{"id":13114,"date":"2025-08-22T12:01:17","date_gmt":"2025-08-22T12:01:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/13114\/"},"modified":"2025-08-22T12:01:17","modified_gmt":"2025-08-22T12:01:17","slug":"taidehistorioitsija-thomas-schlesser-on-kirjoittanut-menestysromaanin-monan-katse","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/13114\/","title":{"rendered":"Taidehistorioitsija Thomas Schlesser on kirjoittanut menestysromaanin Monan katse"},"content":{"rendered":"

Taidehistorioitsija Thomas Schlesser kirjoitti tunteikkaan romaanin 10-vuotiaasta Monasta ja taiteen voimasta. Siit\u00e4 tuli yll\u00e4tysmenestys.<\/p>\n

Pariisi<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Taidehistorioitsija Thomas Schlesser on kirjoittanut menestysromaanin n\u00e4k\u00f6kykyns\u00e4 menett\u00e4mist\u00e4 pelk\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 tyt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Kirjassa isois\u00e4 vie 10-vuotiaan Monan vuoden ajan Pariisin museoihin katsomaan 52 taideteosta.<\/p>\n

Schlesser uskoo taiteen voimaan ja pit\u00e4\u00e4 museoita hyvin\u00e4 paikkoina k\u00e4yd\u00e4 vaikeitakin keskusteluja.<\/p>\n

Romaanin k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeudet on myyty 37 maahan ja siit\u00e4 valmistellaan elokuvaa.<\/p>\n

Vuosia Thomas Schlesser<\/a>, 47, toivoi lasta. H\u00e4n halusi sit\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 kun haave kariutui, h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti surussaan keksi\u00e4 lapsen ja alkoi kirjoittaa haaveilemastaan tyt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Syntyi Mona, 10-vuotias pariisilaistytt\u00f6, joka on vaarassa menett\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6ns\u00e4. H\u00e4n on p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Schlesserin viime vuonna ranskaksi ilmestyneess\u00e4 esikoisromaanissa Monan katse (Les Yeux de Mona). Huhtikuussa kirja ilmestyi Otavalta Lotta Toivasen<\/a> suomentamana.<\/p>\n

Kasvutarinaa ja taidehistoriaa yhdistelev\u00e4ss\u00e4 romaanissa Henry-ukki lupaa vanhemmille vied\u00e4 Monan joka keskiviikko psykiatrille, mutta viekin tyt\u00f6n vuoden ajan pariisilaismuseoihin katsomaan viitt\u00e4kymment\u00e4kahta taideteosta ja keskustelemaan taiteesta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Kun Schlesser puhuu taiteen ja tarinoiden merkityksest\u00e4, h\u00e4n l\u00e4hes liikuttuu.<\/p>\n

Schlesser on selv\u00e4sti suurien tunteiden ihminen.<\/p>\n

\u201dAikoinaan opettajani sanoivat ajatusteni olevan naiiveja, ja olin siksi taidekoulussa hieman halveksittukin. Vannoin, ett\u00e4 viel\u00e4 joku p\u00e4iv\u00e4 kirjoittaisin t\u00e4st\u00e4 kaikesta romaanin\u201d, h\u00e4n sanoo Chez Georges -ravintolassa Pariisissa.<\/p>\n

\"Romaanin<\/p>\n

Romaanin menestys kertoo Thomas Schlesserin mukaan yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset todella rakastavat taidetta yhteiskuntaluokasta tai ammatista riippumatta. Kuva:\u00a0Nikolai Jakobsen<\/p>\n

Schlesser ty\u00f6skentelee Fondation Hartung-Bergman -taides\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtajana Antibesissa ja taidehistorian professorina \u00c9cole Polytechnique -korkeakoulussa Pariisissa. H\u00e4nen mukaansa taidehistorian korkeakouluopintoja hallitsi 1990-luvun lopulla taiteen autonomian teoria, jonka mukaan taide ei ole koskaan riippuvainen jostain sen ulkopuolisesta asiasta.<\/p>\n

