{"id":12824,"date":"2025-08-22T06:23:07","date_gmt":"2025-08-22T06:23:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/12824\/"},"modified":"2025-08-22T06:23:07","modified_gmt":"2025-08-22T06:23:07","slug":"tiktok-tourette-ja-keskiajan-tanssimania-ovat-esimerkkeja-massahysteriasta-jani-kaaron-uudessa-kirjassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/12824\/","title":{"rendered":"Tiktok-Tourette ja keskiajan tanssimania ovat esimerkkej\u00e4 massahysteriasta Jani Kaaron uudessa kirjassa"},"content":{"rendered":"

18.8. 10:00<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Tiedetoimittaja Jani Kaaro k\u00e4sittelee uudessa kirjassaan massahysteriaa ja sen muotoja eri aikakausina.<\/p>\n

Kaaro esittelee esimerkkein\u00e4 keskiajan tanssimanian ja nykyajan Tiktok-Touretten.<\/p>\n

Kaaron mukaan massahysteria syntyy usein paineisissa tilanteissa ja voi levit\u00e4 nopeasti ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 sosiaalisen herkkyyden vuoksi.<\/p>\n

Kaaro ennustaa, ett\u00e4 massahysteriatapaukset saattavat lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 internetin jakaessa ihmisi\u00e4 erilaisiin ’kyberheimoihin’.<\/p>\n

Jani Kaaro: Massahysteria. Into 2025, 246 s.<\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Korona-aikana sairaaloiden ensiapuun alkoi ilmesty\u00e4 nuoria, joilla oli kummia pakkoliikkeit\u00e4. Ne muistuttivat Touretten oireyhtym\u00e4n tic-oireita, mutta Tourettesta ei neurologien mielest\u00e4 ollut kyse.<\/p>\n

Eri puolilla maailmaa nuorilla potilailla oli t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisia ticej\u00e4. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 he olivat katselleet Tiktok-videoita, joissa oikeat Tourette-potilaat esitteliv\u00e4t oireitaan.<\/p>\n

Pakkoliikkeet olivat siis tarttuneet sosiaalisen median v\u00e4lityksell\u00e4<\/a>. Ne eiv\u00e4t olleet teeskenneltyj\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 nuoret pystyneet lopettamaan niit\u00e4.<\/p>\n

Kyse oli klassisesta massahysteriasta, kirjoittaa tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro<\/a> uudessa kirjassaan.<\/p>\n

Kaaro sanoo tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 sanaa massahysteria karsastetaan, mutta kuvaavampaa ei ole h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tarjolla.<\/p>\n

Teos esittelee runsaan kattauksen tapauksia, joissa arvoituksellinen sairaus tai mielipuolinen k\u00e4yt\u00f6s on levinnyt ihmisjoukoissa sosiaalisena tartuntana.<\/p>\n

Esimerkeist\u00e4 ensimm\u00e4inen on vuonna 1374 Reinjoen vartta pitkin levinnyt tanssimania. Silminn\u00e4kij\u00e4kuvausten mukaan ihmiset tanssivat jonkinlaisen houreen vallassa tuntikausia, kunnes kaatuivat maahan kouristelemaan.<\/p>\n

Kirja kertoo my\u00f6s tapahtumille annettuja tulkintoja eri vuosisadoilta. Keskiajalla tanssijoiden ajateltiin olevan pahojen henkien vallassa.1500-luvulla arvovaltainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Paracelsus<\/a> nimitti uudelleen puhjennutta tanssiepidemiaa mielikuvituksen sairaudeksi.<\/p>\n

Kansanliikkeiden tarkkailijat kiinnittiv\u00e4t 1800-luvulla huomiota siihen, kuinka ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen yhdenmukaistaa ihmisi\u00e4. Ryhm\u00e4n j\u00e4senet j\u00e4ljittelev\u00e4t toisiaan, joten erilaiset uskomukset ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen tarttuvat joukossa nopeasti. T\u00e4t\u00e4 inhimillist\u00e4 piirrett\u00e4 nimitettiin muun muassa joukkosieluksi.<\/p>\n

Kuningas Yrj\u00f6 V:n<\/a> henkil\u00e4\u00e4k\u00e4riksi p\u00e4\u00e4tynyt brittil\u00e4inen neurokirurgi Wilfred Trotter<\/a> j\u00e4rkeili viime vuosisadan alussa, ett\u00e4 ihmisen laumavaiston t\u00e4rkein mekanismi on sosiaalinen herkkyys. Tarkkailemme toisiamme ja etsimme toisistamme vihjeit\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuu.<\/p>\n

\u201dIhminen on suggestioaltis aina, kaikkialla ja kaikissa tilanteissa\u201d, Trotter kirjoitti.<\/p>\n

Nykypsykologian valossa taustalla vaikuttaa my\u00f6s ihmisen v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n taipumus tulkita aistimuksiaan ennakko-odotusten mukaisesti.<\/p>\n

Monissa tutkimuksissa on n\u00e4ytetty toteen plasebo- ja noseboilmi\u00f6: oletus l\u00e4\u00e4kkeen vaikutuksista saa voinnin kohenemaan ja toisaalta varoitus mahdollisista sivuvaikutuksista aiheuttaa oireita, vaikka potilas olisi niellyt pelk\u00e4n sokeripillerin.<\/p>\n

