![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11595346.jpg\")
T\u00e4htitaivaalla n\u00e4kyy \u00f6isin pitk\u00e4 t\u00e4htinauha, meid\u00e4n galaksimme. Muinaissuomalaiset ajattelivat Linnunradan olevan olemassa muuttolintuja varten. Kuva: Pixabay<\/p>\nIllalla pieni pakkanen nipist\u00e4\u00e4 nen\u00e4\u00e4. Puidenlatvojen v\u00e4liss\u00e4 kimmelt\u00e4\u00e4 t\u00e4hti\u00e4.<\/p>\n
Pellon laidalla puut v\u00e4istyv\u00e4t, ja maailmankaikkeus levi\u00e4\u00e4 kulkijan yl\u00e4puolelle koko henke\u00e4salpaavassa voimassaan. Ihminen tuntee kutistuvansa olemattomiin syv\u00e4n t\u00e4htitaivaan alla.<\/p>\n
Taivaallisen y\u00f6n\u00e4kym\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 on h\u00e4mmennytty tuhansia vuosia. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4hdist\u00e4 puhutaan antiikin kreikkalaistarujen avulla, mutta aiemmin Suomenniemell\u00e4 selitettiin taivaan tapahtumat itse.<\/p>\n
T\u00e4k\u00e4l\u00e4isi\u00e4 tarinoita on jonkin verran tallella. Niiden kaikuja on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s nykyajassa.<\/p>\n
T\u00e4htitaivaalla n\u00e4kyy \u00f6isin pitk\u00e4 t\u00e4htinauha, meid\u00e4n galaksimme. Muinaissuomalaiset ajattelivat Linnunradan olevan olemassa muuttolintuja varten. Kuva: Pixabay<\/p>\n
Taivas on kuvun mallinen, kuin nurin p\u00e4in k\u00e4\u00e4nnetty pata tai teltta, p\u00e4\u00e4tteli muinainen suomalainen t\u00e4hti\u00e4 katsellessaan. Samaan ajatukseen p\u00e4\u00e4tyi moni muukin kansa.<\/p>\n
Padan pohjassa loisti erikoislaatuinen valo, sananmukaisesti pohjan t\u00e4hti.<\/p>\n
Pohjant\u00e4hti on napat\u00e4hti: se sijaitsee sattumalta l\u00e4hell\u00e4 maapallon l\u00e4pi kulkevaa kiertoakselia. Toisin sanoen Pohjant\u00e4hti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4n taivaalla paikoillaan, vaikka maapallo py\u00f6rii. Muut t\u00e4htikuviot liikkuvat y\u00f6 y\u00f6lt\u00e4 sen ymp\u00e4ri.<\/p>\n
Py\u00f6riv\u00e4 kansi ei mill\u00e4\u00e4n pysy ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, ellei jokin sit\u00e4 kannattele, muinaiset suomalaiset p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t. Jokin t\u00f6rr\u00f6tti maankamaralla n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja tukeutui Pohjant\u00e4hteen. Itse asiassa taivasta kannattelevan tolpan t\u00e4ytyi olla reitti maan alta vainajalasta jumalten ylisiin.<\/p>\n
Pohjant\u00e4hden kautta voisi siis luikahtaa tuonpuoleiseen. Ainakin Pohjant\u00e4hti oli naula tai tappi, joka piti taivasta kiinni tukikepiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Taivaan tukikeppi oli suomensukuisten kansojen suussa aluksi puu tai vuori, teknologian kehitytty\u00e4 my\u00f6s patsas tai pylv\u00e4s. Lopuksi se oli sampo, ylt\u00e4kyll\u00e4isyytt\u00e4 jauhava mylly.<\/p>\n
Puuversiossa huomattiin pian ongelmia.<\/p>\n
\u2013 Kansanrunot kertovat valtavasta puusta, joka kannattaa taivasta, mutta sitten hommat menev\u00e4t pieleen. Tammi kasvaa niin suureksi, ett\u00e4 lehv\u00e4t peitt\u00e4v\u00e4t auringon, kuun ja taivaanvalot, kertoo suomalaisten ja saamelaisten muinais- ja kansanuskoon perehtynyt tietokirjailija Risto Pulkkinen.<\/b><\/p>\n
\u2013 Siksi merest\u00e4 nousi peukalonkokoinen mies eli runojen tyypillinen mahdottomuus, joka kaataa tammen. Asukkaille p\u00e4\u00e4si taas p\u00e4iv\u00e4 paistamaan ja kuu kumottamaan. Kaatuessaan puu hajosi Linnunradaksi. Linnunratahan on toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 kapeampi ja toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 leve\u00e4mpi samalla tavoin kuin puu.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11595345.jpg\")
Tietokirjailija Risto Pulkkinen on uskontotieteen ja pohjoisen etnografian dosentti. Kuva: Jaana Ekl\u00f6f<\/p>\n
Linnunrata oli nimens\u00e4 mukaisesti t\u00e4rke\u00e4 linnuille.<\/p>\n
