{"id":131160,"date":"2026-01-02T01:50:09","date_gmt":"2026-01-02T01:50:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131160\/"},"modified":"2026-01-02T01:50:09","modified_gmt":"2026-01-02T01:50:09","slug":"sahkon-hinta-2000-luvulla-ilta-sanomat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131160\/","title":{"rendered":"S\u00e4hk\u00f6n hinta 2000-luvulla – Ilta-Sanomat"},"content":{"rendered":"

1.1. 12:15<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

P\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hinta on laskenut parin vuoden takaisista huippulukemista, mutta kuluttajan lopullinen s\u00e4hk\u00f6lasku on noussut selv\u00e4sti 1990-luvun lopulta l\u00e4htien.<\/p>\n

Energiateollisuuden asiantuntija Janne Kauppi sanoo, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n hintavaihtelut ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet uusiutuvan energian ja tuulivoiman my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Kuluttajan mielikuvat halvasta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 voivat johtua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 aiemmin k\u00e4ytettiin kiinte\u00e4hintaisia sopimuksia, kun taas nyky\u00e4\u00e4n p\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hintaa seurataan p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n

P\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hinta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asettuneen parin vuoden takaisten huippulukemien j\u00e4lkeen maltillisemmalle tasolle.<\/p>\n

Mutta milt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n hinta n\u00e4ytti ennen kuluvaa vuosikymment\u00e4? Kansan keskuudessa el\u00e4v\u00e4t muistot halvasta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4, mutta pit\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne paikkansa?<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 riippuu pitk\u00e4lti siit\u00e4 puhutaanko p\u00f6rssi- tai tukkus\u00e4hk\u00f6n hinnasta vaiko postiluukusta tipahtavasta s\u00e4hk\u00f6laskusta.<\/p>\n

Ensin pit\u00e4\u00e4 palata aikaan 30 vuotta sitten. Nykyisen s\u00e4hk\u00f6markkinan juuret ulottuvat vuoteen 1995.<\/p>\n

Silloin Suomessa s\u00e4\u00e4dettiin uusi s\u00e4hk\u00f6markkinalaki, joka vapautti s\u00e4hk\u00f6n tuotannon valtion ohjauksesta ja s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4. Kuluttajien s\u00e4hk\u00f6nhankinta vapautui 1998. Samana vuonna Suomi liittyi pohjoismaiseen s\u00e4hk\u00f6p\u00f6rssiin Nord Pooliin.<\/p>\n

Kuluttajalle vapautuminen n\u00e4kyi siten, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n myyjilt\u00e4 poistui alueellinen yksinmyyntioikeus ja s\u00e4hk\u00f6\u00e4 saattoi tarjota periaatteessa mik\u00e4 tahansa yritys.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 ennen s\u00e4hk\u00f6 ostettiin alueen s\u00e4hk\u00f6laitokselta, joka oli yleens\u00e4 kaupungin tai kunnan omistuksessa.<\/p>\n

Markkinan vapautumisen my\u00f6t\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n hintavaihtelut yleistyiv\u00e4t. Samalla sovittiin niin, ett\u00e4 p\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hinnan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kallein tapa tuottaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Suuri osa s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 tuotettiin ydinvoimalla ja vesivoimalla. Jos n\u00e4iden tuotanto ei riitt\u00e4nyt, jouduttiin s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tuottamaan enemm\u00e4n fossiilisilla polttoaineilla, mik\u00e4 nosti s\u00e4hk\u00f6n hintaa. Fossiilisia ovat esimerkiksi maakaasu ja kivihiili. Nykyisin niiden osuus s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta on kutistunut.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hinta pysytteli kuitenkin l\u00e4hes paikallaan 2000-luvun alkuvuosiin saakka. P\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hintaan vaikuttivat eniten pohjoismaiset vesivarannot ja fossiilisten polttoaineiden hintavaihtelut.<\/p>\n

\u2013\u2009Vesivarannoilla ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden hinnoilla oli silloin nykyist\u00e4 enemm\u00e4n merkityst\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n hintatason kannalta, sanoo Energiateollisuuden s\u00e4hk\u00f6markkina-asiantuntija Janne Kauppi<\/a>.<\/p>\n

Tukkus\u00e4hk\u00f6n keskihinnassa ei ollut pitk\u00e4\u00e4n vuosituhannen vaihteen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n vuositasolla suurta muutosta.<\/p>\n

\u2013\u2009My\u00f6s s\u00e4hk\u00f6n p\u00e4ivitt\u00e4inen hintavaihtelu oli silloin pienemp\u00e4\u00e4, mink\u00e4 takia s\u00e4hk\u00f6n hintamuutosten seuraamiselle ja kulutuksen ajoittamiselle ei ollut niin suurta kannustinta kuin nyky\u00e4\u00e4n, Kauppi sanoo.<\/p>\n

Tukkus\u00e4hk\u00f6n hintavaihteluita on lis\u00e4nnyt sen j\u00e4lkeen uusiutuvan energiantuotannon, kuten tuulivoiman lis\u00e4\u00e4ntyminen. Viime vuosina hinnanmuutoksiin on vaikuttanut my\u00f6s vuonna 2022 alkanut Ukrainan sota.<\/p>\n

