{"id":130459,"date":"2026-01-01T05:51:12","date_gmt":"2026-01-01T05:51:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/130459\/"},"modified":"2026-01-01T05:51:12","modified_gmt":"2026-01-01T05:51:12","slug":"yli-7500-euroa-elaketta-saavien-maara-tuplaantui-kysyimme-miksi-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/130459\/","title":{"rendered":"Yli 7500 euroa el\u00e4kett\u00e4 saavien m\u00e4\u00e4r\u00e4 tuplaantui \u2013 kysyimme miksi | Talous"},"content":{"rendered":"

Vuonna 2021 Suomessa oli 3\u00a0756 henkil\u00f6\u00e4, joille maksettiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 7\u00a0500 euron el\u00e4kett\u00e4 kuukausittain. Kolme vuotta my\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 el\u00e4ke-eliitin ter\u00e4vin k\u00e4rki oli tuplaantunut 7\u00a0537 henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Joukko t\u00e4ytt\u00e4isi esimerkiksi Helsingin Nordenski\u00f6ldinkadun j\u00e4\u00e4hallin, tai mahtuisi asumaan Keminmaan kuntaan. El\u00e4kel\u00e4isten tulok\u00e4rki on miesvoittoista: naisia on vain yksi seitsem\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Kovatuloisten el\u00e4kel\u00e4isten joukon kasvu n\u00e4kyy, vaikka tulok\u00e4rjen alarajaa lasketaan. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5\u00a0000 euron el\u00e4kett\u00e4 nostavien m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi 83 prosenttia vuosina 2021\u20132024.<\/p>\n

Joukkoon mahtuu jo Rauman asukasluvun verran el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4, noin 38\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Koko el\u00e4kkeensaajien joukosta yli viiden tonnin el\u00e4kel\u00e4isten osuus on vajaat kolme prosenttia.<\/p>\n

Samaan aikaan kun el\u00e4ke-eliitti on kasvanut, pienimpi\u00e4 el\u00e4kkeit\u00e4 saavien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt. Kokonaiskuva on, ett\u00e4 el\u00e4kkeensaajien yhteism\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt kutakuinkin ennallaan.<\/p>\n

Miksi suurituloisten el\u00e4kel\u00e4isten osuus on kasvanut? Ilmi\u00f6lle l\u00f6ytyy selitys el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4: parin vuoden takaiset isot indeksikorotukset.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 oli voimakas inflaatio muutama vuosi sitten. Sen kautta ty\u00f6el\u00e4keindeksi nousi varsin voimakkaasti ja nosti el\u00e4kkeit\u00e4, sanoo kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jari Kannisto<\/strong> El\u00e4keturvakeskuksesta.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4keindeksist\u00e4 80 prosenttia on sidottu inflaatioon ja 20 prosenttia palkankorotuksiin. Korkea inflaatio nosti indeksi\u00e4 yhteens\u00e4 15,4 prosenttia vuosina 2021\u20132024.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi, ett\u00e4 jos vuonna 2021 el\u00e4ke oli 4\u00a0330 euroa, kolme vuotta my\u00f6hemmin se ylitti 5\u00a0000 euron rajan. Toisaalta inflaatio s\u00f6i samalla osansa el\u00e4kkeen ostovoimasta.<\/p>\n

\u2013 Lopulta oletusarvoisesti kaikkien el\u00e4kkeet nousevat esimerkiksi 5\u00a0000 euron rajam\u00e4\u00e4r\u00e4n yli. Tietysti t\u00e4m\u00e4 vie vuosia ja vuosikymmeni\u00e4, Kannisto kuvaa tilastomatematiikan logiikkaa.<\/p>\n

Samaan aikaan uusina alkavat kuukausiel\u00e4kkeet eiv\u00e4t ole olleet poikkeuksellisen korkeita. El\u00e4kkeelle siirtyneen keskiel\u00e4ke oli viime vuonna 2\u00a0146 euroa. Kanniston mukaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa selitys isojen el\u00e4kkeiden saajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvulle liittyy siis jo maksussa olevien el\u00e4kkeiden indeksikorotuksiin.<\/p>\n

