{"id":128154,"date":"2025-12-29T13:39:06","date_gmt":"2025-12-29T13:39:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/128154\/"},"modified":"2025-12-29T13:39:06","modified_gmt":"2025-12-29T13:39:06","slug":"venajan-pelko-ei-taaskaan-ollut-viisauden-alku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/128154\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n pelko ei taaskaan ollut viisauden alku"},"content":{"rendered":"

Suomenkin on omassa ulkopolitiikassaan varauduttava rauhansopimuksen syntymiseen, kirjoittaa entinen ulkoministeri Paavo V\u00e4yrynen.<\/p>\n

Sunnuntain neuvottelut presidenttien Donald Trump<\/strong> ja Volydymyr Zelenskyin<\/strong> v\u00e4lill\u00e4 veiv\u00e4t rauhanneuvotteluja j\u00e4lleen eteenp\u00e4in. Eniten niit\u00e4 taitavat vauhdittaa tapahtumat Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisess\u00e4 sodassa.<\/p>\n

Sopimus syntynee muutaman kuukauden kuluessa.<\/p>\n

Suomenkin on omassa ulkopolitiikassaan t\u00e4h\u00e4n varauduttava.<\/p>\n

Viime vuosina olen julkaissut useita kirjoituksia, joissa olen palauttanut mieliin sen vanhan viisauden, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n pelko ei aina ole viisauden alku.<\/p>\n

Viimeisimm\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 blogeista<\/a> kirjoitin 21. helmikuuta 2025, kuukauden p\u00e4iv\u00e4t sen j\u00e4lkeen, kun Donald Trump oli aloittanut toisen virkakautensa Yhdysvaltain presidenttin\u00e4.<\/p>\n

Kirjoitukseni l\u00e4ht\u00f6kohtana olivat \u00e4skett\u00e4in kuullut lausunnot, joiden mukaan Ven\u00e4j\u00e4 on Suomelle ja Euroopalle vakava, pysyv\u00e4 ja jopa eksistentiaalinen uhka. Siksi meit\u00e4 vaadittiin raskaasti aseistautumaan ja koventamaan otteitamme Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Sain aiheen palata t\u00e4h\u00e4n asiaan, kun Yhdysvaltain hallitus julkaisi \u00e4skett\u00e4in uuden kansallisen turvallisuusstrategiansa<\/a>.<\/p>\n

Iltalehteen 13.12. kirjoittamassani Vieraskyn\u00e4-kirjoituksessa<\/a> jouduin toteamaan, ett\u00e4 Suomi on liittolaisensa Yhdysvaltain kanssa turvallisuuspolitiikasta t\u00e4ysin eri mielt\u00e4.<\/p>\n

Strategiassa Eurooppaa moititaan siit\u00e4, ett\u00e4 meilt\u00e4 puuttuu itseluottamusta suhteissamme Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, vaikka meill\u00e4 on siihen n\u00e4hden merkitt\u00e4v\u00e4 ylivoima l\u00e4hes joka suhteessa, ydinaseita lukuun ottamatta.<\/p>\n

Strategiassa arvostellaan sit\u00e4, ett\u00e4 monet eurooppalaiset pit\u00e4v\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 eksistentiaalisena uhkana.<\/p>\n

Suomeen t\u00e4m\u00e4 kritiikki osuu sattuvimmin.<\/p>\n

Suomi on kuulunut niihin Euroopan maihin, jotka ovat voimakkaimmin julistaneet pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 eksistentiaalisena uhkana eli pysyv\u00e4n\u00e4 vaarana olemassaololleen.<\/p>\n

Kaikki maamme yhteydet ja yhteisty\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n on tyystin katkaistu. Kielenk\u00e4ytt\u00f6 on ollut jyrkemp\u00e4\u00e4 kuin muilla EU- ja Nato-mailla.<\/p>\n

Historiallisten kokemustemme vuoksi Ven\u00e4j\u00e4n pelko on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Tosin se perustuu osittain v\u00e4\u00e4riin tulkintoihin historian tapahtumista.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n pelko perustuu erityisesti 1700-luvun ja 1800-luvun alun kokemuksiin. Suuren Pohjan sodan yhteydess\u00e4 koettu Iso viha (1713-1721) oli niist\u00e4 ensimm\u00e4inen ja pahin. Sit\u00e4 seurasi Hattujen sotaan liittynyt Pikkuviha (1742-1743). Tuoreimmassa muistissa on Suomen sota (1808-1809).<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kokemukset liittyiv\u00e4t aikaan, jolloin olimme osa suurvalta Ruotsia, joka k\u00e4vi sotia suurvalta Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. Jouduimme suurvaltapolitiikan jalkoihin ja taistelutantereeksi. Ainakaan n\u00e4iden kokemusten perusteella meid\u00e4n ei kannattaisi hakeutua suurvaltapolitiikan v\u00e4likappaleeksi.<\/p>\n