\u201dKoin teorian ep\u00e4mukavaksi, sill\u00e4 minulla on n\u00e4kemys taiteesta ensisijaisesti eksistentiaalisena kokemuksena. Taideteokset eiv\u00e4t viittaa itseens\u00e4 vaan niiden tavoite on palvella el\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d, Schlesser sanoo.<\/p>\n

Nyt Schlesserin esikoisromaania on myyty 600\u202f000 kappaletta, sen k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeudet on myyty 37 maahan ja siit\u00e4 valmistellaan elokuvaa.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

\u201dTaideteoksiin puristuu tuhansia tarinoita, usein koko ihmisyyden historia.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n

Romaanin menestys kertoo kirjailijan mukaan yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset todella rakastavat taidetta yhteiskuntaluokasta tai ammatista riippumatta. Taiteessa ei ole h\u00e4nest\u00e4 mit\u00e4\u00e4n elitistist\u00e4 tai snobia, eik\u00e4 siit\u00e4 ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n koskaan liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 kiinnostua.<\/p>\n

Schlesserin omat ensimm\u00e4iset esteettiset l\u00f6yd\u00f6t olivat 80-luvun videopelit, kuten The Defender of the Crown ja The Pawn. Yl\u00e4luokalla h\u00e4n kiinnostui Guillaume Apollinairen <\/a>runoista, ja vasta opiskelijana h\u00e4n t\u00f6rm\u00e4si Mus\u00e9e d\u2019Orsayssa Gustave Courbet\u2019n<\/a> maalauksiin ja havahtui niiden kauneuteen. Schlesserin \u00e4iti taas l\u00f6ysi taiteen vasta el\u00e4kkeell\u00e4.<\/p>\n

Mietit\u00e4\u00e4np\u00e4 hetki jalkapalloa, kirjailija pyyt\u00e4\u00e4. Kun jalkapalloa rakastavat ihmiset puhuvat jalkapallosta, todellisuudessa he puhuvat Schlesserin mukaan peloistaan, innostaan ja fantasioistaan. Sama koskee taidetta.<\/p>\n

\u201dKoska tunteista on vaikea puhua, k\u00e4sittelemme niit\u00e4 tarinoiden kautta. Siksi museot ovat loistavia paikkoja aloittaa vaikeitakin keskusteluja. Taideteoksiin puristuu tuhansia tarinoita, usein koko ihmisyyden historia.\u201d<\/p>\n

Monan katseesta tulee heti mieleen norjalaisen Jostein Gaarderin<\/a> 90-luvun menestysteos Sofian maailma, joka k\u00e4sitteli filosofian historiaa. Vertailu ei Schlesseri\u00e4 h\u00e4iritse.<\/p>\n

H\u00e4n kertoo tavanneensa vastik\u00e4\u00e4n Gaarderin ja kysyneens\u00e4 sopisiko, jos Mona olisi v\u00e4h\u00e4n kuin Sofian pikkusisko. Gaarder oli pit\u00e4nyt ajatuksesta.<\/p>\n

Kun Sofian maailmassa opiskellaan filosofiaa, Monan katseessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi viisikymment\u00e4kaksi taideteosta taiteilijoilta, kuten Leonardo Da Vinci<\/a>, William Turner<\/a>, Paul C\u00e9zanne<\/a>, Jackson Pollock<\/a>, Frida Kahlo<\/a> ja Marina Abramovi\u0107<\/a>.<\/p>\n

Taideteoksia kuvaillaan niin tarkasti, ett\u00e4 ne voi kuvitella eteens\u00e4. Esimerkiksi n\u00e4in: Edess\u00e4 vasemmalla tuodaan ruumisarkkua, jonka suojaliinassa on ristikk\u00e4isten luiden kuva. Arkunkantajina on nelj\u00e4 lierihattuista miest\u00e4, heid\u00e4n edell\u00e4\u00e4n k\u00e4velee kaksi kuoripoikaa. Poikien vieress\u00e4 on krusifiksia kantava isonen\u00e4inen viiksiniekka, joka katsoo kohti katsojaa. (Gustave Courbet, Hautajaiset Ornansissa, 1840\u201350.)<\/p>\n