Muuttolintujen outo katoaminen talveksi oli aiheuttanut p\u00e4\u00e4nvaivaa ymp\u00e4ri maailmaa, ja mysteeri selvisi eurooppalaisille vasta 1820-luvulla. Sit\u00e4 ennen jopa tieteilij\u00e4t uskoivat lintujen talvehtivan vesist\u00f6jen pohjassa tai lent\u00e4v\u00e4n kuuhun.<\/p>\n
Suomalaiset eiv\u00e4t olleet yht\u00e4 h\u00f6lm\u00f6j\u00e4. Omin silmin oli n\u00e4hty lintujen kiit\u00e4v\u00e4n etel\u00e4\u00e4n p\u00e4in.<\/p>\n
Taivaalla Linnunradan p\u00e4\u00e4 sattuu syksyisin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n kohti etel\u00e4\u00e4. Kyseess\u00e4 oli suomalaisten mielest\u00e4 ilmiselv\u00e4 rata, jota pitkin linnut p\u00e4\u00e4siv\u00e4t lent\u00e4m\u00e4\u00e4n talvikotiinsa.<\/p>\n
Linnunradan p\u00e4\u00e4ss\u00e4, taivaan ja maan yhtymispisteess\u00e4 uskottiin olevan paratiisimainen paikka eli Lintukoto. Siell\u00e4 t\u00e4ytyi olla ahdasta, sill\u00e4 kupu laskeutui jo l\u00e4hell\u00e4 maata.<\/p>\n
\u2013 Ja ainahan paratiisissa on jokin k\u00e4\u00e4rme, Pulkkinen kommentoi.<\/p>\n
Lintukodossa asui \u00e4\u00e4rel\u00e4isi\u00e4 eli k\u00e4\u00e4pi\u00f6it\u00e4 \u2013 t\u00e4ysikokoisia ihmisi\u00e4 ei mahtunut \u2013 ja he taistelivat verisesti lintujen kanssa. Kurkien ja k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden taistelu kirjattiin yl\u00f6s esimerkiksi ruotsalaisen Olaus Magnuksen<\/b> Pohjoisten kansojen historiaan vuonna 1555.<\/p>\n
Lintujen oma taivaanrata kuuluu nimenomaan uralilaisten kansojen eli my\u00f6s suomalaisten tarinaperinteeseen. Sen sijaan k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden taistelu muuttolintujen kanssa l\u00f6ytyy my\u00f6s antiikin Kreikan tarinoista, toisin p\u00e4in k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 vain. V\u00e4limerell\u00e4 ajateltiin lintujen l\u00e4htev\u00e4n kes\u00e4ksi pohjoisen paratiisiin.<\/p>\n
\u2013 Tarina on voinut kulkeutua kansoilta toiselle. Toisaalta sama kertomus on saattanut synty\u00e4 eri paikoissa luonnostaankin, kun on ihmetelty muuttolintujen katoamista puoleksi vuodeksi.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11595342.jpg\")
Otava on osa Ison Karhun t\u00e4hdist\u00f6\u00e4 (Ursa Major). Lukuisat kansat ovat ajatelleet Otavan liittyv\u00e4n jotenkin karhuun, my\u00f6s suomalaiset. Kuva: Wikimedia Commons<\/p>\n
Helposti erottuvalla ja aina pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla n\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 Otavalla on ollut iso merkitys kaikille pohjolan kansoille. Suomessakin se on onnistunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isen, kalaverkkoihin liittyv\u00e4n nimens\u00e4.<\/p>\n
Otava toimi muinaiskansojen kompassina yhteisty\u00f6ss\u00e4 Pohjant\u00e4hden kanssa. Lis\u00e4ksi Otava oli suomalaisten kello: kauhan varsi osoittaa aina sinne, miss\u00e4 on aurinko. Lis\u00e4ksi Otavasta oli kotoisin myyttinen el\u00e4in, karhu.<\/p>\n
\u2013 Karhun syntymyytin mukaan otso laskettiin alas otavaisen olkap\u00e4ilt\u00e4 kultaisessa k\u00e4tkyess\u00e4. Kun karhu oli kaadettu ja oli juhlittu, sen kallo piti sijoittaa honkaan korkealle. Silloin karhu p\u00e4\u00e4sisi palaamaan taivaalliseen kotiinsa, kertoo Pulkkinen.<\/p>\n
My\u00f6s muut kansat ymp\u00e4ri maailmaa ovat n\u00e4hneet Otavassa karhun. Otava on esimerkiksi h\u00e4nt\u00e4n\u00e4 ja takamuksena kreikkalaisten Ison Karhun t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Sen sijaan Siperiassa moni suomen sukulaiskansa n\u00e4ki Otavassa hirven.<\/p>\n
Yhden teorian mukaan pohjolassa on el\u00e4nyt kaksi klaania, joista toinen piti kantais\u00e4n\u00e4\u00e4n karhua ja toiset hirve\u00e4. Teoriaa on kritisoitu, mutta Pulkkinen pit\u00e4\u00e4 esinel\u00f6yt\u00f6jen perusteella sit\u00e4 ihan mahdollisena. Shamaaneita on pukeutunut karhu- tai hirvitamineisiin.<\/p>\n
