{"id":130793,"date":"2026-01-01T15:00:11","date_gmt":"2026-01-01T15:00:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/130793\/"},"modified":"2026-01-01T15:00:11","modified_gmt":"2026-01-01T15:00:11","slug":"vuoden-2025-kahdeksan-parasta-luontouutista-kosket-vapautuivat-norppakanta-kasvoi-ja-ilmastopaastot-taittuivat-yle-luonto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/130793\/","title":{"rendered":"Vuoden 2025 kahdeksan parasta luontouutista: kosket vapautuivat, norppakanta kasvoi ja ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t taittuivat | Yle Luonto"},"content":{"rendered":"

Suomi purki enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4n patoja, It\u00e4meri toipuu ja Kiinan p\u00e4\u00e4st\u00f6t k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun. N\u00e4it\u00e4 hyvi\u00e4 asioita luonnossa saatiin aikaan vuonna 2025.<\/p>\n

\"Virtaankosken<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Sysm\u00e4n Virtaankoskesta on purettu pato, koskea on kunnostettu ja kaloille tehty kutupaikkoja. Kes\u00e4kuussa 2025 koski virtasi vapaana. Kuva: Juha-Petri Koponen \/ Yle<\/p>\n

Vuosi 2025 toi mukanaan ilahduttavia uutisia luonnon tilan kohentamisesta. Ker\u00e4simme kahdeksan hyv\u00e4\u00e4 luontouutista, jotka osoittavat, ett\u00e4 muutos hyv\u00e4\u00e4n on mahdollinen, mutta se vaatii aktiivista ty\u00f6t\u00e4 luonnon tilan parantamiseksi.<\/p>\n

Suomi on esteiden purkamisen Euroopan mestari<\/p>\n

Euroopassa poistetaan nyt urakalla virtavesist\u00e4 patoja ja muita vaellusesteit\u00e4, jotka haittaavat virtavesien eli\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 julkaistun raportin<\/a> mukaan koko Euroopassa patoja ja muita esteit\u00e4 purettiin vuonna 2024 yli 500. Ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen laatiman raportin mukaan eniten vaellusesteit\u00e4 purettiin Suomessa \u2013 yhteens\u00e4 138 kappaletta. Hyv\u00e4 Suomi!<\/p>\n

Jo yksi poistettu este voi avata uutta elinaluetta kymmeni\u00e4 tai jopa satoja kilometrej\u00e4 uhanalaisille virtavesien kaloille ja muille eli\u00f6ille. Esimerkiksi Hiitolanjoen kunnostuksilla on saatu elvytetty\u00e4 Suomen ainoaa luonnonvaraista j\u00e4rvilohikantaa.<\/p>\n

\"KaivinkoneIt\u00e4meri ei en\u00e4\u00e4 ole maailman saastunein meri<\/p>\n

It\u00e4merta on kutsuttu maailman saastuneimmaksi mereksi. T\u00e4lle kyseenalaiselle kunnialle ei en\u00e4\u00e4 ole katetta. Ravinnetaakkaa It\u00e4mereen on onnistuttu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuosikymmeniin merest\u00e4 poistuu enemm\u00e4n fosforia kuin sinne p\u00e4\u00e4tyy, kertoo luonnonsuojeluj\u00e4rjest\u00f6 WWF<\/a>. Meren toipuminen on kuitenkin hidasta, joten t\u00f6it\u00e4 ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseksi tarvitaan edelleen.<\/p>\n

\"\u00c5lgr\u00e4s<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

It\u00e4meren pohjan el\u00e4m\u00e4, kuten meriajokasniityt, hy\u00f6tyy ravinnetaakan pienenemisest\u00e4. Kuva: Mats WesterbomSuomalaiset arvostavat luontoa yksimielisesti<\/p>\n

Valtionhallinnon tilaama luonto- ja ilmastobarometri<\/a> osoittaa, ett\u00e4 luonto- ja ilmastoasiat ovat suomalaisille eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4. Luontoa arvostaa l\u00e4hes jokainen suomalainen: 97 prosenttia vastaajista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 luonto lis\u00e4\u00e4 ihmisten hyvinvointia ja terveytt\u00e4. L\u00e4hes yht\u00e4 moni vastaaja ajattelee, ett\u00e4 puhdas luonto on t\u00e4rke\u00e4 osa suomalaista identiteetti\u00e4.<\/p>\n

Arvostus luontoa kohtaan n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 on tietoisia luontokadon etenemisest\u00e4 ja huolissaan maailman luonnon tilasta. L\u00e4hes yht\u00e4 moni n\u00e4kee ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset. Kuitenkin vain kolmannes vastaajista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset tiet\u00e4v\u00e4t luontokadosta riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Vantaan kaupunki toteuttaa ensimm\u00e4isen\u00e4 ekologista kompensaatiota<\/p>\n

Ekologinen kompensaatio voi kuulostaa hankalalta, mutta termi kannattaa laittaa korvan taakse. Tulevina vuosina sill\u00e4 voi olla valtavan positiivinen vaikutus luontoon.<\/p>\n

