{"id":129964,"date":"2025-12-31T15:28:10","date_gmt":"2025-12-31T15:28:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/129964\/"},"modified":"2025-12-31T15:28:10","modified_gmt":"2025-12-31T15:28:10","slug":"elavat-rakennukset-kvanttitietokoneet-ja-kotirobotit-nain-tiede-mullistaa-maailmaa-vuonna-2026-uutissuomalainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/129964\/","title":{"rendered":"El\u00e4v\u00e4t rakennukset, kvanttitietokoneet ja kotirobotit \u2013 n\u00e4in tiede mullistaa maailmaa vuonna 2026 | Uutissuomalainen"},"content":{"rendered":"<p>Tiede jatkaa rajojen rikkomista, ja se saattaa tulevina vuosina yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t itse\u00e4\u00e4n parantavilla kaupungeilla, hoivaroboteilla ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4mmill\u00e4 puolustuskeinoilla tulevaisuuden pandemioita vastaan. T\u00e4ss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n viisi tulevaisuuden n\u00e4kemyst\u00e4 Euroopan johtavilta tutkijoilta.<\/p>\n<p>\t\t\t\tBioarkkitehtuuri \u2013 paluu luontoon<\/p>\n<p>Kuvittele kaupunki, jossa rakennukset ovat el\u00e4vi\u00e4 rakenteita, jotka imev\u00e4t saasteita ihmisten k\u00e4velless\u00e4 ohi ja sopeutuvat ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kasvamalla. Arkkitehti<strong> Phil Ayres<\/strong> uskoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 visio on saavutettavissa.<\/p>\n<p>H\u00e4n selitt\u00e4\u00e4, kuinka biohybridiarkkitehtuurin viimeaikaiset edistysaskeleet sienipohjaisista materiaaleista kiipe\u00e4viin kasveihin avaavat mahdollisuuksia kest\u00e4v\u00e4lle suunnittelulle ja uudistavat kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4mme.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/rsiw48\/11222344.jpg\/alternates\/FREE_1440\/11222344.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Philip Ayres Horizon\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11222344.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tPhilip Ayres Horizon<\/p>\n<p>K\u00f6\u00f6penhaminassa sijaitsevan Tanskan kuninkaallisen akatemian professori Ayresin mukaan kaupunkimme on pitk\u00e4lti suunniteltu palvelemaan yht\u00e4 lajia: ihmist\u00e4. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 biohybridiarkkitehtuurien parissa tasoittaa tiet\u00e4 tulevaisuudelle, jossa muut el\u00e4v\u00e4t organismit ovat aktiivisessa roolissa rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja auttavat ihmisi\u00e4 luomaan uudelleen yhteyden luontoon.<\/p>\n<p>H\u00e4n on tutkinut, miten organismit, kuten sienet (Fungateria- ja Fungal Architectures -hankkeissa) ja k\u00f6ynn\u00f6kset (Flora Robotica -hankkeessa), voisivat toimia arkkitehtonisina materiaaleina.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Perinteiset rakennusmateriaalit yleens\u00e4 louhitaan, kuljetetaan ja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n korkeissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa, ennen kuin niist\u00e4 tulee kest\u00e4vi\u00e4 rakennusten osia, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tutkimme, miten el\u00e4vi\u00e4 komplekseja voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 osana rakennuksen rakennetta.<\/p>\n<p>Vaikka sienimateriaalit eiv\u00e4t ole viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n vahvoja korvatakseen betonia tai ter\u00e4st\u00e4, Ayres huomauttaa, ett\u00e4 rakennukset ovat riippuvaisia monista muistakin materiaaleista n\u00e4iden kahden lis\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Jos alamme kasvattaa osia rakennuksistamme \u2013 aivan kuten kasvatamme puita \u2013 pystymme ehk\u00e4 saavuttamaan ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyj\u00e4, joita ovat muun muassa hiilensidonta ja lis\u00e4\u00e4ntynyt luonnon monimuotoisuus. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymistapaa voitaisiin laajentaa rakennusten ulkopuolelle my\u00f6s muihin kaupunki-infrastruktuurin muotoihin.<\/p>\n<p>Jokainen modernissa kaupungissa k\u00e4velev\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4, kuinka pienet viheralueet j\u00e4\u00e4v\u00e4t laajojen betoni- ja ter\u00e4spintojen varjoon.