![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/9014cc9dbe609b3eeb3778dc7d5b2fc331d47c3693c16c397c9c35b9124181d8.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1766996408_328_9014cc9dbe609b3eeb3778dc7d5b2fc331d47c3693c16c397c9c35b9124181d8.jpg\")
<\/p>\nTaylor Momsenin todellinen el\u00e4m\u00e4 poikkeaa huimasti siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen suloisesta Cindy Lou Who -roolistaan voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Taylor Momsen teki l\u00e4pimurtonsa Grinch-elokuvassa. AOP<\/p>\n
Moni muistaa varmasti lapsuutensa jouluista Dr. Seussin<\/a> kirjaan perustuvan The Grinch -elokuvan, jossa Jim Carrey<\/a> esitt\u00e4\u00e4 vihre\u00e4\u00e4, katkeraa Grinch-hahmoa, joka vihaa joulua ja aikoo varastaa sen Whovillen kyl\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Carreyn ikonisen hahmon lis\u00e4ksi elokuvassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelij\u00e4-muusikko Taylor Momsen<\/a> Cindy Lou Whon roolissa. Kuusivuotias Cindy pohtii elokuvassa, ovatko Whovillen asukkaat unohtaneet joulun todellisen merkityksen.<\/p>\n Momsen n\u00e4yttelee elokuvassa Cindy Lou Whota. AOP<\/p>\n Vaikka The Grinch merkitsi Taylor Momsenin l\u00e4pimurtoa, h\u00e4n oli tehnyt elokuvadebyyttins\u00e4 jo vuotta aiemmin The Prophet\u2019s Game -elokuvassa, vain kuusivuotiaana.<\/p>\n H\u00e4nen mallinuransa alkoi viel\u00e4kin aikaisemmin, jo kaksivuotiaana Ford Modelsin kautta. Momsen on kertonut my\u00f6hemmin julkisuudessa katkeruudestaan vanhempiaan kohtaan ja vihaavansa varhaisvuosiensa ty\u00f6t\u00e4, joka vei h\u00e4nelt\u00e4 tavallisen lapsuuden.<\/p>\n H\u00e4n esitti The Grinch -elokuvassa unohtumattoman musiikkikohtauksen kappaleella Where Are You Christmas?, joka uudelleenlevytettiin elokuvan \u00e4\u00e4niraidalle.<\/p>\n The Grinchin j\u00e4lkeen h \u00e4n n\u00e4ytteli elokuvissa Hansel & Gretel ja Spy Kids 2, jonka j\u00e4lkeen Momsenin n\u00e4yttelij\u00e4n ura j\u00e4i tauolle yli kolmeksi vuodeksi, kunnes h\u00e4n sai p\u00e4\u00e4roolin sarjassa Misconceptions, jota ei kuitenkaan koskaan esitetty televisiossa.<\/p>\n Taylor Momsen ja Jim Carrey vuonna 2000. AOP<\/p>\n Vuosina 2006\u20132007 Momsen n\u00e4ytteli muutamassa elokuvassa ja koe-esiintyi Disney Channelin Hannah Montana -sarjan nimirooliin, mutta rooli meni lopulta Miley Cyrusille<\/a>. Momsen on my\u00f6hemmin todennut olleensa tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 ei saanut roolia.<\/p>\n 14-vuotiaana h\u00e4n allekirjoitti uuden mallisopimuksen ja on esiintynyt mm. Seventeen-, FHM- ja Maxim-lehtien kansissa ja tuotemainoksissa.<\/p>\n Vuodesta 2007 alkaen Momsen n\u00e4ytteli Jenny Humphreyt\u00e4 televisiosarjassa Gossip Girl, jossa h\u00e4nen hahmonsa oli yksi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ist\u00e4 kausilla 1\u20134. H\u00e4n poistui sarjasta vuonna 2011 pitk\u00e4n tuotantoyhti\u00f6n kanssa k\u00e4ydyn taistelun j\u00e4lkeen keskitty\u00e4kseen musiikkiuraansa.<\/p>\n Momsen n\u00e4ytteli vuosina 2007\u20132011 Jenny Humphreyta televisiosarjassa Gossip Girl. AOP<\/p>\n Momsen pyrki v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyypittely\u00e4 Jenny Humphreyn hahmon kautta. AOP<\/p>\n Kes\u00e4kuussa 2008 Momsen perusti alternative rockia ja post-grungea soittavan The Pretty Reckless -yhtyeen, joka solmi levytyssopimuksen Interscope Recordsin kanssa.<\/p>\n Yhtyeen ensimm\u00e4inen single Make Me Wanna Die ilmestyi toukokuussa 2010, ja ensimm\u00e4inen albumi Light Me Up elokuussa 2010. Yhtye kiersi mm. The Veronicasin ja Evanescencen l\u00e4mmittelij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Toinen albumi Going to Hell (2014) oli l\u00e4pimurto. Se myi ilmestymisviikollaan 35 000 kappaletta ja levyn kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 single\u00e4, Heaven Knows ja Fucked Up World, nousivat listaykk\u00f6siksi.