{"id":128715,"date":"2025-12-30T05:44:07","date_gmt":"2025-12-30T05:44:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/128715\/"},"modified":"2025-12-30T05:44:07","modified_gmt":"2025-12-30T05:44:07","slug":"toisen-perustamisaallon-kansallispuistot-juhlivat-70-vuotista-taivaltaan-ensi-vuonna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/128715\/","title":{"rendered":"Toisen perustamisaallon kansallispuistot juhlivat 70-vuotista taivaltaan ensi vuonna"},"content":{"rendered":"

Seitsem\u00e4n kansallispuistoa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 70 vuotta vuonna 2026. Ihmist\u00e4 luonto ja maisemat ovat kiehtoneet aina. 70-vuotiaat kansallispuistot perustettiin luontoarvojen vuoksi 1956. Taustalla oli klassisen luonnonsuojelun ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 luontoa tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tuleville sukupolville. Kansallispuistoissa tai muillakaan suojelualueilla ei tuolloin juurikaan ollut palveluita retkeilij\u00f6ille, niit\u00e4 alettiin tekem\u00e4\u00e4n suunnitelmallisesti vasta 1970-luvulla. Nyt, 70 vuotta my\u00f6hemmin, kansallispuistot ovat nousseet yhdeksi Suomen rakastetuimmista luonto- ja matkailukohteista.<\/strong><\/p>\n

1900-luvun alkupuolella luonnolla n\u00e4htiin merkitys ja rooli kansallisperint\u00f6n\u00e4 ja henkisen\u00e4 voimavarana \u2013 aivan kuten t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Vuonna 1923 annettiin Suomen luonnonsuojelulaki. Laki oli virstanpylv\u00e4s suomalaisen luonnon suojelulle, mutta metsi\u00e4 ja jokirantoja oli suojeltu sit\u00e4 ennenkin. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ei viel\u00e4 ollut ilmaisua \u201dkansallispuisto\u201d, vaan k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 \u201dyleinen luonnonsuojelualue\u201d.<\/p>\n

Mets\u00e4kondukt\u00f6\u00f6ri A.W. Granitin kirjoitus h\u00e4nen kokemuksistaan 1800-luvun lopun mets\u00e4narviointit\u00f6iss\u00e4 on julkaistu teoksessa Finlandia vuosikirja – \u00e5rsbok 1920\u201321: \u201dOlen aikoinani oleskellut pitk\u00e4\u00e4n Saarisel\u00e4ll\u00e4, miss\u00e4 kartoitin useimmat tunturit ja kehotan jokaista, jolla vain on tilaisuus, uhraamaan jonkun viikon t\u00e4lle ihmeelliselle maisemalle. Vaikuttavan Ukselmakurun ja Anterijoen kauniit eroosiolaaksot haluan nostaa muiden paikkojen joukosta esille. Minua miellytti erityisesti Hirvasp\u00e4\u00e4n tasainen tunturinrinne, jota peitti kauniiden kellanvalkeiden lapinvuokkojen (Dryas octopetala) muodostama matto.\u201d (suom. Olli Sandstr\u00f6m).<\/p>\n

Suomen kansallispuistojen perustamishistoriassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kolme vaihetta<\/strong><\/p>\n

Suomen ensimm\u00e4iset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 l\u00e4hes 60 vuotta kest\u00e4neen julkisen keskustelun ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisen kiemuroiden j\u00e4lkeen. Vuonna 1938 perustettuja kansallis- ja luonnonpuistoja ovat Pallas-Ounastunturin ja Pyh\u00e4tunturin kansallispuistot sek\u00e4 Mallan ja Pisavaaran luonnonpuistot. Vuonna 2028 n\u00e4m\u00e4 puistot t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t 90 vuotta ja niiden satavuotista historiaa juhlitaan vuonna 2038.<\/p>\n

Nykyinen Pallas\u2013Yll\u00e4stunturin kansallispuisto perustettiin 1.2.2005 (Laki 1430\/2004). Kansallispuiston rungon muodostavat vuonna 1938 perustettu Pallas\u2013Ounastunturin kansallispuisto ja Yll\u00e4s\u2013Pallaksen vanhojen metsien suojeluohjelma-alue. Perustamisen yhteydess\u00e4 Pallas\u2013Ounastunturin kansallispuisto lakkautettiin.<\/p>\n

