![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1767120128_335_320.jpg\")
<\/p>\nKolumni|Suruh\u00e4iri\u00f6 on outo, jopa loukkaava termi. El\u00e4m\u00e4 ei aina mene niin kuin toivotaan \u2013 ja sekin on normaalia.<\/p>\n
Kirjoittaja on tietokirjailija ja kuvittaja.<\/p>\n
<\/p>\n
Menetimme yll\u00e4tt\u00e4en aikuisen lapsemme. Ensimm\u00e4isen\u00e4 tuskan vuonna olen t\u00f6rm\u00e4nnyt moniin surua m\u00e4\u00e4ritteleviin k\u00e4sitteisiin. Yksi sellainen on Maailman terveys\u00adj\u00e4rjest\u00f6n WHO:n tautiluokitus\u00adj\u00e4rjestelm\u00e4n diagnoosi \u201dpitkittynyt suru\u00adh\u00e4iri\u00f6\u201d. Termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kun ihmisen suru jatkuu ep\u00e4tyypillisen pitk\u00e4\u00e4n, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuusi kuukautta. Suomessa diagnoosi ei ole viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta sen on arvioitu astuvan voimaan vuonna 2028.<\/p>\n
Suruh\u00e4iri\u00f6 on outo, jopa loukkaava termi. Onko suru asia, joka pit\u00e4\u00e4 piilottaa? Onko surun kestolle todella m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 normaalina pidett\u00e4v\u00e4 yl\u00e4raja? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 se leimata sairaudeksi ja muotoilla l\u00e4\u00e4ketieteelliseksi diagnoosiksi?<\/p>\n
H\u00e4iri\u00f6n taustalla kummittelee yh\u00e4 Sigmund Freudin<\/a> ajatus surun loppuun suorittamisesta. Surun tehokas suorittaminen istuu hyvin ajan henkeen ja on markkinayhteiskunnan kannalta toivottavaa.<\/p>\n Ihanteena pidetyss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asiat seuraavat normeja ja kulkevat ennalta m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 ratoja. Kaikki, mik\u00e4 rikkoo oletusta, on h\u00e4iri\u00f6ksi. Kuolema on kiistaton osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta se on my\u00f6s ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 \u201dmarkkinah\u00e4iri\u00f6\u201d.<\/p>\n Suru h\u00e4iritsee muita, haittaa ty\u00f6tehoa ja laskee tuottavuutta. Haluamme kielt\u00e4\u00e4 kuoleman ja surun, kunnes ne osuvat omalle kohdalle. My\u00f6s Freud kumosi teoriansa surun loppuun suorittamisesta, kun menetti oman tytt\u00e4rens\u00e4.<\/p>\n EP\u00c4Normaalin kielt\u00e4minen ei rajoitu menetykseen. Taloudessa taivastellaan alinomaa markkinoiden toimintaa h\u00e4iritsevi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Luonnon \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t, k\u00e4ynniss\u00e4 olevat sodat tai ihmisten ennakoimaton toiminta tulkitaan poikkeamiksi normaalista.<\/p>\n Pois katsominen on inhimillist\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n Ilmastokriisikin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n h\u00e4iri\u00f6n\u00e4. Ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 totuus on ollut tiedossa vuosikymmeni\u00e4, mutta kielt\u00e4ydymme yh\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 asioita, jotka on pakko tehd\u00e4. Monissa kansalaisissa poliitikkojen toimettomuus synnytt\u00e4\u00e4 eettist\u00e4 stressi\u00e4, kun ihmiset n\u00e4kev\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tarpeen muuttaa ihmiskunnan el\u00e4m\u00e4ntapaa.<\/p>\n Tutkiva journalisti Paavo Teittinen<\/a> voitti marraskuussa tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon suomalaista modernia orjuutta k\u00e4sittelev\u00e4ll\u00e4 teoksellaan. Palkinnon perusteluissa ulkomaantoimittaja Antti Kuronen<\/a> lausui: \u201dSe on t\u00e4rke\u00e4 teos. Se ei katso pois.\u201d<\/p>\n Pois katsominen on inhimillist\u00e4. V\u00e4lttelemme ik\u00e4vi\u00e4 asioita ja ilmi\u00f6it\u00e4, jotka poikkeavat oletusel\u00e4m\u00e4st\u00e4mme. Normaalin m\u00e4\u00e4rittelemisess\u00e4 tuskin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n yhteisymm\u00e4rrykseen, mutta voivatko el\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kuuluvat ilmi\u00f6t olla ep\u00e4normaaleja, h\u00e4iri\u00f6it\u00e4?<\/p>\n Suren pohjattomasti lapseni menett\u00e4mist\u00e4, mutta en ajattele olevani h\u00e4iri\u00f6 niin tehdess\u00e4ni.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|Suruh\u00e4iri\u00f6 on outo, jopa loukkaava termi. El\u00e4m\u00e4 ei aina mene niin kuin toivotaan \u2013 ja sekin on normaalia.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":129231,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-129230","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115809992467986868","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129230","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129230"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129230\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/129231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=129230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=129230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n