{"id":131420,"date":"2026-01-02T09:36:08","date_gmt":"2026-01-02T09:36:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131420\/"},"modified":"2026-01-02T09:36:08","modified_gmt":"2026-01-02T09:36:08","slug":"ms-taudista-loytyi-kaksi-uutta-alatyyppia-tekoalyn-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131420\/","title":{"rendered":"MS-taudista l\u00f6ytyi kaksi uutta alatyyppi\u00e4 teko\u00e4lyn avulla"},"content":{"rendered":"

Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi uutta multippeliskleroosin (MS-taudin) alatyyppi\u00e4 teko\u00e4lyn avulla, uutisoi The Guardian<\/a>. Brain-tiedelehdess\u00e4 julkaistu tutkimus<\/a> voi avata tien aiempaa yksil\u00f6llisempiin hoitoihin ja parempiin hoitotuloksiin.<\/p>\n

MS-tautia sairastaa maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisi\u00e4, mutta nykyisin hoidot valitaan p\u00e4\u00e4osin oireiden perusteella. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, etteiv\u00e4t ne aina kohdistu taudin taustalla olevaan biologiaan eiv\u00e4tk\u00e4 siksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tehoa parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n

Uudessa tutkimuksessa havaittiin kaksi aiemmin tunnistamatonta MS-taudin biologista alatyyppi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4, yksinkertaista verikoetta ja magneettikuvauksia. Asiantuntijoiden mukaan l\u00f6yd\u00f6s voi mullistaa sairauden hoidon maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

University College Londonin ja Queen Square Analyticsin johtamassa tutkimuksessa analysoitiin 600 potilaan verest\u00e4 erityisen proteiinin, seerumin neurofilamentin kevytketjun (sNfL), pitoisuuksia. Proteiini kertoo hermosoluvaurioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja antaa viitteit\u00e4 taudin aktiivisuudesta.<\/p>\n

Pitoisuudet ja aivojen magneettikuvat analysoitiin koneoppimismallilla nimelt\u00e4 SuStaIn. Tulokset paljastivat kaksi selv\u00e4sti erottuvaa MS-taudin muotoa: varhainen sNfL ja my\u00f6h\u00e4inen sNfL.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 alatyypiss\u00e4 potilailla oli korkeat sNfL-tasot jo sairauden varhaisessa vaiheessa, ja vaurioita havaittiin selv\u00e4sti aivokurkiaisessa. Lis\u00e4ksi aivovaurioita kehittyi nopeasti. Tutkijoiden mukaan t\u00e4m\u00e4 tautimuoto vaikuttaa aggressiivisemmalta ja aktiivisemmalta.<\/p>\n

Toisessa alatyypiss\u00e4 aivojen kutistumista ilmeni esimerkiksi limbisen aivokuoren ja syv\u00e4n harmaa-aineen alueilla jo ennen kuin sNfL-tasot nousivat. T\u00e4ss\u00e4 muodossa tauti etenee hitaammin, ja n\u00e4kyv\u00e4t vauriot ilmenev\u00e4t my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan l\u00e4pimurto auttaa l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 tunnistamaan tarkemmin, mill\u00e4 potilailla on suurempi riski erilaisiin komplikaatioihin, ja mahdollistaa yksil\u00f6llisemm\u00e4n hoidon.<\/p>\n

\u201dMS ei ole yksi sairaus, ja nykyiset alatyypit eiv\u00e4t kuvaa taustalla olevia kudosmuutoksia, jotka t\u00e4ytyy tuntea hoitoa varten\u201d, kertoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Arman Eshagni<\/strong> UCL:sta The Guardianille. \u201dHy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teko\u00e4lymallia yhdess\u00e4 laajasti saatavilla olevan verimerkkiaineen ja magneettikuvauksen kanssa olemme pystyneet ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa osoittamaan kaksi selke\u00e4\u00e4 MS-taudin biologista mallia. T\u00e4m\u00e4 auttaa kliinikoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 vaiheessa taudin kulkua potilas on ja ketk\u00e4 saattavat tarvita tiiviimp\u00e4\u00e4 seurantaa tai varhaisempaa, kohdennettua hoitoa.\u201d<\/p>\n

Jatkossa teko\u00e4lyty\u00f6kalun arvio siit\u00e4, ett\u00e4 potilaalla on varhaisen sNfL:n MS-tauti, voisi tarkoittaa p\u00e4\u00e4sy\u00e4 tehokkaampiin hoitoihin ja tiiviimp\u00e4\u00e4 seurantaa. My\u00f6h\u00e4isen sNfL-alatyypin potilaille voitaisiin puolestaan tarjota erilaisia hoitomuotoja, kuten yksil\u00f6llisi\u00e4 hoitoja, jotka suojaavat aivosoluja eli neuroneita.<\/p>\n

\u201dUutuusarvo on siten kaksijakoinen: kliinisten ja neurologisten tutkimusten uudistaminen teko\u00e4lyalgoritmien avulla, sek\u00e4 yksil\u00f6llisten hoitojen tarjoaminen taudin profiilin perusteella\u201d, Eshaghi sanoo.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 on innostava edistysaskel MS-taudin ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4\u201d,\u00a0sanoo\u00a0MS Societyn vanhempi tutkimusviestinn\u00e4n johtaja Caitlin Astbury<\/strong> The Guardianille.\u00a0\u201dViime vuosina ymm\u00e4rryksemme taudin biologiasta on parantunut, mutta nykyiset m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t perustuvat yh\u00e4 potilaiden kokemiin kliinisiin oireisiin. MS on monimutkainen sairaus, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 luokittelu usein vastaa sit\u00e4, mit\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 todellisuudessa tapahtuu, mik\u00e4 voi vaikeuttaa tehokasta hoitoa.\u201d<\/p>\n

Niin sanottua aaltomaista MS-tautia sairastaville on noin 20 hoitovaihtoehtoa, ja etenev\u00e4\u00e4n MS-tautiin on alkanut tulla joitakin uusia hoitoja, mutta monille potilaille vaihtoehtoja ei edelleenk\u00e4\u00e4n ole. \u201dMit\u00e4 enemm\u00e4n opimme sairaudesta, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin l\u00f6yd\u00e4mme hoitoja, jotka voivat pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taudin etenemisen\u201d, Astbury sanoo.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 tutkimus vahvistaa kasvavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 nykyisist\u00e4 MS-taudin kuvailuista, kuten \u2019aaltomainen\u2019 ja \u2019etenev\u00e4\u2019, tulisi siirty\u00e4 kohti termej\u00e4, jotka heijastavat taudin taustalla olevaa biologiaa. T\u00e4m\u00e4 voisi auttaa tunnistamaan potilaita, joilla on suurentunut riski taudin etenemiseen, ja mahdollistaa yksil\u00f6llisemm\u00e4n hoidon tarjoamisen.\u201d<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi uutta multippeliskleroosin (MS-taudin) alatyyppi\u00e4 teko\u00e4lyn avulla, uutisoi The Guardian. Brain-tiedelehdess\u00e4 julkaistu tutkimus voi avata…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":131421,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[4358,79,77,33,31,30,764,32,78],"class_list":{"0":"post-131420","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-aivot","9":"tag-business","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-sairaudet","15":"tag-suomi","16":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115824832335531139","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131420","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131420"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131420\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/131421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131420"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131420"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131420"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}