{"id":129699,"date":"2025-12-31T08:30:44","date_gmt":"2025-12-31T08:30:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/129699\/"},"modified":"2025-12-31T08:30:44","modified_gmt":"2025-12-31T08:30:44","slug":"sibeliuksen-soitetuin-savellys-kajahtaa-kallion-kirkon-tornista-kahdesti-paivassa-harmistunut-jean-sibelius-ei-kuitenkaan-saapunut-kirkon-vihkiaisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/129699\/","title":{"rendered":"\u201dSibeliuksen soitetuin s\u00e4vellys\u201d kajahtaa Kallion kirkon tornista kahdesti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 \u2013 harmistunut Jean Sibelius ei kuitenkaan saapunut kirkon vihki\u00e4isiin"},"content":{"rendered":"<p>            \t        <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/d409b2a6-7668-55c0-3873-e13f13d33f5d.jpeg\" alt=\"Jean Sibelius tarttui keskell\u00e4 intensiivist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihetta haasteeseen: h\u00e4n s\u00e4velsi melodian Kallion kirkon kelloille. Kellot soittavat melodiaa viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin kello 12 ja 18.\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Jean Sibelius tarttui keskell\u00e4 intensiivist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihetta haasteeseen: h\u00e4n s\u00e4velsi melodian Kallion kirkon kelloille. Kellot soittavat melodiaa viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin kello 12 ja 18.<\/p>\n<p>\n                Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4\n        <\/p>\n<p class=\"lead\">Kansalliss\u00e4velt\u00e4j\u00e4mme oli kiinnostunut kirkonkelloista, mutta erityislaatuinen ty\u00f6projekti tuotti h\u00e4nelle monta pettymyst\u00e4.<\/p>\n<ul class=\"list-inline article-meta voice-no-read\">\n<li class=\"list-inline-item\">31.12.2025 09:49<\/li>\n<li class=\"list-inline-item\">\n<p>                        <a class=\"author-name\" href=\"https:\/\/www.kirkkojakaupunki.fi\/toimittajat?author=Hanna%20Antila\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Hanna Antila<\/a><\/p>\n<\/li>\n<li class=\"list-inline-item\">\n<p>                        Finna, Helsingin seurakuntayhtym\u00e4 ja Wikipedia Commons<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>Joka p\u00e4iv\u00e4 kello 12 ja kello 18 Kallion kirkon kellot soittavat <b>Jean Sibeliuksen<\/b> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4 melodiaa. Mutta miten kansalliss\u00e4velt\u00e4j\u00e4mme p\u00e4\u00e4tyi tarttumaan n\u00e4in erikoiseen s\u00e4vellysty\u00f6h\u00f6n? T\u00e4t\u00e4 asiaa valottavat muun muassa <b>Sakari Ylivuoren<\/b> teos Sibeliuksen lampaanviulu: tarinoita s\u00e4velten takaa (Atena 2015) sek\u00e4 Helsingin seurakuntayhtym\u00e4n arkistossa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4t kirjeet, jotka kaivettiin hiljattain esiin osana laajempaa arkistomateriaalien digitointiprosessia.<\/p>\n<p>Kirjeist\u00e4 kaksi on itsens\u00e4 Jean Sibeliuksen kirjoittamaa ja osoitettu Kallion kirkon rakennustoimikunnalle vuonna 1911. Arkistossa on my\u00f6s s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00a0<b>Oskar Merikannon<\/b> ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, kuoronjohtaja\u00a0<b>Heikki Klemetin<\/b> lausunto Kallion kirkon kellolaitteesta elokuulta 1912 sek\u00e4 samaisen kaksikon lausunto Kallion kirkon kellolaitteeseen tilatusta uudesta kellosta helmikuulta 1913.