e4m\u00e4n tuella Tusk olisi vihdoin saanut vapaat k\u00e4det toteuttaa vaalilupauksiaan.<\/p>\n
Tuskin vaalivoittoon 2023 siivitt\u00e4nyt uudistusohjelma on ollut jumissa edellisen presidentin vastustuksen takia, ja hallituksen suosio on romahtanut.<\/p>\n
Puolalaisten sotilaiden l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 Ukrainaan vastustaa per\u00e4ti 86 prosenttia.<\/p><\/blockquote>\n
Toisin kuitenkin k\u00e4vi. Tuskin kiivas vastustaja, kansallismielinen historioitsija ja entinen amat\u00f6\u00f6rinyrkkeilij\u00e4 Karol Nawrocki p\u00e4ihitti pormestarin vajaalla prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4, tosin vakuuttavasti.<\/p>\n
Toisella vaalikierroksella kes\u00e4kuussa Nawrocki sai 10,6 miljoonaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus oli historiallisen korkea, 72 prosenttia. Vain solidaarisuusjohtaja Lech Wa\u0142esa on ylt\u00e4nyt samaan. Wa\u0142esa oli Puolan ensimm\u00e4inen vapailla vaaleilla valittu presidentti kommunismin romahdettua 1989.<\/p>\n
Puolassa presidentill\u00e4 on laaja veto-oikeus lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja mahdollisuus tehd\u00e4 my\u00f6s omia lakialoitteita.<\/p>\n
Nawrockin voitto oli huono uutinen my\u00f6s Brysselille ja Kiovalle, sill\u00e4 Ukraina-avun jatkumisen kriittiset hetket ovat k\u00e4sill\u00e4.<\/p>\n
Puola on ollut yksi sitoutuneimmista Ukrainan liittolaisista. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan my\u00f6t\u00e4 Puolan poliittinen painoarvo on noussut, ja sen armeijalla on jo Euroopan suurin asevoima. EU tarvitsee Varsovaa Berliinin ja Pariisin rinnalle.<\/p>\n
\u2013\u2009Puolan pit\u00e4isi pysy\u00e4 eturintamassa taistelussa Ven\u00e4j\u00e4n aggressiota vastaan, mutta sen sijaan se vajoaa yh\u00e4 syvempiin sis\u00e4poliittisiin riitoihin, arvioi politiikan tutkija Marta Prochwicz Jazowska European Council on Foreign Relations -ajatushautomon (ECFR) Varsovan-toimistosta.<\/p>\n
\u2013\u2009Puolan halvaantuminen heikent\u00e4\u00e4 koko l\u00e4ntt\u00e4 hetkell\u00e4, jolloin vahvuutta ja yhten\u00e4isyytt\u00e4 tarvittaisiin kaikkein kipeimmin.<\/p>\n
Vaaleissa heilui Ukraina-kortti<\/p>\n
Toisin kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Andrzej Dudan, Nawrockin suhde Ukrainaan on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin monimutkainen. Vaalikampanjassaan Nawrocki k\u00e4ytti Ukraina-vastaista kielt\u00e4 ja syytti Kiovaa liittolaistensa hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4. H\u00e4n sanoi vastustavansa Ukrainan \u201dennenaikaista\u201d EU- ja Nato-j\u00e4senyytt\u00e4.<\/p>\n
Ensi t\u00f6ikseen presidenttin\u00e4 Nawrocki k\u00e4ytti veto-oikeuttaan ja torppasi Puolassa asuvien ukrainalaisten sotapakolaisten sosiaaliturvan jatkumisen. H\u00e4n suostui allekirjoittamaan lain vasta sitten, kun siihen oli lis\u00e4tty ehdoksi ty\u00f6llistyminen.<\/p>\n
Puolaan on muuttanut 1,6 miljoonaa ukrainalaista sen j\u00e4lkeen, kun Ven\u00e4j\u00e4 aloitti hy\u00f6kk\u00e4yssotansa helmikuussa 2022.<\/p>\n
Nawrockin Ukraina-irtiotot kertovat yleisen mielipiteen muutoksesta Puolassa. Puolalaiset ovat entist\u00e4 v\u00e4syneempi\u00e4 Ukrainan auttamiseen.<\/p>\n
