{"id":131233,"date":"2026-01-02T04:40:12","date_gmt":"2026-01-02T04:40:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131233\/"},"modified":"2026-01-02T04:40:12","modified_gmt":"2026-01-02T04:40:12","slug":"alvar-aallolla-oli-radikaali-suunnitelma-oulun-tulevaisuudesta-nailta-osin-se-toteutui","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131233\/","title":{"rendered":"Alvar Aallolla oli radikaali suunnitelma Oulun tulevaisuudesta \u2013 n\u00e4ilt\u00e4 osin se toteutui"},"content":{"rendered":"

\n Alareunastaan lohjennut betonilaatta on katseilta piilossa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksik\u00f6ss\u00e4 Linnanmaalla. Erityiseksi laatan tekev\u00e4t kaksien k\u00e4mmenten j\u00e4ljet.\n <\/p>\n

\n Alemmat niist\u00e4 ovat arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon (1898\u20131976) ja ylemm\u00e4t professori Otto-Iivari Meurmanin (1890\u20131994), valistaa Oulun kaavoitusarkkitehti Pia Krogius.\n <\/p>\n

\n Oulun ilmett\u00e4 uusiksi arkkitehtein\u00e4 piirt\u00e4neet Aalto ja Meurman oli kutsuttu kunniavieraiksi Oulun arkkitehtikillan kymmenvuotisjuhliin 20. marraskuuta 1969. Pikkutunneille jatkuneen juhlinnan aikana he saivat painaa k\u00e4tens\u00e4 m\u00e4rk\u00e4\u00e4n betoniin.\n <\/p>\n

\n Aallon k\u00e4denj\u00e4ljet ovat nyt ajankohtaiset. Oulu on nimitt\u00e4in vuonna 2026 Alvar Aalto -kaupunkien verkoston puheenjohtaja. Kaikissa verkoston kaupungeissa on merkitt\u00e4v\u00e4ksi luokiteltavaa Aallon arkkitehtuuria.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fAlvar Aallon Ouluun suunnittelemia kohteita ei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunneta kovin hyvin maailmalla, eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes Oulussa. Ensi vuoden aikana on tuhannen taalan paikka tehd\u00e4 niit\u00e4 tunnetuksi, Krogius sanoo.\n <\/p>\n

\n Krogius k\u00e4sitteli Aallon Ouluun liittyvi\u00e4 suunnitelmia hiljattain valmistuneessa maisterintutkielmassaan. Lis\u00e4ksi h\u00e4n suunnittelee suuremmalle yleis\u00f6lle suunnattua julkaisua Aallon Oulun-kohteista.\n <\/p>\n

\"Oulun<\/p>\n

\n Oulun arkkitehtikillan10-vuotisjuhlan kunniavieraaksi saapunut akateemikko Alvar Aalto painoi k\u00e4mmenens\u00e4 m\u00e4rk\u00e4\u00e4n betonilaattaan 20.11.1969. T\u00e4t\u00e4 ennen h\u00e4n oli pit\u00e4nyt juhlaluennon arkkitehtiosastolla. P\u00e4\u00e4juhlaan Suomalaiselle Klubille kunniavieraat siirtyiv\u00e4t juoksijaori Eri-Pojan vet\u00e4miss\u00e4 kieseiss\u00e4, kertoi Kalevan uutinen.\n <\/p>\n

\n Kuva: Risto Rasila \/ Kaleva \/ Museovirasto \/ Journalistinen kuva-arkisto JOKA\n <\/p>\n

\n Aallolla oli Oulussa uransa varrella kolme teollista suunnittelutoimeksiantoa, joiden aikaj\u00e4nne ulottuu nelj\u00e4lle vuosikymmenelle.\n <\/p>\n

\n Ensimm\u00e4inen oli vuonna 1931 valmistunut Toppilan sulfiittiselluloosatehdas. Teht\u00e4v\u00e4 osui aikaan, jolloin kaupungissa otettiin ensimm\u00e4iset kehitysaskeleet kohti kemiallista puunjalostusta, Krogius mainitsee.\n <\/p>\n

