{"id":131258,"date":"2026-01-02T05:18:07","date_gmt":"2026-01-02T05:18:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131258\/"},"modified":"2026-01-02T05:18:07","modified_gmt":"2026-01-02T05:18:07","slug":"silakoita-lumikinostumia-ja-mutkikkaita-rantaviivoja-nain-lakeuden-paikannimet-ovat-syntyneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131258\/","title":{"rendered":"Silakoita, lumikinostumia ja mutkikkaita rantaviivoja \u2013 n\u00e4in lakeuden paikannimet ovat syntyneet"},"content":{"rendered":"<p>\n      Onko Hailuodossa ollut haita ja sulaako lumi hitaasti Lumijoella? Selvitimme, mist\u00e4 lakeuden paikannimet juontavat juurensa.\n    <\/p>\n<p>\n      Hailuodon alkuper\u00e4inen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jolloin haililla on viitattu silakkaan. Oulun seudulla sana ei ole erityisen tunnettu, mutta Suomenlahden pohjukan murrealueilta l\u00f6ytyy useita Haili ja Hai-alkuisia paikannimi\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Kempeleen nimi liittynee maantieteelliseen sijaintiin. Aikoinaan Kempeleen kyl\u00e4 syntyi salmen rannalle, joka erotti Oulunsalon saaren mantereesta. Oulunsalon ja Oulun v\u00e4lill\u00e4 sijaitsee Kempeleenlahti. Sanalla kempele, kempelo ja kempel\u00e4 on tarkoitettu kieroa ja mutkikasta. Sanalla on voitu kuvailla nime\u00e4misaikaisen rantaviivan muotoa.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Liminka kuuluu luontonimien kategoriaan. Liminka on lima-sanan johdos, ja lima tarkoittaa murteissa paitsi limaa, my\u00f6s monia vesikasveja kuten palpakkoa, hein\u00e4- tai ahvenvitaa ja ristimalaskaa, jotka kasvavat matalassa vedess\u00e4 tai vesij\u00e4tt\u00f6maalla. Liminganj\u00e4rven lis\u00e4ksi kunnasta l\u00f6ytyv\u00e4t Liminganjoki ja Liminganlahti.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Lumijoen nimi perustuu kyl\u00e4nnimeen, joka puolestaan kyl\u00e4n l\u00e4pi virtaavan samannimisen joen nimeen. Joki lienee saanut nimens\u00e4 jo soistuneesta Lumij\u00e4rvest\u00e4, josta joki on alkanut. J\u00e4rven l\u00e4nsipuolella Siikajoen kunnan alueella on suurehko, osin suojeltu suo Lumineva, jonka nimi voi olla j\u00e4rven nime\u00e4 vanhempi. Lumi-alkuisia nimi\u00e4 on annettu monille sellaisille soille ja viljelyksille, joissa lumi kev\u00e4isin viipyy kauemmin kuin muualla tai joissa lunta kinostuu tavallista runsaammin.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Oulunsalon nimen j\u00e4lkiosa salo merkitsee vanhastaan suurta saarta. Viel\u00e4 1790-luvulla Oulunsalo oli saari, jonka Salonsalmi erotti mantereesta. Oulu-sanan on arveltu tarkoittavan tulvivaa vett\u00e4.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Tyrn\u00e4v\u00e4n nimi oli vuonna 1592 Tyrn\u00e4w\u00e4 ja vuonna 1611 T\u00f6rn\u00e4w\u00e4. Tyrn\u00e4- ja T\u00f6rn\u00e4-nimet ovat kuitenkin harvinaisia. Tyrn\u00e4v\u00e4-nimi mahtaa juontaa juurensa sanasta tyrn\u00e4, joka tarkoittaa syv\u00e4nnett\u00e4 tai rotkoa. Nimi kuvaa Tyrn\u00e4v\u00e4njoen kulkua kapeassa ja jyrkk\u00e4rinteisess\u00e4 jokilaaksossa.\n    <\/p>\n<p>\n      Paikkala, S., Mikkonen, P., Pitk\u00e4nen, R. L., Slotte, P. &amp; Aapala, K. 2007. Suomalainen paikannimikirja. Helsinki Karttakeskus: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.\n    <\/p>\n<p class=\"article__paragraph\">\n      Juttusarjassa esittelemme Rantalakeuden juhlavuoden kunniaksi ihmeellisi\u00e4 asioita lakeudelta.\n    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Onko Hailuodossa ollut haita ja sulaako lumi hitaasti Lumijoella? Selvitimme, mist\u00e4 lakeuden paikannimet juontavat juurensa. Hailuodon alkuper\u00e4inen nimi&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":131259,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-131258","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115823817820414990","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131258","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131258"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131258\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/131259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131258"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131258"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131258"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}