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 saavutus teki Momsenista ja The Pretty Recklessist\u00e4 ensimm\u00e4isen naisen johtaman yhtyeen, jonka kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 single\u00e4 uudelta levylt\u00e4 nousivat ykk\u00f6siksi.<\/p>\n Momsen esiintym\u00e4ss\u00e4 Italiassa kes\u00e4ll\u00e4. AOP<\/p>\n Yhtye teki l\u00e4pimurtonsa vuonna 2014. AOP<\/p>\n Kolmas albumi Who You Selling For julkaistiin lokakuussa 2016, ja sen ensimm\u00e4inen single Take Me Down nousi Billboardin Mainstream Rock -listan kakkossijalle.<\/p>\n Marraskuussa 2021 Momsen paljasti k\u00e4yneens\u00e4 l\u00e4pi masennus- ja p\u00e4ihdekriisin kahden merkitt\u00e4v\u00e4n menetyksen j\u00e4lkeen. Vuonna 2017 h\u00e4nen musiikki-idolinsa Chris Cornell<\/a> teki itsemurhan, ja 11 kuukautta my\u00f6hemmin Momsenin l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 Kato Khandwala<\/a> kuoli moottoripy\u00f6r\u00e4onnettomuudessa. Momsen kertoi tragedioiden j\u00e4lkeen erist\u00e4ytyneens\u00e4 ja syv\u00e4n masennuksen vallanneen h\u00e4net, kunnes musiikki auttoi h\u00e4nt\u00e4 toipumaan.<\/p>\n The Pretty Reckless julkaisi elokuussa 2025 singlen For I Am Death ja marraskuussa festivaali-EP:n Taylor Momsen\u2019s Pretty Reckless Christmas, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rock-version suositusta Where Are You Christmas? -kappaleesta sek\u00e4 voimapop-version You\u2019re a Mean One, Mr. Grinch -kappaleesta.<\/p>\n Marraskuussa 2025 Momsen juhli 25-vuotista taivaltaan The Grinch -elokuvan julkaisun j\u00e4lkeen tapaamalla Jim Carreyn Rock and Roll Hall of Fame -tilaisuudessa Los Angelesissa.<\/p>\n Lapsin\u00e4yttelij\u00e4n urastaan huolimatta Momsen on kertonut kokeneensa The Grinch -elokuvan kuvaukset lapsena sek\u00e4 mielekk\u00e4iksi ett\u00e4 merkitt\u00e4viksi. H\u00e4n on muistellut niiden olleen h\u00e4nen ensimm\u00e4inen kokemuksensa \u00e4\u00e4nitysstudiossa. T\u00e4m\u00e4 kokemus vaikutti ratkaisevasti h\u00e4nen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n musiikkiuraansa.<\/p>\n Momsen ja Carrey kuvattuna marraskuussa. AOP<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Taylor Momsenin todellinen el\u00e4m\u00e4 poikkeaa huimasti siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen suloisesta Cindy Lou Who -roolistaan voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4. Taylor Momsen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":127915,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[131],"tags":[35,138,155,137,33,173,31,30,172,47,141,32,485,484,109],"class_list":{"0":"post-127914","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-elokuvat","8":"tag-24h","9":"tag-audio","10":"tag-elokuvat","11":"tag-entertainment","12":"tag-fi","13":"tag-film","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-movies","17":"tag-musiikki","18":"tag-muusikot-bandit","19":"tag-suomi","20":"tag-taide-yleista","21":"tag-taiteellinen-ilmaisu-ja-mediat","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115801884188265105","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127914","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=127914"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/127914\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/127915"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=127914"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=127914"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=127914"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}