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/90e83f0c-88e0-77ab-9566-c466b4e8aa0c.jpeg\" alt=\"Kallion kirkkoa rakennettiin 1908\u20131912. Rakennustoimikunta p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 kirkon torniin tilataan Saksasta pronssiset kellot. Kuva: Museovirasto \/ Finna.\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Kallion kirkkoa rakennettiin 1908\u20131912. Rakennustoimikunta p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 kirkon torniin tilataan Saksasta pronssiset kellot. Kuva: Museovirasto \/ Finna.<\/p>\n<p>Kuuntele, kuinka Kallion kirkon kellot soittavat Sibeliuksen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4 melodiaa.<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4inen ajatus oli, ett\u00e4 kellot soittaisivat sinfoniaa<\/p>\n<p>1800\u20131900-lukujen taitteessa Helsinki kasvoi niin nopeasti, etteiv\u00e4t kaikki halukkaat mahtuneet sunnuntaiaamuna jumalanpalvelukseen. Vuonna 1901 S\u00f6rn\u00e4isten seurakunnan edustajat j\u00e4ttiv\u00e4t kirkkoneuvostolle anomuksen uuden kirkon rakentamisesta.<\/p>\n<p>Hankkeen edetess\u00e4 rakennustoimikunta p\u00e4\u00e4tti tilata kirkon torniin seitsem\u00e4n pronssista kelloa saksalaiselta kellotehtaalta ja kelloja soittavan koneiston toiselta tehtaalta. Kolmannelta tehtaalta tilattiin s\u00e4hk\u00f6kello, jonka avulla kellot saataisiin soimaan aina puolen p\u00e4iv\u00e4n aikaan ja iltakuudelta. Uruista ja kelloista vastaaviksi asiantuntijoiksi pyydettiin Jean Sibelius, Oskar Merikanto ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja musiikkitieteilij\u00e4n\u00e4 tunnettu\u00a0<b>Ilmari Krohn<\/b>, josta sittemmin tuli my\u00f6s Kallion kirkon ensimm\u00e4inen urkuri.<\/p>\n<p>Kansalliskirjastossa ty\u00f6skentelev\u00e4 musiikin tohtori,\u00a0Sibeliuksen koottujen teosten p\u00e4\u00e4toimittaja\u00a0<b>Timo Virtanen<\/b>\u00a0on Suomen tunnetuimpia Sibelius-tutkijoita. H\u00e4n ei ole varma siit\u00e4, kuka ensimm\u00e4isen\u00e4 keksi pyyt\u00e4\u00e4 juuri Sibeliusta s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirkonkelloilla soitettavan melodian, asiantuntijaryhm\u00e4ss\u00e4 kun oli kaksi muutakin ansioitunutta s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013\u00a0My\u00f6s Merikanto tai Krohn olisi tietysti voinut olla luonteva valinta. Merikanto oli tuottelias s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja ollut jo kahdenkymmenen vuoden ajan Johanneksen kirkon urkuri, ja Krohn my\u00f6s akateemisesti ansioitunut ja niin ik\u00e4\u00e4n kokenut kirkkomuusikko, Virtanen pohtii.<\/p>\n<p>Se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Sibelius oli kiinnostunut kirkonkelloista ja niiden soittamista melodioista.<\/p>\n<p>\u2013\u00a0T\u00e4llaisia\u00a0tietoja\u00a0on ainakin\u00a0vuodesta 1901 l\u00e4htien.\u00a0Tuolloin\u00a0Sibelius oli matkalla Italiassa ja kirjoitti muistiin kuulemansa kellos\u00e4velm\u00e4n.<\/p>\n<p>S\u00e4vellysty\u00f6 oli varmasti Sibeliukselle poikkeuksellinen ja haastavakin. Rakennustoimikunnalle kirjoitetusta kirjeest\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Sibeliuksella oli useita vaihtoehtoja sille, millaista s\u00e4velm\u00e4\u00e4 kellot voisivat soittaa.<\/p>\n<p>\u2013 Seurakuntien arkistossa\u00a0olevasta kirjeest\u00e4 n\u00e4kee mielenkiintoisesti sen, ett\u00e4 Sibelius kaavaili aluksi kellos\u00e4velm\u00e4ksi teemaa toisen sinfoniansa viimeisest\u00e4 osasta. Jossakin vaiheessa h\u00e4n sitten kuitenkin p\u00e4\u00e4tti s\u00e4velt\u00e4\u00e4 kirkonkelloille tuoreen s\u00e4vellyksen.