Vuosina 2022\u20132024 Puola k\u00e4ytti 40 miljardia euroa eli 1,9 prosenttia bruttokansantuotteestaan Ukrainan puolustus- ja humanitaariseen apuun. Luvuissa ovat mukana sotapakolaisista aiheutuneet kulut. Puola on toimittanut Ukrainalle 47 sotilasapupakettia.<\/p>\n
Toukokuussa 2022 tehdyss\u00e4 mielipidekyselyss\u00e4 per\u00e4ti 67 prosenttia puolalaisista oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Puolalle olisi hyv\u00e4, jos maassa sill\u00e4 hetkell\u00e4 asuvat ukrainalaiset j\u00e4isiv\u00e4t useiksi vuosiksi. Kolme vuotta my\u00f6hemmin n\u00e4in ajattelevia on en\u00e4\u00e4 45 prosenttia.<\/p>\n
Puolan aseavun v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 tai lopettamista kannattaa l\u00e4hes puolet, ja puolalaisten sotilaiden l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 Ukrainaan vastustaa per\u00e4ti 86 prosenttia kyselyyn vastanneista.<\/p>\n
\u2013\u2009Jos joku poliitikko ei ota n\u00e4it\u00e4 lukuja vakavasti, h\u00e4n varmasti h\u00e4vi\u00e4\u00e4 vaalit, tutkija Marta Prochwicz Jazowska muistuttaa.<\/p>\n
Niinp\u00e4 Ukraina-korttia heiluttelivat presidentinvaalikampanjassa my\u00f6s Tuskin liittolaiset, jopa Tusk itse.<\/p>\n
\u2013\u2009Rafa\u0142 Trzaskowski matki Nawrockia ja antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nkin tukisi rajoituksia sotapakolaisten sosiaaliturvaan. Kampanjan aikana Tusk taas ilmoitti, ettei Puola l\u00e4het\u00e4 joukkoja Ukrainaan, Prochwicz Jazowska sanoo.<\/p>\n
Tuskin hallinnon virallinen kanta on, etteiv\u00e4t rauhanturva- tai rauhoittelujoukot riit\u00e4 vastaamaan Ven\u00e4j\u00e4n uhkan laajuuteen. Varsova ajaa kattavaa Ven\u00e4j\u00e4n erist\u00e4misstrategiaa, joka rakentuu Naton ymp\u00e4rille.<\/p>\n
Historiallista oikeudenmukaisuutta<\/p>\n
Karol Nawrocki siirtyi Puolan presidentinpalatsiin kansallisen muistin instituutin (Instytut Pami\u0119ci Narodowej, IPN) johtajan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Laitos tutkii Puolan historiaa, erityisesti toisen maailmansodan ja kommunistihallinnon aikoja.<\/p>\n
Puolaa vuodet 2015\u20132023 hallinnut kansalliskonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) otti IPN:n haltuunsa heti valtakautensa alussa ja teki instituutista Puolan is\u00e4nmaallisen ja nationalistisen maailmankuvan levitt\u00e4j\u00e4n. IPN:\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n puolalaisnationalismin t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 kylv\u00f6alustana valtion koneistossa.<\/p>\n
Nawrockin PiS nimitti instituutin johtoon 2021, vaikka h\u00e4nell\u00e4 ei ollut kansainv\u00e4lisi\u00e4 akateemisia saavutuksia, eik\u00e4 h\u00e4n ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n maailmansodan historioitsija. Sen sijaan Nawrocki on perehtynyt Ukrainan kansannousuarmeijan (UPA) puolalaisvainoihin toisen maailmansodan aikana.<\/p>\n
Presidentinvaalissa Nawrocki oli PiS:n ehdokas, tosin ilman j\u00e4senkirjaa. H\u00e4n teki \u201dhistoriallisesta oikeudenmukaisuudesta\u201d kampanjansa keskeisen teeman. Se oli viesti erityisesti Ukrainalle ja yksi syy, miksi Nawrocki haravoi toisella kierroksella valtaosan kahden \u00e4\u00e4rioikeistolaisen ehdokkaan \u00e4\u00e4nist\u00e4.<\/p>\n