<\/p>\n<p>Biohybridiarkkitehtuuri voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mets\u00e4talous- ja maatalousj\u00e4tteit\u00e4 sek\u00e4 elintarvikkeiden ja teollisuusprosessien sivutuotteita, mik\u00e4 tukisi paremmin kiertotaloutta. El\u00e4v\u00e4t materiaalit saattavat jopa mahdollistaa lis\u00e4ominaisuuksia, kuten ilman tai veden suodatus tai itsens\u00e4 korjaaminen vaurioitumisen tapauksessa.<\/p>\n<p>Uusien materiaalien kehitt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 meid\u00e4n on ehk\u00e4 uudistettava toimitusketjuja, rakennusmenetelmi\u00e4 ja jopa el\u00e4vien, kasvavien rakenteiden ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 koskevia mahdollisuuksia \u2013 viime k\u00e4dess\u00e4 luomalla tiloja, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t meid\u00e4t uudelleen luontoon.<\/p>\n<p>Ayres my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rakennusalalla suhtaudutaan muutoksiin varovaisuudella ja muutokset ovat hitaita. Olemme rakentaneet pitk\u00e4lti samalla tavalla vuosisadan ajan. El\u00e4vien materiaalien tutkimus etenee kuitenkin nopeasti.<\/p>\n<p>Vaikka n\u00e4it\u00e4 materiaaleja ei viel\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallisina rakenneosina, tulevaisuuden versiot saattavat olla riitt\u00e4v\u00e4n lujia ja kest\u00e4vi\u00e4 tukeakseen kokonaisia rakennuksia.<\/p>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4 (artikkeli englanniksi):<\/strong> <a href=\"https:\/\/projects.research-and-innovation.ec.europa.eu\/en\/horizon-magazine\/cracking-quantum-code-light-and-glass-are-set-transform-computing\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Sienist\u00e4 uuteen arkkitehtuuriin: el\u00e4vien, itse\u00e4\u00e4n korjaavien rakennusten nousu<\/a><\/p>\n<p>\t\t\t\tKvanttitietokoneiden tulevaisuus l\u00e4hestyy<\/p>\n<p>Kvanttilaskenta siirtyy tasaista vauhtia laboratorioista arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Italialainen elektroniikkainsin\u00f6\u00f6ri <strong>Giulia Acconcia<\/strong> selitt\u00e4\u00e4, miten eurooppalaiset tutkijat siirtyv\u00e4t teoriasta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n \u2013 mill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia tietoturvaan ja akkuinnovaatioihin.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/t2amh0\/11222342.jpg\/alternates\/FREE_1440\/11222342.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Giulia Acconcia Horizon\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11222342.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tGiulia Acconcia Horizon<\/p>\n<p>Milanon polyteknisen yliopiston professori Giulia Acconcian mukaan yh\u00e4 useammat eurooppalaiset yritykset ovat kiinnostuneita kvanttiteknologioista, mik\u00e4 on merkki siit\u00e4, ett\u00e4 kvanttitietokoneet ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 tosiel\u00e4m\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6tilanteita. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 tehokkaat kvanttikoneet pystyv\u00e4t pian ratkaisemaan ongelmia, joiden ratkaisuun nykyiset supertietokoneet eiv\u00e4t pysty.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana olemme n\u00e4hneet todellista edistyst\u00e4, mutta kehitys on kiihtynyt viimeisten viiden vuoden aikana, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Kvanttitietokoneet tulevat siirtym\u00e4\u00e4n tutkimuslaboratorioista ja alkavat vaikuttaa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>EU:n rahoittamassa QLASS-hankkeessa h\u00e4nen tiimins\u00e4 rakentaa kvanttitietokonetta k\u00e4ytt\u00e4en fotoneja. Fotonit ovat pieni\u00e4 valopaketteja, jotka kulkevat nopeammin kuin elektronit ja voivat koodata enemm\u00e4n tietoa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009T\u00e4m\u00e4 antaa meille mahdollisuuden lis\u00e4t\u00e4 kvanttitietokoneen lasisten aaltoputkien sis\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4n tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>H\u00e4n lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 fotonisiru on ik\u00e4\u00e4n kuin pienoiskokoinen lasiteiden verkosto, jota pitkin fotonit kiit\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>Yksi tutkijoiden keskeisist\u00e4 tavoitteista on kvanttilaskennan k\u00e4ytt\u00f6 akkujen suunnittelun optimointiin. T\u00e4m\u00e4 on monimutkainen haaste, johon liittyy monia muuttujia. Parempi optimointi voisi lyhent\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ajoneuvojen latausaikoja ja auttaa autoja kulkemaan pidemp\u00e4\u00e4n pienemmill\u00e4 akuilla.