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/eb95e039-c5d2-ddfc-b335-1e8b50df0bfa.jpeg\" alt=\"Ote Jean Sibeliuksen kirjeest\u00e4 rakennustoimikunnalle. Kuva: Helsingin seurakuntayhtym\u00e4n arkisto.\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Ote Jean Sibeliuksen kirjeest\u00e4 rakennustoimikunnalle. Kuva: Helsingin seurakuntayhtym\u00e4n arkisto.<\/p>\n<p>Tietokatkoksia ja vireongelmia<\/p>\n<p>Kun kellot sitten saatiin paikoilleen vuonna 1912, Heikki Klemetti ja Oskar Merikanto kuulostelivat kellojen sointia eri puolilla Kalliota. Lopputulos oli pettymys: vain nelj\u00e4 kelloa seitsem\u00e4st\u00e4 soi puhtaasti. My\u00f6s Sibelius k\u00e4vi kuuntelemassa kellojen soittoa ja kertoi p\u00e4iv\u00e4kirjassaan olevansa hieman pettynyt lopputulokseen.<\/p>\n<p>Yksi kelloista l\u00e4hetettiin Saksaan uudelleenvalettavaksi. Kun sen tilalle tullut kello oli saatu paikalleen, Klemetti ja Merikanto tarkastelivat j\u00e4lleen sen soiton puhtautta. Viel\u00e4k\u00e4\u00e4n he eiv\u00e4t olleet t\u00e4ysin tyytyv\u00e4isi\u00e4, mutta kello sai j\u00e4\u00e4d\u00e4. Sibelius puolestaan p\u00e4\u00e4tti muokata s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 melodiaa.<\/p>\n<p>Kun<b> Lars Sonckin<\/b> suunnittelema kirkko vihittiin juhlamenoin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1. syyskuuta 1912, Sibeliusta ei n\u00e4hty kirkonpenkiss\u00e4. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 koki, ett\u00e4 kellofirman edustaja oli loukannut h\u00e4nt\u00e4 syv\u00e4sti yhdess\u00e4 kelloihin liittyneess\u00e4 kokouksessa. P\u00e4iv\u00e4kirjassaan Sibelius ei avaa syyt\u00e4 tarkemmin, mutta kirjoittaa, ett\u00e4 \u201dsaavat n\u00e4hd\u00e4, ket\u00e4 ovat pist\u00e4neet\u201d.<\/p>\n<p>Pettymykset ja ep\u00e4onniset sattumat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4ttyneet t\u00e4h\u00e4n. Kirkkoherra <b>Julius Engstr\u00f6m<\/b> oli inspiroinut Sibeliuksen s\u00e4vellyksest\u00e4 ja psalmista 100 ja laatinut n\u00e4iden pohjalta tekstin, joka laulettiin yhteislauluna vihki\u00e4isiss\u00e4. Jostakin syyst\u00e4 sek\u00e4 Helsingin Sanomat ett\u00e4 Huvudstadsbladet\u00a0kuitenkin kirjoittivat, ett\u00e4 varsinaisen kellomelodian oli s\u00e4velt\u00e4nyt Heikki Klemetti.<\/p>\n<p>Sekaannus harmitti Sibeliusta ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti ryhty\u00e4 toimeen, jotta saisi melodian julkaistua omissa nimiss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n laati kellomediasta sovitukset pianolle ja sekakuorolle. Kuoroversiota varten tarvittiin my\u00f6s sanat. Koska Sibelius ei tiennyt, ett\u00e4 kirkkoherra oli jo kirjoittanut sellaiset, h\u00e4n pyysi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n Heikki Klemetti\u00e4.<\/p>\n<p>Tietokatkosten sarja jatkui t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeenkin. Kallion kirkon urkuri Krohn ei tiennyt Sibeliuksen kuorosovituksesta, joten h\u00e4n teki sellaisen itse. Kuorosovituksesta on n\u00e4in ollen julkaistu kaksi erilaista versiota, kaksilla eri sanoilla.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/a1a1da39-3705-7a12-c6aa-c5545a8fef9b.jpeg\" alt=\"Yksi kelloista palautettiin Saksaan ja tilalle saatiin uusi kello vuonna 1913. Oskar Merikanto ja Heikki Klemetti tarkistivat, soiko kello nyt puhtaammin. Ges-kellon \u00e4\u00e4ni oli yh\u00e4 hieman matala, mutta se sai j\u00e4\u00e4d\u00e4. Kuva: Helsingin seurakuntayhtym\u00e4n arkisto.