Kaaron mukaan kirjan tapaukset ilment\u00e4v\u00e4t erityisesti sit\u00e4, miten ihmisjoukot k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t uhan alla. Massahysteria on altis syntym\u00e4\u00e4n, kun ahdistusta on paljon ja vapautta v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Tanssimanian levitess\u00e4<\/a> 1300-luvulla musta surma oli tappanut miljoonia Euroopassa ja Reinin rannoilla oli koettu vuosisadan pahimmat tulvat.<\/p>\n

Tiktok puolestaan aiheutti tic-epidemian, kun koronapandemia oli rajoittanut nuorten liikkumista ja sosiaalisia kohtaamisia.<\/p>\n

Suurin osa<\/a> potilaista oli tytt\u00f6j\u00e4, kuten monissa kirjan tarinoissa. Tyt\u00f6t kopioivat toisiaan erityisen herk\u00e4sti, ja tytt\u00f6j\u00e4 on ollut tapana pakottaa ahtaisiin raameihin.<\/p>\n

Mutta osaavat koulutetut aikuisetkin. Vuonna 2016 Yhdysvaltain Havannan-suurl\u00e4hetyst\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00e4t alkoivat uskoa, ett\u00e4 kuubalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t l\u00e4hetyst\u00f6\u00e4 vastaan \u00e4\u00e4niasetta, joka aiheutti p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4, korvakipua ja kuulo-ongelmia.<\/p>\n

Jopa Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian asiantuntijapaneeli p\u00e4\u00e4tteli<\/a>, ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isin selitys oireille oli pulssimainen mikroaaltoase.<\/p>\n

Teoria ajautui vaikeuksiin, kun k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 useat ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat tallentaneet kuulemaansa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Mikroaaltojen \u00e4\u00e4nitt\u00e4minen ei ole mahdollista. Lis\u00e4ksi niiden olisi pit\u00e4nyt h\u00e4irit\u00e4 s\u00e4hk\u00f6laitteita ja wifi-verkkoa, mutta h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ei havaittu.<\/p>\n

\"Yhdysvaltain<\/p>\n

Yhdysvaltain Havannan-l\u00e4hetyst\u00f6 maaliskuussa 2016. Kuva:\u00a0Wikimedia Commons<\/p>\n

Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6 l\u00e4hetti kuitenkin kaikkiin suurl\u00e4hetyst\u00f6ihin varoituksen mahdollisesta vaarasta. Siin\u00e4 kerrottiin, ett\u00e4 monet ty\u00f6ntekij\u00e4t olivat raportoineet \u00e4\u00e4nest\u00e4 tai paineen tai kuumuuden tunteesta, joka johti miltei samanaikaisesti p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyyn, kipuun, pahoinvointiin tai tasapaino-ongelmiin.<\/p>\n

Ihmiset saattoivat peilata tuntemuksiaan varoituksen oirelistaan, ja raportteja uusista tapauksista alkoi tulvia, ei vain Kuubasta vaan kaikkialta maailmasta.<\/p>\n

Tiedusteluorganisaatiot eiv\u00e4t ole l\u00f6yt\u00e4neet n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 \u00e4\u00e4niaseesta vuosien tutkimuksista huolimatta. Sen sijaan k\u00e4vi ilmi<\/a>, ett\u00e4 Havannan-l\u00e4hetyst\u00f6n ty\u00f6ntekij\u00f6iden tallentamat \u00e4\u00e4net muistuttivat merkitt\u00e4v\u00e4sti tietyn sirkkalajin sirityst\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisia piinanneet monikemikaaliherkkyydet ja s\u00e4hk\u00f6allergiat edustavat Kaaron mukaan samaa ilmi\u00f6t\u00e4. Vaikka oireet ovat psykogeenisia, ne ovat todellisia ja niist\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t ihmiset tarvitsevat apua.<\/p>\n

\u201dParas apu on usein kuitenkin se, ett\u00e4 potilas hyv\u00e4ksyy oireiden olevan psykologisia\u201d, Kaaro kirjoittaa.<\/p>\n

H\u00e4n ennustaa, ettei massahysterioista p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon koulutustason nousulla. Niit\u00e4 syntyy jatkossakin, ellei evoluutio muokkaa ihmiskunnan psyyke\u00e4 uuteen uskoon.<\/p>\n

\u201dLaumasielulla\u201d on Kaaron mukaan osansa my\u00f6s siin\u00e4, kuinka ihmiset tempautuvat poliittisiksi liikkeiksi tai internetin heimoiksi, jotka julkisesti tuomitsevat ja h\u00e4p\u00e4isev\u00e4t muita.<\/p>\n

H\u00e4n arvelee, ett\u00e4 digitaalisessa ajassa massahysteriat eiv\u00e4t ole katoamassa ja vaan ehk\u00e4 pikemminkin lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\u201dEhk\u00e4 ne my\u00f6s muuttavat hieman muotoaan.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"18.8. 10:00 Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama. Tiedetoimittaja Jani Kaaro k\u00e4sittelee uudessa kirjassaan massahysteriaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":12825,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,46,378,32,109],"class_list":{"0":"post-12824","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-kirjat","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12824","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12824"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12824\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12825"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12824"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12824"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12824"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}