Historiallista oikeudenmukaisuutta uusi presidentti on per\u00e4nnyt my\u00f6s Saksalta. Ensimm\u00e4isell\u00e4 Berliinin-matkallaan Nawrocki v\u00e4itti, ett\u00e4 Saksa on yh\u00e4 velkaa Puolalle 1\u2009300 miljardia euroa natsiajan hirmuteoista. Saksa sanoo kuitanneensa velan aikap\u00e4ivi\u00e4 sitten.<\/p>\n
Joukkohaudat auki Volhyniassa<\/p>\n
Puolalla ja Ukrainalla on pitk\u00e4 yhteinen historia, jossa on selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kipukohtia. Maiden v\u00e4lej\u00e4 hiert\u00e4v\u00e4t eritoten Volhynian veril\u00f6yly ja Stepan Banderan (1909\u20131959) rooli natsi-Saksan rinnalla.<\/p>\n
Bandera oli ukrainalaisen nationalistij\u00e4rjest\u00f6n (OUN) johtaja, jota monet yh\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t maansa itsen\u00e4isyysliikkeen sankarihahmona Ukrainassa. OUN:n sotilaallinen siipi UPA tappoi kymmeni\u00e4tuhansia puolalaisia nykyisess\u00e4 L\u00e4nsi-Ukrainassa vuosina 1943\u201344.<\/p>\n
Varsova pit\u00e4\u00e4 verity\u00f6t\u00e4 kansanmurhana ja syytt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 Ukrainaa. Kiova puolestaan on korostanut esimerkiksi puolalaisten tekemi\u00e4 kostotoimia siviilej\u00e4 vastaan sodan j\u00e4lkimainingeissa eik\u00e4 hyv\u00e4ksy kansanmurha-termi\u00e4.<\/p>\n
Sovinnon tekeminen ei ole ollut helppoa. Vuoden alussa p\u00e4\u00e4ministeri Tusk ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuitenkin kertoivat, ett\u00e4 \u201dhistoriallinen sopu\u201d Volhynian joukkohautojen avaamisesta oli syntynyt. Ukraina purki vuodesta 2017 voimassa olleen kiellon, ja kaivaukset alkoivat huhtikuussa.<\/p>\n
Zelenskyi on pyyt\u00e4nyt Puolalta anteeksi Volhynian veril\u00f6yly\u00e4, tosin hieman vastahakoisesti.<\/p>\n
\u2013\u2009Mutta Puolan puolella on \u00e4\u00e4ni\u00e4, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t odottavan ukrainalaisten pyyt\u00e4v\u00e4n anteeksi jatkuvasti \u2013 ik\u00e4\u00e4n kuin sille ei olisi loppua, sanoi puolalainen historioitsija Adam Leszczy\u0144ski elokuun lopulla Links International Journal of Socialist Renewal -lehdess\u00e4.<\/p>\n
Polttoainetta ven\u00e4l\u00e4iselle propagandalle<\/p>\n
Presidentti Nawrocki on esitt\u00e4nyt my\u00f6s ukrainalaisnationalistien symbolien k\u00e4ytt\u00f6kieltoa.<\/p>\n
Puolassa kiellettyj\u00e4 ovat natsi- ja kommunistiajan tunnusmerkit, mutta Nawrocki haluaisi listalle my\u00f6s \u201dbanderiittisymbolit\u201d, esimerkiksi UPA:n punamustalipun. Presidentin kanta on sama kuin PiS:n johtajan Jaros\u0142aw Kaczy\u0144skin: Ukrainalla ei ole asiaa EU:hun Bandera kainalossaan.<\/p>\n
Ehdotus suututti Kiovan, mutta Nawrocki on uhannut ajaa vaateensa lakiin.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n propagandakoneistolle Volhynian traagiset tapahtumat ja ukrainalaisten \u201dbanderisoiminen\u201d ovat t\u00e4ydellist\u00e4 polttoainetta, muistuttaa Links-julkaisu. Neuvostoliitto salamurhasi Banderan, mutta Putin on k\u00e4ytt\u00e4nyt h\u00e4nen haamuaan perusteluna hy\u00f6kk\u00e4ykselle Ukrainaan.<\/p>\n
\u201d\u2019Rikolliskansa\u2019\u201d tappoi ensin Volhyniassa, ja nyt se tekee samaa Donbassissa it\u00e4isess\u00e4 Ukrainassa. Moskova yhdist\u00e4\u00e4 kyynisesti n\u00e4m\u00e4 kaksi erillist\u00e4 tapahtumaa ja kylv\u00e4\u00e4 eripuraa liittolaismaiden v\u00e4lille\u201d, Linksin jutussa kirjoitetaan.<\/p>\n