<\/p>\n<p>Tulevaisuuden k\u00e4ytt\u00e4jien ei tarvitse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kvanttitietokoneita suoraan. Ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kvanttikoneita et\u00e4yhteyden kautta ja pyyt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 suorittamaan monimutkaisia laskelmia samaan tapaan kuin valokuvien tallentamisessa pilveen.<\/p>\n<p>\u2013\u2009N\u00e4m\u00e4 ongelmat ovat niin vaativia, ett\u00e4 perinteiset tietokoneet eiv\u00e4t yksinkertaisesti pysty ratkaisemaan niit\u00e4 kohtuullisessa ajassa, Acconcia sanoo.<\/p>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4 (artikkeli englanniksi):<\/strong> <a href=\"https:\/\/projects.research-and-innovation.ec.europa.eu\/en\/horizon-magazine\/cracking-quantum-code-light-and-glass-are-set-transform-computing\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Kvanttikoodia murtamassa: valo ja lasi tulevat mullistamaan tiedonk\u00e4sittelyn<\/a><\/p>\n<p>\t\t\t\tHormoneja h\u00e4iritsevi\u00e4 kemikaaleja piilee kaikkialla<\/p>\n<p>Arkip\u00e4iv\u00e4n tuotteissa k\u00e4ytetyt kemikaalit voivat aiheuttaa huomaamatta haittaa kehossamme ajan my\u00f6t\u00e4. Naisten terveyteen kohdistuvia riskej\u00e4 hollantilainen toksikologi <strong>Majorie van Duursen<\/strong> selitt\u00e4\u00e4, kuinka parempi s\u00e4\u00e4ntely \u2013 ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4mm\u00e4t henkil\u00f6kohtaiset valinnat \u2013 voisivat lievent\u00e4\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin haittoja.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/58p1e3\/11222348.jpg\/alternates\/FREE_1440\/11222348.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Majorie van Duursen Horizon\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11222348.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tMajorie van Duursen Horizon<\/p>\n<p>Vrije Universiteit Amsterdam -yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4 van Duursen varoittaa, ett\u00e4 monet kemikaalit voivat h\u00e4irit\u00e4 hormonitoimintaa ja aiheuttaa pysyvi\u00e4 terveysvaikutuksia. H\u00e4nen tutkimuksessaan osana EU:n rahoittamaa FREIA-hanketta tarkasteltiin hormonitoimintaa h\u00e4iritsevi\u00e4 kemikaaleja ja niiden yhteyksi\u00e4 rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4n, hedelm\u00e4tt\u00f6myyteen, raskauskomplikaatioihin, ennenaikaisiin vaihdevuosiin ja endometrioosiin.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Saamme jatkuvasti lis\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 seurauksia n\u00e4ille kemikaaleille el\u00e4m\u00e4n varhaisessa vaiheessa altistuminen aiheuttaa. Ei pid\u00e4 paikkansa, ett\u00e4 myrkylliseen vaikutukseen tarvitaan suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 haitallista ainetta, koska t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se, milloin altistus tapahtuu, vaikka annokset olisivat hyvin pieni\u00e4. Hormonit muokkaavat kehosi koostumusta, ja hormonien muutoksista voi synty\u00e4 pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia.<\/p>\n<p>Meneill\u00e4\u00e4n olevasta tutkimuksesta selvi\u00e4\u00e4 ongelman laajuus, ja tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 kemikaalien aiheuttamat hormonitoiminnan h\u00e4iri\u00f6t johtavat pitk\u00e4aikaisiin terveysongelmiin, joita ovat mm. aiemmin tunnistamattomat sairaudet, kuten syd\u00e4nsairaudet.<\/p>\n<p>Vaikka kaikkia kemikaaleja on mahdotonta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, van Duursen korostaa, ett\u00e4 yksil\u00f6t voivat silti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 altistumistaan.<\/p>\n<p>\u2013\u2009\u00c4l\u00e4 osta halpoja muovileluja verkkokaupoista, sill\u00e4 ne saattavat tulla maista, joissa on l\u00f6yhemm\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Valitse ostokoriisi vain EU:ssa hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 leluja, h\u00e4n neuvoo.