It\u00e4-Suomen yliopistossa tehty v\u00e4it\u00f6stutkimus osoittaa, ett\u00e4 Petroskoissa 1920- ja 1930-luvuilla ilmestynyt Punainen Karjala -lehti oli osa maanlaajuista neuvostolehdist\u00f6verkostoa ja suomalaisten sanomalehtikirjoittelu kytkeytyi osaksi bolshevikkien vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
FM Anna Laakkonen<\/strong> tutki v\u00e4it\u00f6skirjassaan Neuvosto-Karjalan p\u00e4\u00e4kaupungissa Petroskoissa vuosina 1920\u20131937 ilmestyneen suomenkielisen Punainen Karjala -lehden kirjoittelua. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista kuvaa suomalaisuudesta lehti ja sen suomalaiset toimittajat pyrkiv\u00e4t luomaan.<\/p>\n V\u00e4it\u00f6stutkimuksessa esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Neuvosto-Karjalan suomenkielisen lehdist\u00f6n vaiheet maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Lehdist\u00f6historiallisessa tutkimuksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Neuvosto-Karjalan etnisi\u00e4 suhteita, propagandassa k\u00e4ytetyn kielen muutoksia, Moskovan ja Neuvosto-Karjalan v\u00e4list\u00e4 suhdetta sek\u00e4 Josif Stalinin<\/strong> vainojen toimintamekanismeja.<\/p>\n Suomenkielisten neuvostolehtien tavoitteena oli integroida suomalaiset osaksi neuvostoyhteiskuntaa.<\/p>\n Punainen Karjala -lehti edisti neuvostovallan tavoitteita suomalaisten keskuudessa luomalla neuvostopropagandasta omia suomalaisia versioitaan. Samalla se rakensi suomalaista neuvostohistoriaa ja ihannekuvaa \u201dsuomalaisesta neuvostoihmisest\u00e4\u201d omilla kertomuksillaan Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n sis\u00e4llissodista.<\/p>\n Tutkimuksessa tarkastellaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laajasti Neuvostoliiton suomalaisten sis\u00e4llissota-aiheista sanomalehtikirjoittelua.<\/p>\n \u2013 Tutkimukseni osoittaa, kuinka Suomen sis\u00e4llissodan muisto ja sen tulkinnat muuttuivat vuosien varrella osaksi bol\u0161evikkien propagandaa, Laakkonen toteaa.<\/p>\n Tutkimus tuo esiin keinoja, joita Neuvostoliitto k\u00e4ytti mediavaikuttamisen ja viholliskuvien luomiseen 1920- ja 30-lukujen aikana. V\u00e4it\u00f6stutkimus osoittaa, ett\u00e4 silloin hy\u00f6dynnetyt propagandan v\u00e4itteet, ja osin my\u00f6s keinot, ovat l\u00e4hes samoja kuin nyky-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n \u2013 Esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n sotahistoriallisen seuran alkuvuodesta 2025 julkaisema teos Musta kirja. Ruotsalaisen ja suomalaisen russofobian lyhyt historia\u00a0vihjaa, ett\u00e4 Suomen valtiojohto on j\u00e4lleen kerran elvytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 unelmaa Suur-Suomesta \u2013 t\u00e4ll\u00e4 kertaa Nato-joukkojen tukemana. Suomalaisia my\u00f6s kutsutaan teoksessa \u201dfasisteiksi\u201d aivan kuten 1930-luvun propagandassakin, Laakkonen kertoo v\u00e4it\u00f6stiedotteessaan.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa Punaisen Karjalan perint\u00f6 el\u00e4\u00e4kin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vahvempana kuin ehk\u00e4 koskaan aikaisemmin.<\/p>\n \u2013 Maan ylin johto on j\u00e4lleen valjastanut median politiikanteon v\u00e4lineeksi. Toivon, ett\u00e4 tutkimukseni auttaa lukijaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi Ven\u00e4j\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Suomen ja l\u00e4nnen vastaisia syyt\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n FM Anna Laakkosen Suomen historian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Punainen Karjala ja suomalaisen neuvostoihmisen synty. Suomalaiset osana Moskovan propagandakoneistoa 1920\u20131937 tarkastetaan It\u00e4-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 12. syyskuuta.<\/p>\n Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"It\u00e4-Suomen yliopistossa tehty v\u00e4it\u00f6stutkimus osoittaa, ett\u00e4 Petroskoissa 1920- ja 1930-luvuilla ilmestynyt Punainen Karjala -lehti oli osa maanlaajuista neuvostolehdist\u00f6verkostoa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":13060,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1433,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16,547],"class_list":{"0":"post-13059","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-historia","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset","28":"tag-venaja"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13059","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13059"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13059\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13060"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13059"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13059"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13059"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}