T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Kasvipohjainen ruoka on paras valinta luonnon monimuotoisuuden kannalta \u2014 ei vain ilmastosyist\u00e4, selvi\u00e4\u00e4 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ylvan selvityksest\u00e4. Ylva py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 18 Unicafe-opiskelijaravintolaa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla.<\/p>\n
Toisaalta osa kasvipohjaisista raaka-aineista kuormittaa luontoa jopa enemm\u00e4n kuin liha.<\/p>\n
Ylva on laskenut ravintoloidensa aterioiden luontojalanj\u00e4lki\u00e4 ensimm\u00e4isten joukossa Suomessa. Samalla Ylva sai tiet\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 ruokalajit eri kampusten opiskelijoille maistuvat.<\/p>\n
Siin\u00e4 miss\u00e4 aiemmin on keskitytty laskemaan hiilijalanj\u00e4lke\u00e4, nyt tarkastelu on laajentunut vesi- ja maaper\u00e4vaikutuksiin sek\u00e4 vaikutuksiin luonnon monimuotoisuudelle eli luontojalanj\u00e4lkeen.<\/p>\n
Kokeile, osaatko laittaa seuraavat lounasruuat paremmuusj\u00e4rjestykseen luontovaikutusten perusteella.<\/strong><\/p>\n Esimerkiksi naudalla, sianlihalla ja kanalla on suuremmat vaikutukset luontoon kaikilla mittareilla kuin kasvipohjaisilla proteiineilla.<\/p>\n \u2013 Se on oikeastaan vahvistanut sit\u00e4, ett\u00e4 kasvipohjaisen ruoan tarjoaminen on kaikella tapaa tosi hyv\u00e4 asia ja siihen suuntaan kannattaa yh\u00e4 enemm\u00e4n menn\u00e4, sanoo Ylvan liiketoimintajohtaja Anne Immonen<\/strong>.<\/p>\n Italialainen riisi on huono valinta luonnon kannalta, koska se kuluttaa paljon maan v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 vesivaroja. Italialaista riisi\u00e4 korvataan Unicafeissa systemaattisesti suomalaisella kauralla.<\/p>\n \u2013 Se on kotimainen, ravintoarvoiltaan parempi, niin ilmasto- kuin luontovaikutuksiltaan pienempi, Rytk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n Viel\u00e4 viljaakin parempi vaihtoehto lis\u00e4kkeeksi on suomalainen peruna.<\/p>\n My\u00f6s kahvin luontovaikutukset ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suuret, koska sit\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n alueilla, joissa on runsaasti biodiversiteetti\u00e4 eli monimuotoista luontoa.<\/p>\n Rytk\u00f6sen mukaan ruuan luontovaikutukset ovat paljon paikallisempia ja konkreettisempia kuin ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n \u2013 Se n\u00e4kyy vaikka m\u00f6kkirannassa sinilev\u00e4n\u00e4, jos olet valinnut sy\u00f6d\u00e4 kinkkua jouluna, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Kaikilla mittareilla kasvipohjaiset valinnat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4rkev\u00e4mmilt\u00e4.<\/p>\n \u2013 Olemme boostanneet kasviper\u00e4isyytt\u00e4 aikaisemminkin, koska se on ilmaston kannalta fiksumpaa. Nyt luontojalanj\u00e4ljen laskennassa huomataan, ett\u00e4 se on viel\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4, kertoo Ylvan vastuullisuusjohtaja Eelis Rytk\u00f6nen<\/strong>.<\/p>\n Luontojalanj\u00e4lkilaskenta on viel\u00e4 suhteellisen uusi asia. Rytk\u00f6sen mukaan se on kehityksess\u00e4 samassa vaiheessa kuin hiilijalanj\u00e4lkilaskenta oli noin kymmenen vuotta sitten.<\/p>\n Vaikka Ylva on pieni toimija keh\u00e4 ykk\u00f6sen sis\u00e4puolella, sen luontojalanj\u00e4lki tallaa l\u00e4pi maapallon.<\/p>\n \u2013 Vaikutuksemme ovat viidell\u00e4 mantereella yli 60 maassa ja yli 80 vesist\u00f6n valuma-alueella, Rytk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n Ylvan luontojalanj\u00e4lki selvitettiin vuoden 2024 aikana osana YK:n Global Compact in Science Based Targets for Nature -pilottiohjelmaa.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Unicafeissa henkil\u00f6kuntaa on sitoutettu kasvisruokien reseptiikan kehitt\u00e4miseen. Kuva: Mimmi Nietula \/ YleSoija p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 kikherneet<\/p>\n Kasviproteiineista selvisi yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 asioita. Esimerkiksi selvityksess\u00e4 mukana olleet turkkilaiset kikherneet eiv\u00e4t ole niin hyv\u00e4 valinta kuin on ehk\u00e4 ajateltu.