<\/p>\n<p>\u2013\u2009\u00c4l\u00e4 laita muovisia keittoastioita mikroaaltouuniin. Ja pyri ostamaan henkil\u00f6kohtaisen hygienian tuotteita, joissa on v\u00e4hemm\u00e4n lis\u00e4aineita \u2013 meid\u00e4n pit\u00e4isi kysy\u00e4, mit\u00e4 kemikaaleja todella tarvitaan.<\/p>\n<p>Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muoveista on tunnistettu yli 16\u2009000 kemikaalia, mik\u00e4 korostaa k\u00e4tevyyden ja terveyden v\u00e4list\u00e4 kompromissia.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Emme halua kielt\u00e4\u00e4 kaikkia kemikaaleja \u2013 monet niist\u00e4 ovat todella hy\u00f6dyllisi\u00e4, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Mutta meilt\u00e4 puuttuu t\u00e4rkeit\u00e4 tietoja suuresta osasta niist\u00e4, jopa Euroopassa. Nykyiset testit eiv\u00e4t ota huomioon kaikkia terveysvaikutuksia, joten tarvitsemme tiukempaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja turvallisempaa materiaalisuunnittelua alusta alkaen, jotta ongelmia ei huomata liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> <a href=\"https:\/\/www.uutissuomalainen.fi\/uutissuomalainen\/8564397\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Hormonitoimintaa h\u00e4iritsevi\u00e4 kemikaaleja on kaikkialla, ja ne uhkaavat hedelm\u00e4llisyytt\u00e4 \u2013 kontakteja voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 helpoilla vinkeill\u00e4<\/a><\/p>\n<p>\t\t\t\tKotibotit ovat pian todellisuutta<\/p>\n<p>Kuvittele robotti, joka auttaa vanhusta ihmist\u00e4 valmistamaan aterioita, nostamaan raskaita esineit\u00e4 tai purkamaan vanhoja laitteita turvallisesti. Slovenialainen robotiikan tutkija <strong>Ale\u0161 Ude<\/strong> uskoo, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tilanteet saattavat olla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin luulemme. Merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita on edelleen kuitenkin ylitett\u00e4v\u00e4n\u00e4, kuten robottien varustaminen oikeanlaisella empatialla ja arkij\u00e4rjell\u00e4.<\/p>\n<p>Yleisk\u00e4ytt\u00f6iset robotit, jotka auttavat kotona tai sairaaloissa, saattavat olla mahdollisia jo vuosikymmenen kuluessa, sanoo tohtori Ude Jo\u017eef Stefan -instituutista Sloveniassa. T\u00e4m\u00e4 on suurelta osin teko\u00e4lyn nopean kehityksen ansiota.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/kdzjr4\/11222347.jpg\/alternates\/FREE_1440\/11222347.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Ale\u0161 Ude Horizon\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11222347.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tAle\u0161 Ude Horizon<\/p>\n<p>ReconCycle-hankkeessa Ude tutki, miten robotit voisivat purkaa monenlaisia elektroniikkalaitteita kierr\u00e4tyst\u00e4 varten.<\/p>\n<p>\u2013\u2009L\u00e4hes kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n \u2013 rikkaimpia lukuun ottamatta \u2013 ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n 24 tunnin kotiapua. Monet ihmiset maksaisivat tuollaisesta robotista huomattavasti, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>Joissakin pilottihankkeissa robotteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jo i\u00e4kk\u00e4iden potilaiden avustamiseen sairaaloissa.<\/p>\n<p>Ude huomauttaa, ett\u00e4 toimiakseen n\u00e4iss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 robottien on todenn\u00e4k\u00f6isesti oltava humanoidimuotoisia: sairaalat rakennetaan ihmisen anatomian ymp\u00e4rille, ja jalat mahdollistavat p\u00e4\u00e4syn paikkoihin, joihin py\u00f6rill\u00e4 liikkuvat robotit eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se. Niiden on my\u00f6s oltava eritt\u00e4in luotettavia, turvallisia ja kest\u00e4vi\u00e4 selvit\u00e4kseen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 vahinkotilanteista.<\/p>\n<p>Perinteinen esiohjelmointi, joka toimii teollisuusrobottien tapauksessa, ei sovellu sotkuiseen ja arvaamattomaan kotiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Roboteilta puuttuu arkij\u00e4rki \u2013 kyky reagoida asianmukaisesti odottamattomiin tapahtumiin ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vaarallisia virheit\u00e4. Ihmisaivoista innoitusta saanut generatiivinen teko\u00e4ly ja neuroverkot auttavat robotteja selviytym\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisesta ep\u00e4varmuudesta paremmin.