Suomen sodan seurauksena Suomesta tuli autonomisena suuriruhtinaskuntana osa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 aikakautta (1809-1917) muistetaan hyv\u00e4ll\u00e4. My\u00f6nteisi\u00e4 muistoja himment\u00e4\u00e4 ns. sortokausi, jonka jouduimme vuosisadan vaihteessa kokemaan.<\/p>\n

Toisen maailmansodan yhteydess\u00e4 Suomi joutui j\u00e4lleen suurvaltapolitiikan kurimukseen, ja tulimme vedetyksi mukaan raskaisiin sotiin. T\u00e4m\u00e4 vahvisti vanhoja pelkoja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Sotien j\u00e4lkeen Suomi noudatti Paasikiven neuvoa. Vaikeuksien kautta voitimme pelkomme Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan ja kykenimme toteuttamaan kansallisten etujemme mukaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Itsemurha v\u00e4ltettiin.<\/p>\n

Pahimmillaan kommunistinen Neuvostoliitto oli meille hankala ja pelottava naapuri. On outoa, ett\u00e4 sen hajottua Ven\u00e4j\u00e4n pelko sai jopa entist\u00e4 suuremman vallan monien suomalaisten mieless\u00e4.<\/p>\n

Murheellisin osoitus t\u00e4st\u00e4 on, ett\u00e4 Suomi vietiin Ven\u00e4j\u00e4n pelkoon vedoten j\u00e4seneksi Euroopan unioniin ja euroalueeseen.<\/p>\n

Kun kansan enemmist\u00f6 syksyll\u00e4 1994 vastusti Suomen liittymist\u00e4 Euroopan unioniin, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin ulkopoliittinen kortti. Kansaa alettiin pelotella Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Presidentti Martti Ahtisaari perusteli turvallisuuspolitiikalla jopa Suomen liittymist\u00e4 euroalueeseen.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammat my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 liittyminen unioniin ja erityisesti euroalueeseen oli paha virhe. N\u00e4m\u00e4 j\u00e4senyydet ja niihin valmistautuminen \u201dvahvan markan\u201d politiikalla ovat juurisyy niihin vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden kanssa me nyt kamppailemme.<\/p>\n

Monet EU-j\u00e4senyytt\u00e4 kannattaneet puolustavat sen aiheuttamia vaikeuksia ja kustannuksia sill\u00e4, ett\u00e4 olemme hy\u00f6tyneet sis\u00e4markkinoista.<\/p>\n

Suomi oli kuitenkin turvannut p\u00e4\u00e4syns\u00e4 sis\u00e4markkinoille jo ennen j\u00e4senyysratkaisua. Neuvottelimme yhten\u00e4 Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) j\u00e4senmaana Euroopan yhteis\u00f6jen (EY) kanssa sopimuksen Euroopan talousalueesta (ETA). Sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 1992 ja se astui voimaan tammikuun alussa 1994.<\/p>\n

ETA-sopimuksella Suomi siis turvasi p\u00e4\u00e4syns\u00e4 yhteis\u00f6jen sis\u00e4markkinoille. Jos Suomi olisi pysytt\u00e4ytynyt Euroopan talousalueessa, meill\u00e4 olisi s\u00e4ilynyt sek\u00e4 itsen\u00e4inen ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikka ett\u00e4 kansallinen alue-, maatalous- ja ymp\u00e4rist\u00f6politiikka, emmek\u00e4 olisi joutuneet mukaan EU:n ylikansalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

Jos Suomi ei olisi liittynyt unioniin, ei olisi Ruotsikaan. Olisimme voineet yhdess\u00e4 ryhty\u00e4 rakentamaan ETA:n puitteisiin Pohjolan yhteis\u00f6\u00e4. Euroopan yhdentyminen olisi laajemminkin saanut terveemm\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n suunnan.<\/p>\n