\n Projektiin Aalto p\u00e4\u00e4tyi mets\u00e4teollisuuspatruuna, vuorineuvos G\u00f6sta Serlachiuksen ansiosta. Serlachius oli ehdottanut yst\u00e4v\u00e4lleen, englantilaiselle paperitehtailijalle Peter Dixonille p\u00e4tev\u00e4n nuoren tekij\u00e4n, joka voisi laatia arkkitehtuurisuunnitelmat tulevalle Oulun-tehtaalle.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKokenut tehtailija halusi antaa nuorelle, modernismista ja funktionalismista innoittuneelle Aallolle mahdollisuuden testata kykyj\u00e4\u00e4n ulkomaalaisen rakennuttajan hankkeessa pohjoisessa Suomessa, Pia Krogius tulkitsee.\n <\/p>\n

\"Alvar<\/p>\n

\n Alvar Aalto Toppilan sulfiittiselluloosatehtaan avajaisissa 1931.\n <\/p>\n

\n Kuva: Kaleva \/ Museovirasto \/Journalistinen kuva-arkisto JOKA\n <\/p>\n

\n Osakeyhti\u00f6 Toppilan sulfiittiselluloosatehdas oli valmistuttuaan vaikuttava ilmestys. Betonista muotoillut rakennukset, kuljetussillat ja tiilirakennukset muodostivat linjakkaan, ellei jopa futuristisen kokonaisuuden, Krogius luonnehtii.\n <\/p>\n

\n Jokainen rakennus ja rakennelma oli tarkoituksenmukainen osa tuotantoprosessia, ja niiden muotoilussa oli pyritty noudattamaan funktionalistisia ihanteita.\n <\/p>\n

\n Aallon k\u00e4siala n\u00e4kyi my\u00f6s valaistus- ja ty\u00f6skentelyolosuhteiden suunnittelussa. Esimerkiksi kuivaamorakennuksen sis\u00e4katto muotoiltiin niin, ett\u00e4 yl\u00e4ikkunoista lankeava luonnonvalo heijastui kattopinnasta keskelle salia. Lis\u00e4ksi sis\u00e4katon muoto ohjasi sen pintaan tiivistyv\u00e4n kosteuden pisaroitumaan keskelle salia.\n <\/p>\n

\n My\u00f6hemmin Aalto t\u00e4ydensi Toppilan tehdasaluetta rikinvalmistukseen tarkoitetulla kiisutuslaitoksella.\n <\/p>\n

\n Toimintansa Toppilan sulfiittiselluloosatehdas lopetti 1985.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKaupunkisuunnittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta tuli hieno tilaisuus tiivist\u00e4\u00e4 yhdyskuntarakennetta. Iso tyhjentyv\u00e4 alue voitiin muuttaa toiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Alueelle muodostettiin keskustamainen asuinl\u00e4hi\u00f6, Meri-Toppila, ja sen suunnittelussa oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa Alvar Aallon teollisen perinn\u00f6n vaaliminen, Krogius kertoo.\n <\/p>\n

\n Entiset tehdasrakennukset vesitornia ja rikkisiiloa lukuun ottamatta ovat s\u00e4\u00e4styneet ja saaneet suojelumerkinn\u00e4n. Niille on l\u00f6ytynyt my\u00f6s uutta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 muun muassa asuntoina ja liikuntapaikkoina.\n <\/p>\n

\n Eniten julkisuudessa on viime vuosina ollut entinen hakesiilo, jota Factum Foundation -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 kunnostuttaa kulttuuritapahtumien tilaksi.\n <\/p>\n

\n Alvar Aalto on luonnollisesti saanut oman nimikkokatunsa Meri-Toppilaan, ja tehdashistoria n\u00e4kyy alueen nimiss\u00e4 laajemminkin.\n <\/p>\n