<\/p>\n<p>Uden tiimi tutkii my\u00f6s ihmisen ja robotin yhteisty\u00f6t\u00e4. Viestint\u00e4 on parantunut dramaattisesti suurten kielimallien avulla, mutta koti- tai sairaalarobottien on tulevaisuudessa pystytt\u00e4v\u00e4 ennakoimaan ihmisen aikomukset neuroverkkojensa avulla.<\/p>\n<p>Ja jos niiden on m\u00e4\u00e4r\u00e4 hoitaa sairaita tai vanhuksia, tietynasteinen empatia on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 on edelleen ylitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n haaste.<\/p>\n<p>Robotti-imurit voivat olla nyky\u00e4\u00e4n yleisi\u00e4, mutta hy\u00f6dyllisen kotona avustavan humanoidirobotin on hoidettava monia eri teht\u00e4vi\u00e4. Uden mukaan on ep\u00e4varmaa, mihin n\u00e4m\u00e4 robotit pystyv\u00e4t 10 vuoden kuluttua. Kun teknologia kypsyy, ne otetaan todenn\u00e4k\u00f6isesti nopeasti laajalti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kodeissa ja sairaaloissa.<\/p>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> <a href=\"https:\/\/www.uutissuomalainen.fi\/uutissuomalainen\/8491997\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Elektroniikkaj\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa jatkuvasti, ja jatkossa sit\u00e4 voi lajitella ihmisk\u00e4sien sijaan teko\u00e4lyrobotti \u2013 &#8221;Ei ole mik\u00e4\u00e4n unelmaty\u00f6&#8221;<\/a><\/p>\n<p>\t\t\t\tSeuraava pandemia: varaudu odottamattomaan<\/p>\n<p>Mik\u00e4 on seuraavana koronapandemian j\u00e4lkeen? Hollantilainen virologi <strong>Marion Koopmans<\/strong> v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valppauden, datan ja kansalaistieteen tulisi ohjata Euroopan taistelua tulevia epidemioita vastaan \u2013 ja selitt\u00e4\u00e4, miksi pandemiat ovat harvoin ennustettavissa.<\/p>\n<p>Rotterdamin Erasmus-sairaalassa ty\u00f6skentelev\u00e4n professori Koopmansin mukaan uusi pandemia on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Emme tied\u00e4 milloin se tapahtuu, miss\u00e4 se alkaa tai mink\u00e4 muodon se ottaa \u2013 mutta voimme silti valmistautua.<\/p>\n<p>Pandemioiden alussa on ep\u00e4varmuutta: alussa on usein ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kuka tartunnan saa, miten taudinaiheuttaja levi\u00e4\u00e4 ja kuinka nopeasti se liikkuu. Hyv\u00e4 data, teko\u00e4ly ja tavallisten kansalaisten tarjoamat tiedot voivat kuitenkin auttaa tiedemiehi\u00e4 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 toimimaan aikaisemmin ja tehokkaammin.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/336l80\/11222343.jpg\/alternates\/FREE_1440\/11222343.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Marion Koopmans Horizon\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11222343.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tMarion Koopmans Horizon<\/p>\n<p>Koronapandemian alkaessa Koopmans johti Versatile Infectious Diseases Observatory (VEO) -hanketta, jonka tavoitteena oli suunnitella tulevaisuudenkest\u00e4v\u00e4 uusien sairauksien valvontaj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Covid-19 oli eritt\u00e4in voimakas pandemia, mutta se olisi voinut olla pahempikin. Alussa oli sekavuutta, koska uuteen tautiin reagoiminen on kuin laivan rakentamista purjehtiessa, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Vastausten saaminen tutkimuksista vie aikaa, mutta nopea toiminta on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Koska epidemioiden levi\u00e4minen kiihtyy maailmanlaajuisesti, meid\u00e4n on pysytt\u00e4v\u00e4 valppaina ja vahvistettava ennakkovaroitusj\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, miksi t\u00e4m\u00e4 on tarpeen.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Olemme juuri n\u00e4hneet apinarokkoepidemian Kongon demokraattisen tasavallan mets\u00e4isell\u00e4 kaivosteollisuuden alueella. Epidemiat voivat alkaa miss\u00e4 tahansa, ja on ep\u00e4realistista odottaa l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden testaavan kaikkia mahdollisia taudinaiheuttajia. Meid\u00e4n on parannettava kyky\u00e4mme havaita kaikki poikkeavat tilanteet, joita on tarpeen tutkia v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti \u2013 erityisesti alueilla, joilla riski kasvaa.