\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Yksi kelloista palautettiin Saksaan ja tilalle saatiin uusi kello vuonna 1913. Oskar Merikanto ja Heikki Klemetti tarkistivat, soiko kello nyt puhtaammin. Ges-kellon \u00e4\u00e4ni oli yh\u00e4 hieman matala, mutta se sai j\u00e4\u00e4d\u00e4. Kuva: Helsingin seurakuntayhtym\u00e4n arkisto.<\/p>\n<p>Keskell\u00e4 intensiivist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihetta<\/p>\n<p>Timo Virtasen mukaan Jean Sibeliuksen tunteenpurkaukset eiv\u00e4t olleet mitenk\u00e4\u00e4n tavattomia. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4mestarin tunteiden ailahtelut v\u00e4littyv\u00e4t h\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4kirjoistaan.<\/p>\n<p>Kun Kallion kirkko vuonna 1912 vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, Jean Sibelius oli 46-vuotias ja eli intensiivist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihetta sek\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ett\u00e4 perheen kesken J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Ainolassa. Perheen kuudes tyt\u00e4r oli syntynyt vuonna 1911, samana vuonna oli valmistunut my\u00f6s nelj\u00e4s sinfonia. Mieless\u00e4 oli monenlaisia s\u00e4vellysprojekteja, oopperaa ja varmasti jo viides sinfoniakin.<\/p>\n<p>\u2013 H\u00e4n oli tuossa vaiheessa jo maailmankuulu s\u00e4velt\u00e4j\u00e4. Nelj\u00e4tt\u00e4 sinfoniaa esitettiin ulkomailla, mutta se sai\u00a0varauksellisen\u00a0vastaanoton ja onkin tietysti aika h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 teos. Sibelius ei voinut olla mitenk\u00e4\u00e4n varma siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen teoksensa otetaan aina avosylin vastaan.\u00a0<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/5b919500-33d0-1381-7582-24d9a9d86fd5.jpeg\" alt=\"Kun Kallion kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syyskuussa 1912, Jean Sibelius oli 47-vuotias ja jo maailmankuulu s\u00e4velt\u00e4j\u00e4. Kuva on julkaistu samana vuonna. Kuva:\u00a0Paul Heckscher \/ Sibelius-museon arkisto.\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Kun Kallion kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syyskuussa 1912, Jean Sibelius oli 47-vuotias ja jo maailmankuulu s\u00e4velt\u00e4j\u00e4. Kuva on julkaistu samana vuonna. Kuva:\u00a0Paul Heckscher \/ Sibelius-museon arkisto.<\/p>\n<p>Kelloprojektin puuhamiehet vaikuttivat monipuolisesti musiikin saralla<\/p>\n<p>Kallion kirkon kelloihin liittyy suomalaisen musiikin historian kannalta siis varsin ansioitunut nelikko \u2013 Sibelius, Merikanto, Klemetti ja Krohn \u2013 joiden nimet kytkeytyv\u00e4t my\u00f6s toisiinsa. Klemetti ty\u00f6skenteli kuoronjohtajana useiden Sibeliuksen teosten parissa ja Krohn sai Sibeliukselta vinkkej\u00e4 orkesterin k\u00e4sittelyyn s\u00e4vellyksiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u2013 N\u00e4iden herrojen v\u00e4lill\u00e4 ei vaikuta olleen mink\u00e4\u00e4nlaista kilpailuasetelmaa. Kukin oli omalla tavallaan erikoistunut, Timo Virtanen luonnehtii.<\/p>\n<p>Osa ihmisist\u00e4 saattaa muistaa Sibeliuksen ja Merikannon my\u00f6s\u00a0<b>Akseli Gallen-Kallelan<\/b> maalauksesta Symposion, jossa herrat nuokkuvat ravintolan p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4. Mit\u00e4 heid\u00e4n v\u00e4leist\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p>\u2013 Merikanto suhtautui Sibeliukseen eritt\u00e4in kunnioittavasti. H\u00e4n oli my\u00f6s kriitikko, joka kirjoitti sanomalehtiin arvioita konserteista ja kantaesityksist\u00e4, ja h\u00e4nen kirjoituksensa Sibeliuksen musiikista olivat poikkeuksetta ylist\u00e4vi\u00e4 Kullervosta alkaen. H\u00e4n oli yksi niist\u00e4 harvoista, jotka olivat varauksettoman ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 Sibeliuksen uutuuksillekin.