\"Alvar<\/p>\n

\n Alvar Aallon suunnittelemille Toppilan sulfiittiselluloosatehtaan rakennuksille on l\u00f6ytynyt uutta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Entinen kuivaamohalli toimii liikuntasalina, ja hakesiiloa kunnostetaan kulttuuritapahtumien tilaksi.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\n Jatkosodan aikaan 1940-luvulla Alvar Aalto oli toiminut jo hyv\u00e4n aikaa kansainv\u00e4lisill\u00e4 kentill\u00e4 ja oli arkkitehtina nimek\u00e4s. Silti h\u00e4nell\u00e4 riitti aikaa paneutua my\u00f6s pohjoisen Oulun kaupungin probleemiin.\n <\/p>\n

\n Kyse oli Koskikeskuksen asemakaavan laadinnasta. Jo alueen nimi, Koskikeskus, oli Aallon p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin. Toimeksiantona oli alun perin laatia Merikosken voimalaitoksen julkisivut sek\u00e4 suunnitella voimalaitosalueen ymp\u00e4rist\u00f6n j\u00e4rjestelyt.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fAallon laatima suunnitelma oli lopulta aivan muuta, Krogius huomauttaa.\n <\/p>\n

\n Koskikeskus oli tullut Aallon ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle Oulun kaupungin rakennustoimikunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n arkkitehtikutsukilpailun my\u00f6t\u00e4. Sen taustalla oli vuonna 1939 alkanut Merikosken voimalaitoksen rakentaminen.\n <\/p>\n

\n Voimalaitoksen julkisivun sai suunnitellakseen Tampereen kaupunginarkkitehtina toiminut Bertel Str\u00f6mmer.\n <\/p>\n

\n Aalto l\u00f6i palkintolautakunnan suorastaan ”hepnaadilla”, \u00e4llik\u00e4ll\u00e4.\n <\/p>\n

\n Suunnitelma tarkasteli jokisuiston aluetta koko kaupungin tulevaisuutta ja identiteetti\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n\u00e4 kokonaisuutena.\n <\/p>\n

\n Ehdotus sis\u00e4lsi karttojen, kaavioiden ja pienoismallin avulla esitetyn aineiston lis\u00e4ksi perusteellisen selostuksen ratkaisun periaatteista ja tavoitteista.\n <\/p>\n

\n Selostuksen mukaan Oulun kaupunki tulisi olemaan Merikosken voimalaitoksen valmistuessa kasvukeskus, jonka voimakkaan laajentumisen hallittu suunnittelu oli juuri k\u00e4sill\u00e4.\n <\/p>\n

\"Alvar<\/p>\n

\n Alvar Aalto esitteli Oulun Koskikeskuksen pienoismallia Seura-lehden kansikuvassa vuonna 1944.\n <\/p>\n

\n Oulujoki saarineen ja vesiv\u00e4ylineen oli Aallon mukaan harvinainen erityispiirre kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Piirrett\u00e4 voisi korostaa edustavalla arvokeskuksella, joka sijoittuisi kanta-Oulun ja Tuiran v\u00e4lille. Sen runkona toimisi siltaj\u00e4rjestelm\u00e4, joka v\u00e4litt\u00e4isi katkeamattomassa vauhdissa joen yli etenev\u00e4\u00e4 liikennett\u00e4.\n <\/p>\n

\n T\u00e4ll\u00e4 tavoin voitaisiin yhdist\u00e4\u00e4 kaksi toisistaan erill\u00e4\u00e4n olevaa kaupunginosaa suur-Ouluksi Pariisin, New Yorkin, Firenzen ja Tukholman kaltaisten metropolien tapaan, Aalto visioi.\n <\/p>\n

\n Ratkaisu oli silloisissa oloissa radikaali, ja Krogiuksen mukaan Amerikka-vaikutteinen.\n <\/p>\n

\n Aalto sovitti my\u00f6s julkista rakentamista Merikosken siltojen molempien puolien saarille sek\u00e4 asuinrakentamista Toivoniemen alueelle.\n <\/p>\n

\n Hupisaarten edustalle Aalto suunnitteli niin sanotun kauneuspadon vesipeileineen ja suihkul\u00e4hteineen muistumana koskesta, joka oli siirtynyt voimalaitosk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\n <\/p>\n