\"Gustave<\/p>\n

Gustave Courbet, Hautajaiset Ornansissa, 1840\u201350 Kuva:\u00a0Wikimedia Commons<\/p>\n

Tai n\u00e4in:<\/p>\n

Siveltimen sipaisuin, pistein ja viivoin luotujen varjojen ja h\u00e4il\u00e4hdysten lomassa n\u00e4kyy veturinpiipuista kohoavia savuntuprahduksia. Useimmat ovat maidonvalkeita, keskimm\u00e4inen kuitenkin sininen ja sen h\u00f6yry valoa taittava. (Claude Monet, Saint-Lazaren rautatieasema, 1877.)<\/p>\n

\"Claude<\/p>\n

Claude Monet, Saint-Lazaren rautatieasema, 1877 Kuva:\u00a0Wikimedia Commons<\/p>\n

Georgia O\u2019Keeffen<\/a> taidetta ukki taas kuvailee Monalle n\u00e4in:<\/p>\n

H\u00e4nen teoksissaan nestem\u00e4isyys kuvaa kosmoksen olemusta, kaikki maailmankaikkeuden osaset yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 virtausta. Ihmiskehoa ei voi erottaa vuoresta eik\u00e4 j\u00e4rvest\u00e4. On siis ihan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4emme limakalvoja, raajoja ja ihoaistimuksia, jotka liukenevat maisemaan.<\/p>\n

\"Georgia<\/p>\n

Georgia O’Keeffe Purple Hills No II Kuva:\u00a0Wikimedia Commons<\/p>\n

Taideteosten kuvailu sokeille oli kirjoittamisessa haastavinta, Schlesser kertoo.<\/p>\n

Kirjan taidehistoriapuoli on Schlesserin mukaan Henry-ukin hahmon sanelema kattaus eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n taidehistorioitsijan n\u00e4kemys.<\/p>\n

\u201dMinun piti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapaino klassisten ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4mpien teosten v\u00e4lill\u00e4 ja valinnat rajautuivat tapahtumapaikkaan eli Pariisiin. Olisin hyvin voinut lis\u00e4t\u00e4 sinne teoksen my\u00f6s Akseli Gallen-Kallelalta<\/a>, Ilja Repinilt\u00e4<\/a> tai Joan Mitchellilt\u00e4<\/a>. Mietin my\u00f6s sit\u00e4, miten teosten v\u00e4rit katoavat pikkuhiljaa vertautuen mahdollisuuteen, ett\u00e4 Mona menett\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6ns\u00e4\u201d, Schlesser kertoo.<\/p>\n

Monan katseessa taiteella, sen katsomisella ja siit\u00e4 puhumisella on monenlaisia parantavia vaikutuksia ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Onko niin, ett\u00e4 taide voi parantaa?<\/p>\n

\u201dEn h\u00e4peile kertoa, ett\u00e4 minulla on ollut masennusjaksoja ja mieleni voi heilahtaa yh\u00e4 syv\u00e4n melankolian puolelle. Taideteosten katsominen ei paranna neurokemiaa, mutta k\u00e4ynti museossa, kauneuden kokeminen, nauru ja itsens\u00e4 kyseenalaistaminen tuntuvat hyv\u00e4lt\u00e4. Se on kuin liikuntaa, ja aivojenkin on annettava liikkua\u201d, Schlesser sanoo.<\/p>\n

Taidehistoriallisen tiedon lis\u00e4ksi Monan katse on syd\u00e4meenk\u00e4yv\u00e4 satu ukin ja lapsenlapsen suhteesta keskell\u00e4 kriisi\u00e4. Siihen samaistuminen vet\u00e4\u00e4 my\u00f6s lukijoita kirjan puoleen, Schlesser uskoo.<\/p>\n

H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n juuri vaikeina aikoina on suotuisaa tutkia el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u201dToivon, ett\u00e4 kirjastani v\u00e4littyy, miten tyt\u00e4rt\u00e4 painavan sairauden, is\u00e4n alkoholismin ja ukin ik\u00e4\u00e4ntymisen v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n traagisen ilmapiirin keskell\u00e4 el\u00e4m\u00e4 silti r\u00e4tisee kaikkialla.\u201d<\/p>\n

