Aada-Sofia S\u00e4rkk\u00e4 <\/a>ja Oona Lehtinen <\/a>seuraavat tarkasti. Robotti on kolmikon rakentama ja ohjelmoima. He voittivat sill\u00e4 robotiikan Suomen-mestaruuskilpailujen alakoululaisten sarjan kaksi viikkoa sitten, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 urkeni mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 ensi syksyn\u00e4 robotiikan MM-kilpailuihin Kentuckyn Louisvilleen.<\/p>\n Varsin hyv\u00e4 saavutus kouluprojektilta. Kuudesluokkalaiset nimitt\u00e4in kehittiv\u00e4t robottinsa robotiikan tunneilla Riihim\u00e4en Harjunrinteen koulussa, jossa robotiikka tuli valinnaisaineeksi viime syksyn\u00e4. Robotiikkaa sis\u00e4ltyy my\u00f6s k\u00e4sity\u00f6tunteihin ja ohjelmointia matematiikan tunteihin.<\/p>\n Tyt\u00f6t ovat robotistaan ylpeit\u00e4. S\u00e4rk\u00e4n mukaan parasta on, kun saa itse mietti\u00e4 ja suunnitella \u201dkaiken\u201d.<\/p>\n \u201dJa on ohjelmointikin kivaa. Mutta se on v\u00e4h\u00e4n haastavampaa\u201d, Ahola lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Luokanopettaja Sari Lahti<\/a> kertoo, ett\u00e4 robotiikka on kirjoitettu osaksi opetussuunnitelmaa.<\/p>\n \u201dHy\u00f6tyj\u00e4 on tosi paljon. T\u00e4m\u00e4 muun muassa kehitt\u00e4\u00e4 tiimity\u00f6skentelytaitoja, ongelmanratkaisua sek\u00e4 loogista ja matemaattista ajattelua.\u201d<\/p>\n Viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa j\u00e4rjestett\u00e4vill\u00e4 Educa-messuilla n\u00e4kee, mit\u00e4 kaikkea opiskelu voi olla. Robotiikka on esimerkki uudenlaisesta, monialaisesta oppimisesta.<\/p>\n Robotti voi olla my\u00f6s ty\u00f6kalu. Helsinkil\u00e4isen Aurinkolahden peruskoulun yhdeks\u00e4sluokkalaiset Okko Tiilikainen <\/a>ja Sagar Bhandari <\/a>esittelev\u00e4t yleis\u00f6lle kouluun hankittua Tuisku-robottia, joka osaa tanssia sek\u00e4 puhua esiohjelmoituja lauseita yhdeks\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4: \u201dJe m\u2019appelle Tuisku\u201d, robotti sanoo.<\/p>\n Tiilikainen my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toistaiseksi Tuiskusta on l\u00e4hinn\u00e4 viihdykkeeksi aamunavauksiin ja liikuntatunneille. Robottiin ja sen ohjelmistoon tutustuminen sek\u00e4 taitojen opettaminen edelleen on silti mielenkiintoista.<\/p>\n \u201dTied\u00e4n, ett\u00e4 Tuiskulle ollaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kehittyneemp\u00e4\u00e4 kielisysteemi\u00e4. Tulevaisuudessa sit\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikkapa sanastoharjoituksiin\u201d, Tiilikainen pohtii.<\/p>\n Yhdeks\u00e4sluokkalainen Okko Tiilikainen Helsingin Aurinkolahden peruskoulusta esitteli Tuisku-robottia Educa-messuilla. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 vuonna puhutaan huomattavan paljon liikkeen kautta oppimisesta. Messuilla esitelm\u00f6inyt asiakkuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Leenamari Kaivaara <\/a>Kinnarpsilta kutsui t\u00e4t\u00e4 \u201doppimisen bnb:ksi\u201d, joka on tuoreen raportin <\/a>mukaan yksi kymmenest\u00e4 oppimisen tulevaisuuden trendist\u00e4.<\/p>\n \u201dAjatuksena on, ett\u00e4 oppiminen ei ole vain aivoille \u2013 kehon pit\u00e4\u00e4 olla mukana. Tutkimuksetkin osoittavat, ett\u00e4 ihmiset oppivat parhaiten liikkeen kautta\u201d, Kaivaara sanoi.<\/p>\n Messuhallin toiselta laidalta l\u00f6ytyy esimerkki: klassista laulua ja musiikin perusteita opettavan Riikka Siltasen <\/a>keksim\u00e4 Musamatto. Se yhdist\u00e4\u00e4 perinteisen ruutuhyppelyn s\u00e4velasteikon laulamiseen.<\/p>\n \u201dOlen saanut palautetta, ett\u00e4 matto on nerokas. Pulpetissa istuminen on monille tyls\u00e4\u00e4, ja lapset ovat tyk\u00e4nneet, kun peppua saa yl\u00f6s penkist\u00e4\u201d, Siltanen sanoo.<\/p>\n \u201dT\u00e4ss\u00e4 voi tehd\u00e4 intervalliharjoituksia sek\u00e4 s\u00e4veltapailuharjoituksia.\u201d<\/p>\n Siltasen poika, 11-vuotias Erkko<\/a> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mallia: h\u00e4n pomppii ruudusta eli s\u00e4velest\u00e4 toiseen samalla, kun \u00e4iti hyr\u00e4ilee: \u201dC, D, E, F, G, A, H, C.\u201d<\/p>\n \u201dKyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aika paljon helpottaa. Etenkin, kun tullaan alasp\u00e4in s\u00e4velasteikossa\u201d, Erkko Siltanen pohtii.<\/p>\n Erkko Siltanen testaa \u00e4itins\u00e4 suunnittelemaa Musamattoa, jonka avulla voi oppia s\u00e4velasteikon. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n Yleisin sana tuntuu kuitenkin olevan digitalisaatio. Leenamari Kaivaaran mukaan esimerkiksi virtuaalisovelluksilla oppimisesta voi kehitt\u00e4\u00e4 moniaistista. T\u00e4st\u00e4 puhui Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen<\/a>, joka esitelm\u00f6i digitalisaation trendist\u00e4.<\/p>\n \u201dVirtuaalitodellisuus vie opiskelun uudelle tasolle ja luo huikeita mahdollisuuksia. Joko siirryt\u00e4\u00e4n luokkana Roomaan katsomaan, milt\u00e4 se oikeasti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tai virtualisoidaan luokkatilanne: oppilaat voivat olla kotona mutta kokea olevansa luokassa\u201d, Harra-Vauhkonen kuvaili.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4kin l\u00f6ytyi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki: suomalais-brittil\u00e4isen Lyftan <\/a>pisteell\u00e4 p\u00e4\u00e4si tutustumaan etiopialaiseen Awra Amban kyl\u00e4\u00e4n ja sen asukkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n vr-laseilla. \u201d360-tarinankerrontaa\u201d kehitt\u00e4v\u00e4n yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu my\u00f6s esimerkiksi virtuaalikierros eritaustaisten ihmisten illallishetkiin.<\/p>\n![\"Yhdeks\u00e4sluokkalainen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755845008_489_468.jpg\")
<\/p>\n![\"Erkko](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755845009_318_468.jpg\")
<\/p>\n
![\"Lyftan](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1755845009_924_468.jpg\")
<\/p>\n