\n Aivan sellaisenaan ei Koskikeskus-visio toteutunut. Aallon hahmottelemia julkisia rakennuksia ei tehty Linnansaareen, Lammassaareen eik\u00e4 Lohipadonniemelle Raatinsaaren it\u00e4osaan. Lis\u00e4ksi Toivoniemen pistetalot rakennettiin suunnitelmaa korkeampina.\n <\/p>\n

\n Alueen uudet sillat, kadut ja alikulkuv\u00e4yl\u00e4t rakennettiin kuitenkin jokseenkin Aallon esitt\u00e4miin paikkoihin, samoin kuin Raatin urheilukentt\u00e4.\n <\/p>\n

\n My\u00f6s Hupisaaret, Raatinsaari ja Toivoniemi kytkettiin yhteen vesipeilien ja suihkul\u00e4hteiden avulla Aallon haluamalla tavalla.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fKoskikeskusta suunnitellessaan Aalto katsoi kauemmas tulevaisuuteen ja otti huomioon kaupungin laajenemisen ja autoistumisen tulevat paineet, Pia Krogius arvioi.\n <\/p>\n

\n Alvar Aallon laatima Toivoniemen asemakaava on arvioitu muun muassa kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ksi kohteeksi. Lis\u00e4ksi Koskikeskus oli Aallon ensimm\u00e4inen kaupunkikeskustasuunnitelma.\n <\/p>\n

\"Alvar<\/p>\n

\n Alvar Aallon suunnitelman mukaisesti kanta-Oulun ja Tuiran toisiinsa yhdist\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4 muodostaa ik\u00e4\u00e4n kuin puunrungon, josta haarautuu kolmelle saarelle oma saarta kiert\u00e4v\u00e4 oksistonsa. Kosken ylitt\u00e4v\u00e4 liikenne soljuu risteykset\u00f6nt\u00e4 runkoa pitkin katkeamattomana suiston yli.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\n Aallon toimiston vihoviimeinen teollinen toimeksianto tuli valtiovallan kautta.\n <\/p>\n

\n Suomeen oli suunniteltu typpitehdasta jo 1930-luvulta l\u00e4htien. P\u00e4\u00e4t\u00f6s sen suuruusluokasta, tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, sijaintipaikasta ja rakentamisesta tehtiin 1950. Sijaintipaikan osalta ratkaisevia seikkoja olivat muun muassa riitt\u00e4v\u00e4 veden ja s\u00e4hk\u00f6n saanti sek\u00e4 ty\u00f6llisyystilanne.\n <\/p>\n

\n Alvar Aalto oli Typpi Osakeyhti\u00f6n suunnitteluty\u00f6n saadessaan kansainv\u00e4lisesti tunnustettu arkkitehti.\n <\/p>\n

\n Ouluun Laanilan entisen virkatalon maille osoitettu toimeksianto k\u00e4sitti tehdasyhdyskunnan asemakaavallisen j\u00e4rjestelyn sek\u00e4 tuotantolaitosten, henkil\u00f6st\u00f6n tilojen sek\u00e4 asuinrakennusten arkkitehtisuunnittelun.\n <\/p>\n

\n Hankkeesta kehkeytyi pitk\u00e4 yhteisty\u00f6, sill\u00e4 Typpi ty\u00f6llisti Aallon toimistoa seuraavat 18 vuotta. Aalto itse oli toimeksiannon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 seitsem\u00e4nkymppinen.\n <\/p>\n

\"Typpi<\/p>\n

\n Typpi oy:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, professori V. J. Sukselainen ja toimitusjohtaja Jaakko Lehmus ammoniakkilaitoksen konehallin harjannostajaistilaisuudessa Oulussa 23.9.1961.\n <\/p>\n

\n Kuva: Kaleva \/ Museovirasto \/ Journalistinen kuva-arkisto JOKA\n <\/p>\n

\n Kuusamontien molemmin puolin sijoittuvalla alueella suunniteltavien kohteiden kirjo oli laaja. Se ulottui hehtaareja k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 aluesuunnitelmasta vaateharjan kaltaiseen pienimp\u00e4\u00e4n mahdolliseen detaljiin.\n <\/p>\n

