![\"Kamera](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/_3ggyXvTsL_BslUGmKrXJdQuZTk.jpg\")
<\/a><\/p>\nKamera on vanginnut t\u00e4hdet taivaalta Yll\u00e4ksell\u00e4, vaikka laskettelukeskuksen valonkajo peitt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 osan.\u00a0Kuva: Juho Rahkonen<\/p>\n
K\u00e4sill\u00e4 oleva pime\u00e4 vuodenaika on t\u00e4htitieteen harrastajille parasta aikaa, joskin alkutalven s\u00e4\u00e4t tekev\u00e4t toisinaan tarkkailulle tepposet.<\/p>\n
\u201dMuutama vuosi sitten jouduimme perumaan kaikki syyskauden t\u00e4htin\u00e4yt\u00f6kset t\u00e4htitornilla, kun lokakuun puoliv\u00e4list\u00e4 aina joulukuun puoliv\u00e4liin taivas oli joka ilta pilvess\u00e4\u201d, T\u00e4htitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntija Anne Liljestr\u00f6m<\/strong> sanoo.<\/p>\n Otollista aikaa taivaankannen tarkkailulle on usein syys-lokakuu. Vuodenvaihdetta kohti pilvipeite yh\u00e4 useammin k\u00e4tkee taivaan. Kun syd\u00e4ntalvi sel\u00e4tet\u00e4\u00e4n, aloittavat helmikuun kirkkaat, pime\u00e4t pakkasy\u00f6t avaavat taivaankappaleiden havainnoille hyv\u00e4n jakson. Sit\u00e4 kest\u00e4\u00e4 aina kev\u00e4\u00e4n vaaleiden kev\u00e4t\u00f6iden tuloon.<\/p>\n \u201dEtel\u00e4ss\u00e4 toukokuun alussa alkaa jo olla mahdotonta havaita syv\u00e4n taivaan kohteita lis\u00e4\u00e4ntyneen auringon valon vuoksi\u201d.<\/p>\n Taivaankannessa riitt\u00e4\u00e4 tutkittavaa loputtomiin. Mittakaava on astronominen.<\/p>\n \u201dKukaan ei tied\u00e4 kuinka paljon t\u00e4hti\u00e4 on, eik\u00e4 niit\u00e4 ole laskettu. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa arvioitiin, ett\u00e4 t\u00e4hti\u00e4 voisi olla maailmankaikkeudessa yht\u00e4 paljon kuin hiekanjyvi\u00e4 maailman kaikilla hiekkarannoilla eli kvadriljoona kappaletta\u201d.<\/p>\n Luvussa on 24 nollaa per\u00e4kk\u00e4in ja silti todellinen luku voi olla suurempi.<\/p>\n \u201dEmme esimerkiksi tied\u00e4, onko maailmankaikkeus \u00e4\u00e4rellinen vai \u00e4\u00e4ret\u00f6n\u201d.<\/p>\n \u201dParas paikka l\u00f6ytyy Lemmenjoen kansallispuiston pohjoispuolelta, huonoimmat taas N\u00e4rpi\u00f6n seudulta.\u201d<\/p>\n Anne Liljestr\u00f6m<\/p>\n Paljain silmin taivalla voi n\u00e4hd\u00e4 kerralla tuhatkunta tai kaksi jopa kaksi tuhatta t\u00e4hte\u00e4 havaintopaikasta, paikka tai valosaasteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ratkaisevat. Suomessa parhaat t\u00e4hyilypaikat l\u00f6ytyv\u00e4t it\u00e4rajan tuntumasta, Suomensel\u00e4n alueelta ja aivan pohjoisesta.<\/p>\n Ihmisen tuottama valo n\u00e4kyy hyvin avaruuteen. Kuvassa satelliittikuvien perusteella laadittu Light Pollution Atlaksen kuva valosaasteesta Suomen yl\u00e4puolelta.\u00a0<\/p>\n \u201dHavaintojeni mukaan paras paikka l\u00f6ytyy Lemmenjoen kansallispuiston pohjoispuolelta, huonoimmat taas N\u00e4rpi\u00f6n seudulta, miss\u00e4 kasvihuoneiden valaistus vaikuttaa laajalle\u201d.<\/p>\n Suurten kaupunkien, vaikkapa Helsingin helmoissa voi valosaasteesta huolimatta tehd\u00e4 kelvollisia havaintoja. Liljestr\u00f6min mukaan Linnunradan t\u00e4htitihentym\u00e4n voi havaita niinkin l\u00e4helt\u00e4 kaupunkia kuin Suomenlinnasta.<\/p>\n Valosaasteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja levi\u00e4mist\u00e4 omassa tarkkailuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voi tutkia netiss\u00e4 olevista lukuisista sovellutuksista, kuten Light Pollution Atlaksesta <\/a>tai Ursan taivaanvahti<\/a>– sivustolta.<\/p>\n Valon m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen tekee kev\u00e4tt\u00e4 kohti t\u00e4htitaivaan havaitsemisen mahdottomaksi, mutta ei est\u00e4 muiden kiehtovien taivaan ilmi\u00f6iden, kuten valaisevien y\u00f6- ja helmi\u00e4ispilvien tutkimista. <\/p>\n Ilmakeh\u00e4n j\u00e4\u00e4kiteiden heijastamat valokaaret ja pilarit eli haloilmi\u00f6t tarjoavat varsinkin esiintymisen\u00e4 huippuaikana huhtikuussa henke\u00e4salpaavia valoleikkej\u00e4. Erilaisia halomuotoja tunnetaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jo yli 70. Kaikkia tuskin on viel\u00e4 edes l\u00f6ydetty, mik\u00e4 tuo haloilmi\u00f6iden bongaamiseen mielenkiintoa.<\/p>\n<\/a><\/p>\n