<\/p>\n Niill\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4sti suuremmat vesijalanj\u00e4ljet ja vaikutukset maaper\u00e4\u00e4n kuin mill\u00e4\u00e4n muilla kasviproteiineilla, Rytk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n Tulos liittyy pitk\u00e4lti siihen, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kasveista saadaan v\u00e4hemm\u00e4n satoa samalta alalta kuin vaikkapa soijasta. Lis\u00e4ksi paikalliset olot vaikuttavat tulokseen: jos jossakin on v\u00e4h\u00e4n vesivarantoja, paljon vett\u00e4 vaativan ruuan kasvatus siell\u00e4 ei ole hyv\u00e4 asia.<\/p>\n Samoin on lihatuotteissa: jossakin lihan tuottaminen kuormittaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n kuin toisaalla.<\/p>\n L\u00e4\u00e4kisl\u00e4isille maistuu liha<\/p>\n Ylvan ravintoloissa kasvipohjaisten lounaiden osuus on noussut 40 prosentista 48 prosenttiin muutamassa vuodessa. Yhti\u00f6 luopui naudanlihasta jo vuonna 2020.<\/p>\n Kampusten v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja.<\/p>\n \u2013 Kasvipohjaisia valintoja tehd\u00e4\u00e4n eniten keskustakampuksilla, joilla humanistit tyypillisesti k\u00e4yv\u00e4t sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Meilahdessa, jossa opiskelee paljon l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, laahataan selke\u00e4sti per\u00e4ss\u00e4, kuten my\u00f6s Kumpulassa, jossa opiskellaan kemiaa ja fysiikkaa, Rytk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n Erot ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n isoja: Meilahdessa kasvisruoan osuus on noin 40 prosenttia, kun keskustakampuksella se on yli 50 prosenttia ja parhaimmillaan Mets\u00e4talolla jopa 70 prosenttia. Mets\u00e4talolla opiskellaan nykyisin kieli\u00e4.<\/p>\n Mets\u00e4talon menestys sai alkunsa kokeilusta.<\/p>\n \u2013 Vegaaniyhdistys kysyi, miksi heit\u00e4 aina sorsitaan ja heille on aina vain yksi vaihtoehto linjastolla. Kokeiltiin Mets\u00e4talolla tarjota kahta vegaaniruokaa joka p\u00e4iv\u00e4, ja huomattiin, ett\u00e4 suosio l\u00e4hti isosti kasvuun. Vegaaniaste nousi kokeiluviikolla yht\u00e4kki\u00e4 40 prosentista 60 prosenttiin, Rytk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n Immosen mukaan kasvipohjaisen ruoan vaihtoehtojen lis\u00e4\u00e4minen kasvattaa siis selke\u00e4sti my\u00f6s kasvisruuan menekki\u00e4.<\/p>\n \u2013 Lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvipohjaista ruokaa, olemme koko ajan kasvattaneet sen myyntim\u00e4\u00e4ri\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n muu toimenpide ei ole noin rajusti nostanut kasvipohjaisen myynti\u00e4. Asiakastyytyv\u00e4isyys on kasvanut samaan aikaan, Immonen sanoo.<\/p>\n Suurin osa suomalaisen luontojalanj\u00e4ljest\u00e4 tulee ruuasta.<\/p>\n Jokainen voi vaikuttaa paljon omilla ruokavalinnoillaan sy\u00f6m\u00e4ns\u00e4 ruuan luontojalanj\u00e4lkeen ja ilmastokuormaan.<\/p>\n \u2013 Ei tarvitse t\u00e4ysin kasvipohjaisesti sy\u00f6d\u00e4, mutta kun valitsisi lounaalla useamman kerran viikossa kasvipohjaisen ja sitten v\u00e4lill\u00e4 herkuttelisi liharuuilla, sill\u00e4 voisi tehd\u00e4 jo ison vaikutuksen, Immonen muistuttaa.<\/p>\n Suosituimmat annokset Unicafeissa ovat meksikolainen uunimakkara, lihapullat ja muusi sek\u00e4 kalapuikot.<\/p>\n \u2013 Kymmenen miljardin ihmisen ruokkiminen vuoteen 2060 menness\u00e4 onnistuu vain, jos menn\u00e4\u00e4n kasvipohjaisempaan ruokavalioon, Rytk\u00f6nen sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Osa artikkelin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Juttu tiivistettyn\u00e4 Helsingin yliopiston Ylvan selvitys osoittaa, ett\u00e4 kasvipohjainen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1285,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[1098,33,31,30,1096,71,72,1099,476,900,1097,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-1284","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-biodiversiteetti","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-ilmasto","13":"tag-kotimaa","14":"tag-luonto","15":"tag-luontokato","16":"tag-nature","17":"tag-ruoka","18":"tag-ruokavaliot","19":"tag-science","20":"tag-suomi","21":"tag-tiede","22":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1284","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1284"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1284\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1284"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1284"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1284"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Unicafessa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1485763685bdf0f85378.jpeg\")
<\/p>\n