\n Tehdasyhdyskunnan rakennettua ilmett\u00e4 hallitsi ja yhdisti puhtaaksimuurattu punatiili, loivat kattokulmat ja pulpettikatot sek\u00e4 yhten\u00e4inen, ajalleen tyypillinen arkkitehtuuri.\n <\/p>\n

\n Typpitehtaan olemassaolo tuli kaikkien oululaisten tietoon viimeist\u00e4\u00e4n 9.1.1963. Tehtaalla tapahtui tuolloin tuhoisa r\u00e4j\u00e4hdys, jonka aiheutti salpietarilaitoksessa varastoitu ammoniumnitraatti.\n <\/p>\n

\"Typpi<\/p>\n

\n Typpi oy:n tehdasalue rakennettiin Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti 1950- ja 1960-luvuilla. Tehdasyhdyskunnan ilmett\u00e4 hallitsevat punatiili ja pulpettikatot. Arkistokuva.\n <\/p>\n

\n Kuva: Jukka-Pekka Moilanen\n <\/p>\n

\n Tehdasyhdyskunnan aluetta on t\u00e4ydennysrakennettu my\u00f6hemmin. Tehdasalueella on edelleen kemianteollisuuden tuotantoa sek\u00e4 tutkimus- ja hallintorakennuksessa on toimitiloja. Asuinrakennukset ovat yh\u00e4 alkuper\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.\n <\/p>\n

\n Typen alue on m\u00e4\u00e4ritelty muun muassa maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Teollisuusalueella sijaitsevat Aallon suunnittelemat kohteet ovat kuitenkin inventoimatta ja uhanalaisia, Krogius huomauttaa.\n <\/p>\n

\n Alvar Aallon Oulun-kohteisiin liittyv\u00e4 matkailupotentiaali on Pia Krogiuksen mukaan toistaiseksi j\u00e4\u00e4nyt hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Tosin t\u00e4h\u00e4n on tulossa muutos, sill\u00e4 Oulu on liittynyt hiljattain my\u00f6s Alvar Aalto -matkailukaupunkien verkostoon.\n <\/p>\n

\n K\u00e4sill\u00e4 on muutenkin herkullinen hetki. Ensi vuonna nimitt\u00e4in ratkeaa, liitet\u00e4\u00e4nk\u00f6 Museoviraston esitt\u00e4m\u00e4 Aallon arkkitehtitoimiston 13 rakennuksen sarja Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fJos n\u00e4in k\u00e4y, t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kiinnostusta Aallon kokonaistuotantoon ja v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuihin kohteisiin, joita Oulussa on.\n <\/p>\n

\n Yksi Alvar Aallon j\u00e4tt\u00e4miin j\u00e4lkiin liittyv\u00e4 seikka on Krogiuksen mukaan kohenemassa jo l\u00e4hiaikoina.\n <\/p>\n

\n Arkkitehtuurin yksik\u00f6ss\u00e4 Linnanmaalla sijaitsevan betonilaatan viereen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n selitys, ketk\u00e4 ja miss\u00e4 tilanteessa ovat k\u00e4mmenens\u00e4 laattaan painaneet.\n <\/p>\n

Fakta<\/p>\n

Alvar Aalto Oulussa<\/p>\n

\n 1930 Osakeyhti\u00f6 Vaalan, sittemmin Osakeyhti\u00f6 Toppilan suunnittelu alkaa.\n <\/p>\n

\n 1931 Osakeyhti\u00f6 Toppilan sulfiittiselluloosatehtaan avajaiset. Aalto tuo taide- ja arkkitehtuurikoulu Bauhausissa vaikuttaneen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 L\u00e1szl\u00f3 Moholo-Nagyn Ouluun tutustumaan Toppilan tehtaan arkkitehtuuriin. Tehdaskokonaisuus esitell\u00e4\u00e4n tuoreeltaan kotimaisessa Arkkitehtilehdess\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 Architectural review -julkaisussa.\n <\/p>\n