Vantaan kaupunki kertoo ryhtyv\u00e4ns\u00e4 ekologiseen kompensaatioon ensimm\u00e4isen\u00e4.<\/a><\/p>\n

Tarkoituksena on, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lle ei aiheuteta haittaa. Jos esimerkiksi mets\u00e4 kaadetaan rakentamisen tielt\u00e4, niin vastaavaa luontoa suojellaan tai sen tilaa parannetaan toisaalla.<\/p>\n

\"KaatuneitaSaimaannorpan ja naalin suojelutoimet auttavat\"Saimaannorppa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Saimaannorppien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut aktiivisen suojeluty\u00f6n ansiosta. Kuva: Juha Metso \/ All Over Press<\/p>\n

Vuonna 2025 Mets\u00e4hallitus arvioi, ett\u00e4 saimaannorppia on 530.<\/a> Tilastoinnin mukaan<\/a> norppien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut kymmeness\u00e4 vuodessa noin kahdellasadalla yksil\u00f6ll\u00e4. Kasvu n\u00e4kyy my\u00f6s kuuttien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, joita oli viime talven laskennoissa enn\u00e4tykselliset 115. Lauhat ja v\u00e4h\u00e4lumiset talvet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kuuttien kuolleisuutta, kun suojaava luminen pes\u00e4 sulaa aiemmin. Norppia on onnistuttu auttamaan muun muassa kolaamalla apukinoksia ja rajoittamalla kalastusta.<\/p>\n

Viel\u00e4 iloinen uutinen Pohjois-Lapista: Naalin pesint\u00e4 onnistui Suomessa jo nelj\u00e4nten\u00e4 vuotena per\u00e4kk\u00e4in.<\/p>\n

\"Nelj\u00e4Kiinan p\u00e4\u00e4st\u00f6t taittuivat<\/p>\n

Hyvi\u00e4 uutisia kantautuu my\u00f6s muualta maailmasta. Yle uutistoi, ett\u00e4 Kiinan p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pysyneet ennallaan tai v\u00e4hentyneet jo puolentoista vuoden ajan<\/a>.<\/p>\n

Kiinassa on investoitu uusiutuvaan energiaan valtavasti viime vuosina ja nyt uusiutuvien kasvu riitt\u00e4\u00e4 kattamaan kasvavan energiantarpeen. Muutos ei ole viel\u00e4 tapahtunut koko maailmassa, mutta sen odotetaan tapahtuvan l\u00e4hivuosina. Kiinalla on maailman suurimmat ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t, joten sen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen taittumisella on iso merkitys my\u00f6s koko maailman p\u00e4\u00e4st\u00f6kehitykselle.<\/p>\n

\"VuorenUusiutuvat ohittivat hiilen energiantuotannossa<\/p>\n

Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut erityisen paljon Kiinassa ja Intiassa. Maailman s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa arvioivassa raportissa todetaan<\/a>, ett\u00e4 vuoden 2025 alkupuoliskolla maailmassa tuotettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa enemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00e4 uusiutuvilla kuin kivihiilell\u00e4.<\/p>\n

\"Aurinkovoimala<\/p>\n

Suomi on huomattavasti edell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4. Energiateollisuuden ennakkotietojen mukaan<\/a> Suomessa yli puolet s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 tuotettiin uusiutuvilla vuonna 2024, kun kivihiilen osuus oli en\u00e4\u00e4 1,6 prosenttia.<\/p>\n

Brasilian mets\u00e4kato alhaisimmillaan 10 vuoteen<\/p>\n

Maailman suurimmassa sademets\u00e4ss\u00e4 Amazonialla Brasilia on onnistunut v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4katoa nelj\u00e4tt\u00e4 vuotta per\u00e4kk\u00e4in ja mets\u00e4kato oli alimmillaan kymmeneen vuoteen, Yle uutisoi.<\/a><\/p>\n

Kolumbia puolestaan ilmoitti, ett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksy uutta \u00f6ljynporausta tai laajoja kaivoksia omalla alueellaan sademets\u00e4ss\u00e4, kertoo Amazoniaan keskittyv\u00e4 uutissivusto<\/a>.<\/p>\n

Toivottavasti vuonna 2026 hyv\u00e4 kehitys jatkuu ja vuosi tuo lis\u00e4\u00e4 positiivisia ilmasto- ja luontouutisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomi purki enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4n patoja, It\u00e4meri toipuu ja Kiinan p\u00e4\u00e4st\u00f6t k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun. N\u00e4it\u00e4 hyvi\u00e4 asioita luonnossa saatiin aikaan vuonna…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":130794,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,1096,1776,961,72,476,118,32,119,477,447],"class_list":{"0":"post-130793","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ilmasto","12":"tag-ilmastonmuutos","13":"tag-luonnonsuojelu","14":"tag-luonto","15":"tag-nature","16":"tag-science","17":"tag-suomi","18":"tag-tiede","19":"tag-wildlife","20":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115820443982106376","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130793","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130793"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130793\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/130794"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130793"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130793"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130793"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}