Runsasrasvainen ruokavalio on yksi suurimmista maksasy\u00f6v\u00e4n riskitekij\u00f6ist\u00e4. MIT:n tutkijat ovat nyt selvitt\u00e4neet, miten rasvainen ruokavalio muuttaa maksasolujen toimintaa ja tekee niist\u00e4 alttiimpia sy\u00f6v\u00e4lle.<\/p>\n
Tutkimusartikkeli<\/a> aiheesta on julkaistu Cell-tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 runsasrasvaisen ruokavalion seurauksena kyps\u00e4t maksan hepatosyytit palaavat takaisin ep\u00e4kyps\u00e4\u00e4n, kantasolujen kaltaiseen tilaan. T\u00e4m\u00e4 auttaa soluja selviytym\u00e4\u00e4n rasvaisen ruokavalion aiheuttamasta stressist\u00e4, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tekee niist\u00e4 alttiimpia sy\u00f6p\u00e4muutoksille.<\/p>\n \u201dJos solut joutuvat k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n stressitekij\u00e4\u00e4, kuten runsasrasvaista ruokavaliota, yh\u00e4 uudelleen, ne tekev\u00e4t asioita, jotka auttavat niit\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n, mutta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t samalla alttiutta kasvainten muodostumiselle\u201d, kertoo<\/a> MIT:n Alex K. Shalek<\/strong> MedicalXpressiss\u00e4.<\/p>\n Runsasrasvainen ruokavalio voi johtaa maksan tulehdukseen ja rasvan kertymiseen, tilaan jota kutsutaan rasvamaksataudiksi. Tauti voi lopulta johtaa maksakirroosiin, maksan vajaatoimintaan ja sy\u00f6p\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Tutkijat ruokkivat hiiri\u00e4 runsasrasvaisella ruokavaliolla ja seurasivat yksitt\u00e4isten maksasolujen geenien toimintaa taudin eri vaiheissa. He havaitsivat, ett\u00e4 maksasoluissa aktivoitui geenej\u00e4, jotka auttavat niit\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n stressaavassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Samanaikaisesti solut sammuttivat geenej\u00e4, kuten aineenvaihduntaentsyymej\u00e4, jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 maksan normaalille toiminnalle.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todella kompromissilta: priorisoidaan yksitt\u00e4isen solun selviytymist\u00e4 stressaavassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sen kustannuksella, mit\u00e4 koko kudoksen pit\u00e4isi tehd\u00e4\u201d, sanoo MIT:n jatko-opiskelija Constantine Tzouanas<\/strong>.<\/p>\n Kun solut ovat ep\u00e4kypsemm\u00e4ss\u00e4 tilassa, ne ovat alttiimpia muuttumaan sy\u00f6p\u00e4soluiksi, jos niihin my\u00f6hemmin osuu mutaatio. L\u00e4hes kaikki tutkimuksen hiiret kehittiv\u00e4t maksasy\u00f6v\u00e4n tutkimuksen loppuun menness\u00e4.<\/p>\n Tutkijat tunnistivat useita transkriptiotekij\u00f6it\u00e4, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ohjaavan muutoksia, jotka palauttavat hepatosyytit ep\u00e4kyps\u00e4\u00e4n tilaan. Yksi t\u00e4llainen kohde on transkriptiotekij\u00e4 nimelt\u00e4 SOX4, joka on normaalisti aktiivinen vain siki\u00f6kehityksen aikana.<\/p>\n Kun tutkijat analysoivat ihmispotilaiden maksan\u00e4ytteit\u00e4 eri taudin vaiheissa, he l\u00f6ysiv\u00e4t samanlaisen kuvion kuin hiirill\u00e4. Potilaiden eloonj\u00e4\u00e4misennuste voitiin ennustaa tarkasti geenien ilmentymiskuvioiden perusteella.<\/p>\n Vaikka hiiret kehittiv\u00e4t sy\u00f6v\u00e4n noin vuodessa, ihmisill\u00e4 prosessi kest\u00e4\u00e4 arviolta noin 20 vuotta. Tutkijat aikovat seuraavaksi selvitt\u00e4\u00e4, voidaanko muutoksia peruuttaa palaamalla normaaliin ruokavalioon tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 painonpudotusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n Voit lukea lis\u00e4\u00e4 aiheesta MedicalXpressin uutisesta<\/a> ja itse tutkimusartikkelista<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Runsasrasvainen ruokavalio on yksi suurimmista maksasy\u00f6v\u00e4n riskitekij\u00f6ist\u00e4. MIT:n tutkijat ovat nyt selvitt\u00e4neet, miten rasvainen ruokavalio muuttaa maksasolujen toimintaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":128063,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,2999,32,1469,167],"class_list":{"0":"post-128062","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-ruokavalio","13":"tag-suomi","14":"tag-syopa","15":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115802603869186687","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128062","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=128062"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128062\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/128063"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=128062"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=128062"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=128062"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}