Kansallispuistojen perustamisen toinen aalto saapui samana vuonna, kun Urho Kekkonen nousi maamme presidentiksi. Elettiin sodanj\u00e4lkeisen niukkuuden ja kovan ty\u00f6nteon aikaa. Suomessa kovan pakkastalven ja yleislakon sek\u00e4 Melbournen olympialaisten vuonna 1956 perustettiin Liesj\u00e4rven, Linnansaaren, Pyh\u00e4-H\u00e4kin, Petkelj\u00e4rven, Rokuan, Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot. N\u00e4m\u00e4 kansallispuistot juhlivat ensi vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan.<\/p>\n

Suomen kansallis- ja luonnonpuistojen perustamisen kolmas vaihe oli vuonna 1982, kun perustettiin yksitoista uutta kansallispuistoa, p\u00e4\u00e4osa Etel\u00e4- ja Keski-Suomeen, muun muassa Helvetinj\u00e4rvi ja Tiilikkaj\u00e4rvi. N\u00e4m\u00e4 puistot juhlivat seuraavia py\u00f6reit\u00e4 vuosia eli viisikymppisi\u00e4\u00e4n vuonna 2032.<\/p>\n

My\u00f6hemmin on perustettu viel\u00e4 21 kansallispuistoa suojelemaan er\u00e4maita, soita, metsi\u00e4, meri-, saaristo- ja tunturiluontoa sek\u00e4 kulttuurimaisemia eri puolille Suomea, uusimpina Hossan kansallispuisto vuonna 2017 ja Sallan kansallispuisto vuonna 2022.<\/p>\n

Lain mukaan kansallispuiston pinta-alan on oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1 000 hehtaaria eli 10 neli\u00f6kilometri\u00e4, ja alueella on oltava merkityst\u00e4 yleisen\u00e4 luonnonn\u00e4ht\u00e4vyyten\u00e4 tai luonnontuntemuksen lis\u00e4\u00e4misen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.<\/p>\n

Retkietiketist\u00e4 muistutettu jo 1930-luvulla<\/strong><\/p>\n

1930-luvulla Esko ja Paavo Suomalainen ylist\u00e4v\u00e4t Oulangan kauneutta: \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 karhu viel\u00e4 viheltelee kelohonkien latvoissa ja harrit hyppelev\u00e4t suvannoissa ja koskenniskoissa. Retkeilij\u00e4, joka kauniin Suomemme saloille l\u00e4hdet, muista, ett\u00e4 n\u00e4kem\u00e4si sinua my\u00f6s ankarasti velvoittaa. Varo j\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u201dkulttuurin\u201d j\u00e4lki\u00e4 luonnon koskemattomuuteen. Sammuta tarkoin nuotiotulesi. Muista, ettet ry\u00f6st\u00e4 kotkan pes\u00e4\u00e4, tai h\u00e4vit\u00e4 sukupuuttoon kasviharvinaisuuksia, jotta niist\u00e4 olisi iloa viel\u00e4 muillekin sinun j\u00e4lkeesi. Muista liikkuvasi ainutlaatuisessa luonnonpyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4, jonka vuosituhantista luonnonrauhaa sinulla, hetken kulkijalla, ei ole oikeus h\u00e4irit\u00e4.\u201d<\/p>\n

Savolaisten kirjoituksessa on paljon samaa kuin nykyisess\u00e4 Mets\u00e4hallituksen Retkietiketiss\u00e4:<\/p>\n

Kunnioita luontoa – \u00c4l\u00e4 muuta sit\u00e4 – Suosi merkittyj\u00e4 reittej\u00e4 – Leiriydy vain sallituille paikoille – Tee tulet vain sallituille paikoille – \u00c4l\u00e4 roskaa.<\/p>\n

Kiinnostavia asioita juhlivista kansallispuistoista<\/strong><\/p>\n

Suomen suurin kansallispuisto, Lemmenjoki on yll\u00e4tyksi\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4, siell\u00e4 on muuan muassa kaksi kirjastoa. Lemmenjoki rajoittuu l\u00e4nness\u00e4 Puljun er\u00e4maahan ja norjalaiseen Yl\u00e4-Inarijoen (\u00d8vre An\u00e1rjohka) kansallispuistoon ja id\u00e4ss\u00e4 Hammastunturin er\u00e4maahan. Puljun er\u00e4maa puolestaan on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 P\u00f6yrisj\u00e4rven er\u00e4maahan ja Hammastunturin er\u00e4maa l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Urho Kekkosen kansallispuistoon.<\/p>\n