SW Researchin syyskuussa 2024 tekem\u00e4 kysely osoittaa, ett\u00e4 Volhyniasta on tullut pysyv\u00e4 osa nyky-Puolan politiikkaa. Yli puolet vastaajista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Ukrainan EU-j\u00e4senyyden ehdoksi tulisi asettaa Volhynian joukkohautojen avaaminen. Per\u00e4ti 67 prosenttia vastanneista ep\u00e4ilee Ukrainan vilpitt\u00f6myytt\u00e4 hankkeessa.<\/p>\n
Historioitsija Adam Leszczy\u0144skin mielest\u00e4 sopuun on vain yksi tie.<\/p>\n
\u2013\u2009On esitett\u00e4v\u00e4 koko tarina, ja sitten molempien osapuolten on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 virheens\u00e4. Vasta sitten voimme rakentaa [maiden v\u00e4lisen] yst\u00e4vyyden historiallisen totuuden varaan.<\/p>\n
Oikeiston vaalivoitto tulossa<\/p>\n
Puolassa hallitus huolehtii ulkopolitiikasta, mutta uusi presidentti tuskin malttaa pysy\u00e4 siit\u00e4 erossa. Vaalikampanjassa Nawrocki flirttaili avoimesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa, ja h\u00e4nen periaatteensa on \u201dPuola ensin\u201d.<\/p>\n
Tukea valinnalleen Nawrocki sai Yhdysvalloista. Sis\u00e4isest\u00e4 turvallisuudesta vastaava ministeri Kristi Noem korosti vaalien alla Varsovassa, ett\u00e4 Nawrockista \u201dpit\u00e4\u00e4 tulla\u201d presidentti ja ett\u00e4 Trzaskowskin kaltaiset \u201dsosialistit ja ihmiset\u201d vaarantavat maansa.<\/p>\n
\u2013\u2009Nawrocki tuntee suurta sympatiaa Trumpia kohtaan. Ja kuten Trump, my\u00f6s h\u00e4n suhtautuu kielteisesti EU:n edistykselliseen ja liberaaliin eliittiin, sanoo apulaisprofessori Wojciech Rafa\u0142owski Varsovan yliopistosta ukrainalaisen European Pravda -lehden haastattelussa.<\/p>\n
Rafa\u0142owski kuvaa Nawrockin vakaumusta \u201dvahvan oikeistolaiseksi\u201d, ja sanoo, ett\u00e4 Trumpilla saattaa olla vaikutusta h\u00e4nen Ukraina-retoriikkaansa. Apulaisprofessorin mielest\u00e4 Nawrocki on kuitenkin \u201denemm\u00e4n Ukraina- kuin Ven\u00e4j\u00e4-my\u00f6nteinen\u201d.<\/p>\n
Politiikassa Nawrocki on kokematon ja siksi arvaamaton. Jotkut kommentaattorit arvioivat Nawrockin olevan l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Puolan \u00e4\u00e4rioikeistolaisen Konfederaation nationalistisempaa siipe\u00e4 kuin PiS:\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Konfederaation ehdokas S\u0142awomir Mentzen, 38, sai presidentinvaalin ensimm\u00e4isell\u00e4 kierroksella 14,8 prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja oli kolmas. Puolue pit\u00e4\u00e4 Ukraina-apua taakkana ja yksisuuntaisena.<\/p>\n
Professori Rafa\u0142owskin arvio on, ett\u00e4 presidentti Nawrocki saattaisi pyrki\u00e4 puolalaisten oikeistopopulistien keulakuvaksi ja rakentaisi jonkinlaisen \u201dsateenvarjon\u201d PiS:n ja Konfederaation ylle.<\/p>\n
Seuraavat parlamenttivaalit pidet\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 2027, ja nykyiset mielipidekyselyt povaavat oikeistolle voittoa.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4mnisteri Donald Tuskin koalitiota Nawrocki on kuvannut \u201dPuolan historian huonoimmaksi\u201d. Hallituksessa istuu ideologisesti kirjava ryp\u00e4s keskustaoikeistolaisia ja vasemmistolaisia puolueita.<\/p>\n