<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 riskit kasvavat, kun ihmiset ovat kosketuksissa el\u00e4inten kanssa, sill\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 levi\u00e4misen mahdollisuutta. VEO tutki t\u00e4llaisia tilanteita yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erityyppisi\u00e4 tietoja, esimerkiksi tutkimalla alueita, joilla on sek\u00e4 muuttolintujen reittej\u00e4 ett\u00e4 runsaasti siipikarjankasvatusta.<\/p>\n<p>Yksi viime vuosien t\u00e4rke\u00e4 oppitunti on h\u00e4nen mukaansa odottamattomaan varautuminen: esimerkiksi vuoden 2009 sikainfluenssapandemia ei alkanut Aasiassa, kuten laajalti oletettiin, vaan Etel\u00e4-Amerikassa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tutkimuksemme ovat tuoneet esiin useita mahdollisia levi\u00e4misreittej\u00e4 lintuinfluenssasta ja L\u00e4nsi-Niilin viruksesta ikiroudan sulamiseen liittyviin sairauksiin ja infektioihin, jotka voisivat levit\u00e4 nopeasti suurkaupungeissa.<\/p>\n<p>Tulevaisuudessa Koopmans toivoo n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 maailmanlaajuisen, integroidun tietovaraston, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tieteellisi\u00e4 tutkimuksia, kansanterveyden seurantaa ja laajamittaista ymp\u00e4rist\u00f6n seurantaa. My\u00f6s kansalaiset voivat osallistua ilmoittamalla ep\u00e4tavallisista l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4, kuten kuolleista linnuista tai uusista hyttyshavainnoista.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tutkimme my\u00f6s, miten teko\u00e4ly voisi nostaa esiin n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 tulevia mahdollisia signaaleja ja miten laaja-alaiset geneettiset havaitsemisty\u00f6kalut voisivat havaita uusia, mahdollisesti tulevaisuudessa riskej\u00e4 aiheuttavia viruksia villiel\u00e4imiss\u00e4 tai karjassa.<\/p>\n<p><strong>Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> <a href=\"https:\/\/www.uutissuomalainen.fi\/uutissuomalainen\/8641716\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Hyttyset, linnut ja j\u00e4tevedet auttavat ennakoimaan seuraavaa pandemiaa \u2013 &#8221;T\u00e4n\u00e4\u00e4n juoksemme yhden viruksen per\u00e4ss\u00e4, huomenna toisen&#8221;<\/a><\/p>\n<p class=\"diks-storyline__additional-information\">T\u00e4m\u00e4 artikkeli on julkaistu alun perin EU:n tutkimus- ja innovaatiolehti <a href=\"https:\/\/projects.research-and-innovation.ec.europa.eu\/en\/horizon-magazine\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Horizonissa<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tiede jatkaa rajojen rikkomista, ja se saattaa tulevina vuosina yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t itse\u00e4\u00e4n parantavilla kaupungeilla, hoivaroboteilla ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4mmill\u00e4 puolustuskeinoilla&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":129965,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[84],"tags":[1617,2267,33,31,30,3880,3570,32,91,92,487,735,3884],"class_list":{"0":"post-129964","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-teknologia","8":"tag-euroopan-unioni","9":"tag-eurooppa","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-julkinen-infrastruktuuri","14":"tag-milano","15":"tag-suomi","16":"tag-technology","17":"tag-teknologia","18":"tag-teknologia-yleista","19":"tag-tietoturva","20":"tag-ulkonako"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115814891785760314","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129964","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=129964"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/129964\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/129965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=129964"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=129964"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=129964"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}