Liesj\u00e4rven kansallispuistossa on Mets\u00e4hallituksen aktiivisin perinnetila Korteniemess\u00e4. Vanha mets\u00e4nvartijantila toimii entisaikojen malliin ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 useita tapahtumia vuoden aikana.<\/p>\n

Linnansaaren kansallispuistolla on vuosien saatossa ollut kaksi tunnusel\u00e4int\u00e4: aiemmassa logossa oli s\u00e4\u00e4ksi ja nykyisess\u00e4 logossa Suomen ainoa kotoper\u00e4inen laji saimaannorppa.<\/p>\n

Pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi pienin Pyh\u00e4-H\u00e4kin kansallispuisto on huimasti nuorempi kuin sen alueella oleva puiston tunnetuin puuvanhus \u201dVanha iso puu\u201d, joka aloitti kasvunsa jo vuonna 1518.<\/p>\n

Suomen pienin, muttei v\u00e4h\u00e4isin, kansallispuisto on Petkelj\u00e4rvi. Kirkasvetisten er\u00e4maaj\u00e4rvien kirjomassa harjumaastossa voit n\u00e4hd\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 jatkosodan aikaisista puolustusrakenteista, joista osa entis\u00f6ity.<\/p>\n

Rokuan kansallispuiston erikoisuuksiin kuuluu laajoina ja valkeina hohtavien j\u00e4k\u00e4l\u00e4mattojen lis\u00e4ksi Suomen suurin luonnontilainen suppa, Syvyydenkaivo. Vuokratupa Pookin pirtti on v\u00e4lirauhan aikana valmistunut entinen suojeluskunnan hiihtomaja, jonka eversti Siilasvuo on vihkinyt k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Oulangan kansallispuisto on vuotta nuorempi kuin sen halki kulkevan Suomen tunnetuimman vaellusreitin Karhunkierroksen ensimm\u00e4inen maastoon merkitty reittiosuus.<\/p>\n

Kansallispuistojen tunnusten suunnittelu alkoi vuonna 1998<\/strong><\/p>\n

Vanhimmat suunnitellut tunnukset ovat Puurij\u00e4rvi-Isosuon ja Seitsemisen kansallispuistojen tunnukset, jotka on suunniteltu vuonna 1998. Patvinsuon ja Rokuan tunnukset ovat vuotta nuorempia, vuodelta 1999. Suurin osa kansallispuistojen tunnuksista on Jari Kostetin suunnittelemia.<\/p>\n

Ensi vuonna juhlitaan my\u00f6s kolmi- ja kaksikymppisi\u00e4<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1996 perustetuttu Valkmusan kansallispuisto on harvojen tuntema retkikohde. Valkmusassa on tunnistettu yli 40 eri suotyyppi\u00e4, mik\u00e4 tekee alueen suoluonnon poikkeuksellisen edustavaksi Etel\u00e4-Suomen oloissa.<\/p>\n

Pohjanmaalla sijaitseva Merenkurkun saariston maailmanperint\u00f6kohde merkittiin Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon 16.7.2006. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen my\u00f6t\u00e4 Korkearannikko \u2013 Merenkurkun saaristo on nyky\u00e4\u00e4n rajat ylitt\u00e4v\u00e4 maailmanperint\u00f6kohde. Merenkurkun saaristossa juhlistetaan 20-vuotista taivalta ensi vuonna 2026, jolloin j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n koko vuoden aikana useita tapahtumia maailmanperint\u00f6teeman ymp\u00e4rill\u00e4. P\u00e4\u00e4juhlat pidet\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 2026. Lis\u00e4tietoja Merenkurkun maailmanperint\u00f6alueesta: https:\/\/www.vaasa.fi\/koe-ja-nae\/merenkurkku\/<\/a><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja<\/strong><\/p>\n

Viestinn\u00e4n asiantuntija Ilkka Numminen, +358406350325, [email\u00a0protected]<\/a>, Mets\u00e4hallitus, Luontopalvelut<\/p>\n

https:\/\/www.metsa.fi\/maat-ja-vedet\/suojelualueet\/kansallispuistot\/<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.metsa.fi\/maat-ja-vedet\/suojelualueet\/kansallispuistot\/kansallispuistotaulukot\/<\/a><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Muuta luettavaa<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Seitsem\u00e4n kansallispuistoa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 70 vuotta vuonna 2026. Ihmist\u00e4 luonto ja maisemat ovat kiehtoneet aina. 70-vuotiaat kansallispuistot perustettiin luontoarvojen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":128716,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-128715","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115806932994128077","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=128715"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/128715\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/128716"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=128715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=128715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=128715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}