El\u00e4keturvakeskus seuraa el\u00e4kkeiden jakaumaa desiileitt\u00e4in, eli jakamalla el\u00e4kkeensaajat el\u00e4kkeen suuruuden mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 kymmeneen yht\u00e4 suureen joukkoon.<\/p>\n

Keskuksen tuoreen selvityksen mukaan el\u00e4kel\u00e4isten suhteellinen tulonjako on pysynyt tasaisena<\/a>, kun inflaatiokorotuksia on maksettu samalla prosentilla kaikille el\u00e4kkeensaajille eli kaikkien jo el\u00e4kett\u00e4 saavien el\u00e4kkeet ovat nousseet.<\/p>\n

\"Harmaaseen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

El\u00e4keturvakeskuksen selvityksess\u00e4 el\u00e4kel\u00e4isten tulonjako on pysynyt varsin tasaisena, sanoo kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jari Kannisto. Kuva: Tanja Heino \/ Yle<\/p>\n

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pienituloisten yli 65-vuotiaiden osuus on laskenut<\/a> huomattavasti vuoden 2021 j\u00e4lkeen, samaan aikaan kun ty\u00f6ik\u00e4isten pienituloisten osuus on kasvanut.<\/p>\n

Viime vuonna ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 oli pienituloisia jo selv\u00e4sti isompi osuus (15,2 %) kuin el\u00e4keik\u00e4isist\u00e4 (12,1 %). Tilastokeskuksen pienituloisuuden raja on 60 prosenttia v\u00e4est\u00f6n mediaanitulosta.<\/p>\n

Suomalaisilla el\u00e4kel\u00e4isill\u00e4 menee siis tilastojen valossa kohtuullisen hyvin.<\/p>\n

El\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta heill\u00e4 menee ehk\u00e4 liiankin hyvin: viime vuosien korkeat indeksikorotukset nostivat ty\u00f6el\u00e4kemenoja kolmessa vuodessa noin viidenneksell\u00e4 eli kuudella miljardilla eurolla, yli 36 miljardiin euroon vuodessa. Samaan aikaan el\u00e4kkeensaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi vain noin prosentilla.<\/p>\n

Kanniston mukaan el\u00e4kemenoista reilut 22 prosenttia menee ylimm\u00e4n desiilin el\u00e4kkeisiin. Kun menot nousivat kuudella miljardilla, korotuksesta n\u00e4iden suurimpien el\u00e4kkeiden nostamiseen meni siis noin 1,3 miljardia euroa. Ylimm\u00e4ss\u00e4 desiiliss\u00e4 keskiel\u00e4ke on noin 4\u00a0600 euroa.<\/p>\n

\u2013 Ylimp\u00e4\u00e4n kymmenykseen kuuluvien el\u00e4kkeensaajien el\u00e4kemeno on suurin piirtein samaa luokkaa kuin nelj\u00e4n alimman yhteens\u00e4, Kannisto kuvaa kustannusten jakaumaa.<\/p>\n

Suomessa ei ole el\u00e4kekattoa, eli ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 rahoitettavalle el\u00e4kkeelle ei ole yl\u00e4rajaa. ETK:n mukaan sadan suurimman el\u00e4kkeen keskiarvo oli viime vuonna vajaat 29\u00a0000 euroa kuukaudessa. Suomen verrokkimaista el\u00e4kekatto on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.<\/p>\n

Suomessakin el\u00e4kekatto on noussut vuosien varrella ajoittain poliittiseen keskusteluun. El\u00e4keturvakeskus on vastustanut sit\u00e4, sill\u00e4 katto horjuttaisi maksujen ja el\u00e4kkeiden tasapainoa, kun suurimmista palkoista peritt\u00e4vi\u00e4 el\u00e4kemaksuja jouduttaisiin samalla rajoittamaan. ETK:n mukaan kattoa olisi my\u00f6s helppo kiert\u00e4\u00e4 lis\u00e4el\u00e4kkeen avulla.<\/p>\n

El\u00e4kkeist\u00e4 suurin osa kustannetaan suoraan el\u00e4kemaksuilla, joita ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yvien ihmisten palkasta. Koska palkkasumma kasvoi vuosina 2021\u20132024 hitaammin kuin el\u00e4kkeit\u00e4 korotettiin, syntyi vajetta, jota on paikattu ottamalla aiempaa enemm\u00e4n rahaa el\u00e4kerahastoista.<\/p>\n