<\/p>\n<p>                                    <img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/e094de48-bac6-310f-0de2-a6904de6510a.jpeg\" alt=\"Symposion on Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1894. Siin\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t herrat ovat vasemmalta lukien Akseli Gallen-Kallela eli tuolloin Axel Gall\u00e9n, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius.\"\/><\/p>\n<p class=\"caption voice-no-read\">Symposion on Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1894. Siin\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t herrat ovat vasemmalta lukien Akseli Gallen-Kallela eli tuolloin Axel Gall\u00e9n, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius.<\/p>\n<p>Virtasen mukaan Kallion kirkon yksinkertainen kellos\u00e4velm\u00e4 vastaa hyvin yleisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kirkonkellojen soittama melodia voi olla. Jos Sibeliuksen alkuper\u00e4inen ajatus toisen sinfonian teemasta olisi toteutunut, helsinkil\u00e4iset varmasti kiinnitt\u00e4isiv\u00e4t kellojen soittoon nykyist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota.<\/p>\n<p>Omalle s\u00e4vellykselleen Sibelius vaikuttaa ennustaneen pitk\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4kirjaansa h\u00e4n kirjoitti hieman ennen kirkon vihki\u00e4isi\u00e4 \u201dM\u00e5tte den st\u00e5r f\u00f6r seckler! Ett klockornas amen!\u201d (Seisk\u00f6\u00f6n se vuosisatoja! Kellojen amen!)<\/p>\n<p>Kuuntele, kuinka Kallion kirkon kellot soittavat Sibeliuksen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4 melodiaa.<\/p>\n<p>L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n<p>Sakari Ylivuori: Sibeliuksen lampaanviulu: tarinoita s\u00e4velten takaa (Atena 2015)<\/p>\n<p>Helsingin S\u00f6rn\u00e4isten suomalainen seurakunta, vuosikertomus 1906\u20131931.<\/p>\n<p>\t`); }<\/p>\n<p>`); }<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jean Sibelius tarttui keskell\u00e4 intensiivist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihetta haasteeseen: h\u00e4n s\u00e4velsi melodian Kallion kirkon kelloille. Kellot soittavat melodiaa viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":129700,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,104,1433,3580,6690,22945,47,32,109],"class_list":{"0":"post-129699","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsinki","13":"tag-historia","14":"tag-hyva-elama","15":"tag-kallio","16":"tag-kallion-seurakunta","17":"tag-musiikki","18":"tag-suomi","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115813248119091450","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129699","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129699"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129699\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/129700"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129699"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=129699"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=129699"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}