\u2013\u2009Miljoonat \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t seisovat takanani, joten minulla on oikeus toimia sen mukaan, mik\u00e4 heille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, Nawrocki julisti kes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
\u201dJ\u00e4rjestelm\u00e4 ei toimi, eik\u00e4 sit\u00e4 voi korjata\u201d<\/p>\n
Mik\u00e4 Puolassa m\u00e4tt\u00e4\u00e4, ja miksi maa on syv\u00e4sti kahtiajakautunut?<\/p>\n
Kysymykseen vastasi vanhempi tutkija S\u0142awomir Sierakowski Saksan ulkosuhteiden neuvostosta (DGAP) blogissaan syyskuussa. Sierakowski on my\u00f6s Varsovassa toimivan vasemmistolaisen Krytyka Polityczna -liikkeen (politiikan kritiikki) perustaja ja johtaja.<\/p>\n
\u2013\u2009Puolalaisten arvostus demokratiaa kohtaan on laskenut. Poliittisesta kannasta tai motiiveista riippumatta enemmist\u00f6 on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 nykyinen poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on niin toimimaton, ettei sit\u00e4 voi korjata.<\/p>\n
Puolaa on hallinnut vuodesta 2007 l\u00e4htien \u201dduopoli\u201d: joko Tuskin oikeistoliberaali blokki tai Jaroslaw Kaczy\u0144skin kansalliskonservatiivinen PiS. Sis\u00e4poliittinen riitely on ollut loputonta, ja puolalaiset ovat entist\u00e4 valmiimpia \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n ket\u00e4 tahansa, kunhan h\u00e4n tulee duopolin ulkopuolelta. Nawrocki kampanjoi puolueettomana.<\/p>\n
\u2013\u2009Liberaalit kehyst\u00e4v\u00e4t vaalit toisensa per\u00e4\u00e4n puolalaisten ja idioottien v\u00e4liseksi taisteluksi, oikeisto taas patrioottien ja pettureiden v\u00e4liseksi taisteluksi, Sierakowski kirjoittaa.<\/p>\n
Sierakowskin mukaan Puolan polarisaatio juontaa juurensa vuosisatojen taakse, ratkaisemattomaan feodaaliseen jakoon kaupunkieliitin ja maaseutuv\u00e4en v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
\u2013\u2009Jos mik\u00e4 tahansa liberaali hallitus ei onnistu palauttamaan maaseutuv\u00e4en luottamusta eliittiin yhteiskunnallisten uudistusten avulla, se kaatuu ennemmin tai my\u00f6hemmin.<\/p>\n
\u2013\u2009Ellei tapahdu ihmett\u00e4, on vaikea n\u00e4hd\u00e4, miten Tusk pystyisi k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisen trendin. Yhteiskunta on kauttaaltaan radikalisoitunut, ja \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ovat entist\u00e4 valmiimpia hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n vahvan johtajan, Sierakowski sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Presidentti Karol Nawrocki, 42, vannoi virkavalansa 6. elokuuta Puolassa. P\u00e4iv\u00e4 oli synkk\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Donald Tuskille, 68, ja h\u00e4nen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":127507,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-127506","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115794900648447994","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127506","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127506"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127506\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/127507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127506"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127506"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}