Schlesser uskoo, ett\u00e4 taideteokset ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t n\u00e4k\u00f6kyky\u00e4, vapauttavat ja avaavat tietoisuutta. Taide pystyy my\u00f6s aineellistamaan merkitt\u00e4vi\u00e4 yhteiskunnallisia kysymyksi\u00e4 tavalla, joka puhuttelee v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja ravitsee sen vastaanottajaa.<\/p>\n

My\u00f6s Monan katse k\u00e4sittelee p\u00e4iv\u00e4npolttavia aiheita kuten eutanasiaa, jonka Ranskan kansalliskokous hyv\u00e4ksyi \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 toukokuussa. Lis\u00e4ksi kirjassa otetaan puheeksi esimerkiksi taidehistorian sukupuolittuneisuus.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n teos houkuttelee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n museoissa ja katsomaan taidetta, mik\u00e4 tuntuu n\u00e4in\u00e4 kulttuuripoliittisten leikkausten ja tehokkuuspuheen aikana jo itsess\u00e4\u00e4n merkitykselliselt\u00e4.<\/p>\n

\u201dFiktion etu on, ett\u00e4 sen keinoin voi esitt\u00e4\u00e4 naiivejakin kysymyksi\u00e4 ja l\u00e4hesty\u00e4 kompleksisia aiheita akateemista kirjoittamista luonnollisemmin. Esimerkiksi eutanasia on monimutkainen aihe, eik\u00e4 minulla ole siit\u00e4 selke\u00e4\u00e4 kantaa, mutta sen pit\u00e4isi saada meid\u00e4t ajattelemaan kipua ja k\u00e4rsimyst\u00e4, my\u00f6s el\u00e4inten\u201d, Schlesser sanoo.<\/p>\n

\"Thomas<\/p>\n

Thomas Schlesser siteeraa ranskalaistaiteilija Robert Filliouta: \u201dTaide tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4 mielenkiintoisempaa kuin taiteesta\u201d. Kuva:\u00a0Nikolai Jakobsen<\/p>\n

Thomas Schlesser kirjoitti romaaniaan kymmenen vuotta. Sen aikana h\u00e4n kirjoitti ja julkaisi my\u00f6s kolme akateemista teosta taiteesta. Nyt h\u00e4nell\u00e4 on teossa el\u00e4m\u00e4kerta amerikkalaisesta impressionistitaidemaalarista Mary Cassattista<\/a> ja toinen, kaunokirjallinen teos, \u201dMonan kaukaisesta serkusta\u201d.<\/p>\n

\u201dRomaani on tunteiden kirjallinen tila, jossa minulla on kaikki oikeudet ja vapaus ilmaista itse\u00e4ni. Pid\u00e4n affekteista eli voimakkaista tunnetiloista, ja toista kertaa kirjan loppua kirjoittaessani itkin koko ajan\u201d, Schlesser kertoo.<\/p>\n

Vaikka kirjan menestys ei ole kuulemma muuttanut Schlesserin el\u00e4m\u00e4\u00e4 suuntaan tai toiseen, h\u00e4n rakastaa ajatusta Monasta, joka matkustaa nyt ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n

Schlesser toivoo, ett\u00e4 Monan katse kannustaa kaikkia hemmottelemaan itse\u00e4\u00e4n kauneudella ja taiteellisilla ja kirjallisilla kokemuksilla.<\/p>\n

\u201dVaikka taideteokset eiv\u00e4t paranna ket\u00e4\u00e4n, niiden lohdutuksen voima on valtava.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Taidehistorioitsija Thomas Schlesser kirjoitti tunteikkaan romaanin 10-vuotiaasta Monasta ja taiteen voimasta. Siit\u00e4 tuli yll\u00e4tysmenestys. Pariisi Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":13115,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,46,378,32,109],"class_list":{"0":"post-13114","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-kirjat","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13114"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13114\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13115"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}