Hiidenhirvest\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s t\u00e4k\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kansanrunoja, ja saamelaiset ovat n\u00e4hneet merkkej\u00e4 hirvenpyynnist\u00e4 pitkin t\u00e4htitaivasta. Esimerkiksi Otava, Kassiopeia, Perseus ja useita muita t\u00e4htikuvioita on n\u00e4hty Lapissa osana hirve\u00e4 tai hirvenmets\u00e4stysaseita.<\/p>\n
\u2013 Myytin mukaan saamelaiset, suksen keksij\u00e4t, saivat alkunsa auringon pojan ja j\u00e4ttil\u00e4isen tytt\u00e4ren avioliitosta. Kuoltuaan sankarit siirtyiv\u00e4t t\u00e4htitaivaan mets\u00e4st\u00e4jiksi. Kun he aikanaan saavat taivaan hirven kaadetuksi, maailma tuhoutuu. Toisessa versiossa tumpelo hirvenmets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ampuu ennen pitk\u00e4\u00e4 vahingossa Pohjant\u00e4hteen, jolloin maailmanpatsas irtoaa kiinnitysnaulastaan ja taivas romahtaa alas.<\/p>\n
T\u00e4hti\u00e4 suomalaisittain<\/strong><\/p>\n V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen virsut.<\/b> Plejadeita eli seulasia on kutsuttu V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen virsuiksi. Kuviota k\u00e4ytettiin Suomessa oman elini\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen. Kun syksyll\u00e4 n\u00e4ki ensimm\u00e4isen kerran taivaalla virsun, jokainen n\u00e4hty t\u00e4hti tarkoitti kymment\u00e4 elinvuotta. M\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4ttiin pohjalukuun, joka oli kaksikymment\u00e4.<\/p>\n V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen miekka ja viikate.<\/b> Orionin t\u00e4htikuvion kolmea keskit\u00e4hte\u00e4 eli Orionin vy\u00f6t\u00e4 on kutsuttu Suomessa V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen tai Kalevan miekaksi. Niiden alapuolella sijaitsevien t\u00e4htien kanssa taivaalla n\u00e4htiin V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen viikate. Kun viikate tuli kes\u00e4n loppupuoliskolla n\u00e4kyviin, oli hein\u00e4nteon aika.<\/p>\n Seula.<\/b> T\u00e4htitaivasta on kutsuttu kirjokanneksi ja seulaksi. Siksi joissakin kansanrunoissa neitsyt ja h\u00e4nen poikansa istuvat seulassa, tai heid\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n on seula. My\u00f6s sampo voi l\u00f6yty\u00e4 seulasta. Kirjovuori tarkoitti puolestaan taivasta kannattelevaa vuorta.<\/p>\n \u200b<\/p>\n Artikkelin l\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s Anna-Leena Siikalan teosta It\u00e4merensuomalaisten mytologia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Illalla pieni pakkanen nipist\u00e4\u00e4 nen\u00e4\u00e4. Puidenlatvojen v\u00e4liss\u00e4 kimmelt\u00e4\u00e4 t\u00e4hti\u00e4. Pellon laidalla puut v\u00e4istyv\u00e4t, ja maailmankaikkeus levi\u00e4\u00e4 kulkijan yl\u00e4puolelle…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":127876,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,1433,13864,118,452,646,32,779,119],"class_list":{"0":"post-127875","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-historia","13":"tag-kansanperinne","14":"tag-science","15":"tag-space","16":"tag-suomalaisuus","17":"tag-suomi","18":"tag-tahtitiede","19":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115801730755522244","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127875","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127875"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127875\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/127876"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127875"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127875"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11595347.jpg\")
Orionin t\u00e4htikuviossa on keskell\u00e4 kolme kirkasta t\u00e4hte\u00e4, joita on kutsuttu V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen tai Kalevan miekaksi. Kuva: Pixabay<\/p>\n