Viel\u00e4 vuonna 2020 p\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n veroton keskihinta oli Suomessa vain 2,8 sentti\u00e4 kilowattitunnilta. Vuonna 2022 se kohosi sodan my\u00f6t\u00e4 15,35 senttiin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen p\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hinta on taas laskenut ja viime vuonna se oli Euroopan kolmanneksi halvinta. S\u00e4hk\u00f6 oli halvempaa vain vesivoimamaissa Ruotsissa ja Norjassa.<\/p>\n

Tukkuhinta on kuitenkin eri asia kuin sopimushinnat. Energiavirasto on tilastoinut toistaiseksi voimassa olevien sopimusten s\u00e4hk\u00f6energian hinnan kehityst\u00e4 1990-luvun lopulta l\u00e4htien.<\/p>\n

Ennen vuotta 1997 ker\u00e4tyt s\u00e4hk\u00f6energian hintatilastot eiv\u00e4t ole vertailukelpoisia, koska niiss\u00e4 ei ole eroteltu energia- ja siirtohintoja.<\/p>\n

Tilastojen mukaan s\u00e4hk\u00f6n sopimushintojen nousu oli vuodesta 1997 viime vuosikymmenen vaihteeseen selv\u00e4\u00e4 eli muutaman sentin luokkaa. Kyseess\u00e4 ovat toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ja arvonlis\u00e4verolliset hinnat. Nousu oli kuluttajahintainflaatiota nopeampaa.<\/p>\n

Kuluttajan lopulliseen s\u00e4hk\u00f6laskuun vaikuttavat my\u00f6s siirtohintojen kehitys ja verot. N\u00e4iss\u00e4 on ollut viel\u00e4 jyrkemp\u00e4\u00e4 nousua.<\/p>\n

Viime vuosikymmenell\u00e4 verottomat ja inflaatiokorjatut siirtohinnat nousivat l\u00e4hes kolmanneksella. Toisin kuin s\u00e4hk\u00f6energian toimittajaa, s\u00e4hk\u00f6nsiirtoa ei voi kilpailuttaa, koska s\u00e4hk\u00f6nsiirrossa toimivat alueelliset monopolit.<\/p>\n

Vuoden 2011 alussa siirtolaskun yhteydess\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6veroon tuli iso korotus, kun se kaksinkertaistui energiaverouudistuksen yhteydess\u00e4 reilusta sentist\u00e4 yli kahteen senttiin. My\u00f6s 2014 ja 2015 tuli veronkorotuksia. Lis\u00e4ksi arvonlis\u00e4veroa on kiristetty.<\/p>\n

Samalla kuluttajan valinnanvapaus on kasvanut p\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6sopimusten markkinoille tulon my\u00f6t\u00e4. N\u00e4m\u00e4 sopimukset yleistyiv\u00e4t 2010-luvulla uusien, tarkkaan kulutusmittaukseen kykenevien s\u00e4hk\u00f6mittareiden my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Sit\u00e4 ennen markkinoita hallitsivat toistaiseksi voimassa olevat ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset sopimukset.<\/p>\n

Muutos voi my\u00f6s vaikuttaa muistikuviin takavuosien halvasta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Kuluttajalle hintapiikkej\u00e4 ei aiemmin yksinkertaisesti ollut olemassa, kun s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 oli kiinte\u00e4 hinta m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa sopimuksessa tai s\u00e4hk\u00f6yhti\u00f6 tarkisti toistaiseksi voimassa olevaa s\u00e4hk\u00f6n hintaa jopa vain vuosittain.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: T\u00e4ll\u00e4 hinnalla myyd\u00e4\u00e4n nyt s\u00e4hk\u00f6sopimuksia<\/a><\/p>\n

Nyt p\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hintaa seurataan aivan eri tavoin kuin viel\u00e4 kymmenkunta vuotta sitten. Hintapiikit tuntuvat my\u00f6s kukkarossa.<\/p>\n

Eli mielikuvat takavuosien halvasta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 voivat perustuvat my\u00f6s eri sopimustyyppien muuttuneeseen suosioon.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva:\u00a0Pete Aarre-Ahtio \/ IS<\/p>\n

Vuonna 2024 s\u00e4hk\u00f6energiasta maksettiin Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin 15 prosenttia edellisvuotta v\u00e4hemm\u00e4n, mutta siirtohinnat nousivat keskim\u00e4\u00e4rin yli kaksi prosenttia.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6n tukkuhinnan keskiarvo laski 46 euroon megawattitunnilta eli tasolle, joka vallitsi ennen energiakriisi\u00e4.<\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6energian hintavaihtelut kasvoivat tuulivoiman kasvaneen osuuden johdosta. Tuntihintojen suhteellinen vaihtelu oli Suomessa jyrkint\u00e4 koko EU:ssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"1.1. 12:15 Lue tiivistelm\u00e4 P\u00f6rssis\u00e4hk\u00f6n hinta on laskenut parin vuoden takaisista huippulukemista, mutta kuluttajan lopullinen s\u00e4hk\u00f6lasku on noussut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":131161,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-131160","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115822999846744566","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131160"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131160\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/131161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}