Hallitus l\u00e4hetti joulukuun alussa lausuntokierrokselle ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen sovun pohjalle rakennetun esityksen, jossa ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6ille sallitaan entist\u00e4 isomman sijoitusriskin ottaminen<\/a> tuottojen parantamiseksi. Esityksen pit\u00e4isi paikata uhkaavaa tuottovajetta ilman, ett\u00e4 el\u00e4kemaksuja tarvitsee nostaa.<\/p>\n

Esityksen laskelmien mukaan uudistus vahvistaa julkista taloutta enemm\u00e4n kuin hallitus oli edellytt\u00e4nyt. Samaan aikaan yh\u00e4 useampi poliitikko pohtii jo \u00e4\u00e4neen, pit\u00e4isik\u00f6 el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 osallistaa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n julkisen talouden miljardiluokan sopeutustoimiin.<\/p>\n

Valtiovarainministeri Riikka Purra<\/strong> (ps.) sanoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024, ett\u00e4 on mahdollista, ett\u00e4 el\u00e4kkeist\u00e4 leikataan, mutta ett\u00e4 pienimmist\u00e4 el\u00e4kkeist\u00e4 leikkaaminen ei olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo<\/strong> (kok.) on sulkenut pois el\u00e4keleikkaukset kuluvalla hallituskaudella. H\u00e4nen mukaansa el\u00e4keik\u00e4\u00e4 voi olla kuitenkin jatkossa tarpeen tarkastella, jos nykyinen elini\u00e4nodotteeseen sidottu malli ei nosta sit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Keinovalikoimaan j\u00e4\u00e4 verotus. Orpon hallitus kevent\u00e4\u00e4 ensi vuonna suurimpien el\u00e4kkeiden verotusta nostamalla suurimmista el\u00e4kkeist\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4n lis\u00e4veron alarajaa 47\u00a0000 eurosta 60\u00a0000 euroon.<\/p>\n

Suurten el\u00e4kkeiden 5,85 prosentin lis\u00e4veroa joutuu siis ensi vuodesta alkaen maksamaan yli 5\u00a0000 euron kuukausiel\u00e4kkeest\u00e4, kun aiemmin raja oli 3\u00a0916 euroa kuussa. Samaan aikaan tuloveroasteikkoa on muutettu siten, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 verotus hieman kevenee 9\u00a0000 euron kuukausiel\u00e4kkeist\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n

El\u00e4keturvakeskuksen Jari Kannisto huomauttaa, ett\u00e4 suurista el\u00e4kkeist\u00e4 nauttivista on julkiselle taloudelle my\u00f6s iloa.<\/p>\n

\u2013 Paitsi ett\u00e4 he maksavat enemm\u00e4n veroja, niin kyll\u00e4h\u00e4n he ovat maksaneet my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4kemaksuja enemm\u00e4n, eli sit\u00e4 kautta kustantaneet sit\u00e4 omaa tulevaa el\u00e4kett\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4oloaikanaan enemm\u00e4n, Kannisto sanoo.<\/p>\n

\u2013 Eli ei t\u00e4m\u00e4 nyt meid\u00e4n kenenk\u00e4\u00e4n kannalta huono asia ole, jos ihmisten palkat ovat parempia ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s el\u00e4kkeet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuonna 2021 Suomessa oli 3\u00a0756 henkil\u00f6\u00e4, joille maksettiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 7\u00a0500 euron el\u00e4kett\u00e4 kuukausittain. Kolme vuotta my\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 el\u00e4ke-eliitin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":130460,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[22,23,16248,26,27,33,31,30,17,3245,24,25,28,29,15,18,21,637,32,78,19,20,17219,16250,16],"class_list":["post-130459","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-elakkeet","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-inflaatio","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-politiikka","tag-suomi","tag-talous","tag-top-stories","tag-topstories","tag-tyoelakemaksu","tag-tyoelakkeet","tag-uutiset"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115818285374830620","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130459","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130459"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130459\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/130460"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130459"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130459"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130459"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}