\n 1936 Toppilan seurantalon sek\u00e4 Toppilan konttorin suunnitelmat.\n <\/p>\n

\n 1942 Oy Toppilan kiisutuslaitos ja logo.\n <\/p>\n

\n 1942 Kilpailukutsu Merikosken voimalaitoksen julkisivujen suunnittelusta ja ymp\u00e4rist\u00f6n j\u00e4rjestelemisest\u00e4.\n <\/p>\n

\n 1943 Oulu oy asuinalueen asemapiirros.\n <\/p>\n

\n 1944 Koskikeskuksen asemakaava valmistuu.\n <\/p>\n

\n 1945 Koskikeskuksen loppupiirustukset luovutetaan kaupungille.\n <\/p>\n

\n 1950\u201352 Typpi oy 1. vaihe.\n <\/p>\n

\n 1955 Ehdotus Oulun Valistustalon teatteri- ja konserttitalon sijoittamisesta Lohipadonniemelle.\n <\/p>\n

\n 1956 Suunnitelma Oulun yliopiston ja opettajakorkeakoulun sijoittamiseksi Koskikeskukseen.\n <\/p>\n

\n 1955\u201357 Typpi oy 2. vaihe.\n <\/p>\n

\n 1960\u201362 Typpi oy 3. vaihe.\n <\/p>\n

\n 1965\u201367 Typpi oy 4. vaihe.\n <\/p>\n

\n 1969 \u00a0Oulun yliopiston arkkitehtikillan 10-vuotisjuhla, Alvar Aalto painaa k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4 muistolaattaan.\n <\/p>\n

\n L\u00e4hde: Pia Krogius: Alvar Aallon k\u00e4denj\u00e4ljet Oulussa. Oulun kolme Aaltoa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto 2025.\n <\/p>\n

Kuka<\/p>\n

Alvar Aalto<\/p>\n

\n Arkkitehti, muotoilija ja akateemikko (1898\u20131976). 1950-luvun lopulta l\u00e4htien kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti tunnettu ja arkkitehtuurin modernismin yhteydess\u00e4 mainittuja merkitt\u00e4vi\u00e4 nimi\u00e4. Suunnittelut\u00f6ihin kuuluu rakennuksia Suomen lis\u00e4ksi muualla Euroopassa sek\u00e4 Yhdysvalloissa.\n <\/p>\n

\n Puolisot eli arkkitehti ja muotoilija Aino Marsio-Aalto (1894\u20131949) sek\u00e4 arkkitehti Elissa Aalto (1922\u20131994) osallistuivat useisiin Aallon toimiston suunnittelut\u00f6ihin.\n <\/p>\n

\n Tunnettuja Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemia rakennuksia ovat Suomessa mm. Paimion parantola (1930), Viipurin kaupunginkirjasto (1935), Villa Mairea (1939), S\u00e4yn\u00e4tsalon kunnantalo (1952), Kulttuuritalo (1958), Lakeuden risti (1962), Enso-Gutzeitin p\u00e4\u00e4konttori (1962), Teknillisen korkeakoulun p\u00e4\u00e4rakennus (1965, 1975), Alvar Aalto -museo (1973), Finlandia-talo (1975) ja \u00a0Lappia-talo (1961, 1972, 1975) sek\u00e4 ulkomailla muun muassa Maison Louis Carr\u00e9 (1961), Alvar-Aalto-Kulturhaus (1962), Pohjolan talo (1971), Aalborgin taidemuseo (1972) ja Essenin oopperatalo (1988).\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Alareunastaan lohjennut betonilaatta on katseilta piilossa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksik\u00f6ss\u00e4 Linnanmaalla. Erityiseksi laatan tekev\u00e4t kaksien k\u00e4mmenten j\u00e4ljet. Alemmat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":131234,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,32,394,393,391,392,109],"class_list":{"0":"post-131233","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-suomi","17":"tag-suunnittelu","18":"tag-taiteet","19":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","20":"tag-taiteetsuunnittelu","21":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115823668331977359","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131233","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131233"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131233\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/131234"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131233"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131233"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}