Suomen Nato-j\u00e4senyys on viimeinen virheratkaisu, jonka toteuttamiseksi Ven\u00e4j\u00e4n pelkoa k\u00e4ytettiin siekailematta hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Ennen ratkaisua sek\u00e4 tasavallan presidentti ett\u00e4 puolustusvoimain komentaja sanoivat, ett\u00e4 Suomeen ei kohdistunut mit\u00e4\u00e4n sotilaallista uhkaa, eik\u00e4 sellaista ollut n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Innokkaimmatkin j\u00e4senyyden ajajat sanoivat olevansa samaa mielt\u00e4. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n turvaa haluttiinkin hakea kaukaisen tulevaisuuden varalle.<\/p>\n

Liittymisest\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin kovalla kiireell\u00e4 ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja. P\u00e4\u00e4t\u00f6s ehdittiin saamaan aikaan viime tingassa ennen kuin Joe Bidenin<\/strong> politiikasta siirryttiin Donald Trumpin strategiaan.<\/p>\n

Nyt olemme j\u00e4senen\u00e4 Yhdysvaltain johtamassa sotilasliitossa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi meill\u00e4 on sen kanssa kahdenv\u00e4linen DCA-sopimus.<\/p>\n

Donald Trump on toteuttamassa maailmanlaajuista kumousta, joka suuntaa kansainv\u00e4list\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 kauas tulevaisuuteen. Paluuta entiseen ei ole.<\/p>\n

Kysymyksess\u00e4 on samankaltainen muutos, jolla aikanaan Ronald Reaganin johdolla siirryttiin kylm\u00e4n sodan kaudesta uuteen Eurooppaan ja maailmaan.<\/p>\n

T\u00e4rkeimm\u00e4n liittolaisensa kanssa Suomi on turvallisuuspolitiikasta t\u00e4ysin eri mielt\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 Suomen pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n

Yhdysvallat pyrkii mahdollisimman pian saamaan aikaan rauhansopimuksen, jolla Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 tuhoisa sota saataisiin loppumaan. T\u00e4t\u00e4 Suomen tulisi edist\u00e4\u00e4, ei vaikeuttaa eik\u00e4 viivytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Uuden kansallisen turvallisuusstrategiansa mukaisesti Yhdysvallat pyrkii parantamaan Euroopan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. T\u00e4t\u00e4kin Suomen tulisi tukea, ei vaikeuttaa eik\u00e4 viivytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Euroopan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4listen yhteyksien ja yhteisty\u00f6n edist\u00e4misess\u00e4 Suomella on eniten voitettavaa. Taloudellisen yhteisty\u00f6n katkeamisesta me olemme suhteellisesti eniten menett\u00e4neet. Pakotteet ja vastapakotteet ovat meit\u00e4 eniten vahingoittaneet.<\/p>\n

Suomen tulisi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti koeluonteisesti avata henkil\u00f6liikenne yli it\u00e4rajan. Rajan avaaminen ei rikkoisi pakotteita. Naapurimaidemme Norjan ja Viron kautta rajan voi nytkin ylitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

On selvi\u00e4 merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on valmis palaamaan vanhaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n rajalle p\u00e4\u00e4syn sellaisilta, joilla ei ole sen ylitt\u00e4miseen tarvittavia asiakirjoja.<\/p>\n

Lokakuun lopulla Petteri Orpo<\/strong> p\u00e4\u00e4ministerin haastattelutunnilla sanoi, ett\u00e4 rajan koeluontoinen avaaminen olisi mahdollista.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi viipym\u00e4tt\u00e4 toteuttaa.<\/p>\n

It\u00e4rajan avautuminen toisi v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 ja tuntuvaa helpotusta taloudelliseen ahdinkoomme ja vaikeaan ty\u00f6llisyystilanteeseemme.<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen ulkopolitiikasta v\u00e4itellyt valtiotieteen tohtori, kansainv\u00e4listen suhteiden dosentti ja entinen ulkoministeri.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomenkin on omassa ulkopolitiikassaan varauduttava rauhansopimuksen syntymiseen, kirjoittaa entinen ulkoministeri Paavo V\u00e4yrynen. Sunnuntain neuvottelut presidenttien Donald Trump ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":128155,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,142,637,144,886,32,19,20,56,16,638,59,60,61],"class_list":{"0":"post-128154","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-poliitikot","25":"tag-politiikka","26":"tag-presidentti","27":"tag-puolueet","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-uutiset","33":"tag-valtiovalta","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115803138548955619","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128154","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=128154"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128154\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/128155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=128154"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=128154"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=128154"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}