{"id":131610,"date":"2026-01-02T14:22:06","date_gmt":"2026-01-02T14:22:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131610\/"},"modified":"2026-01-02T14:22:06","modified_gmt":"2026-01-02T14:22:06","slug":"tutkijat-mahduttivat-keuhkot-mikrosirulle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/131610\/","title":{"rendered":"Tutkijat mahduttivat keuhkot mikrosirulle"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Brittil\u00e4isen Francis Crick -instituutin ja bioteknologiayhti\u00f6 AlveoliXin tutkijat ovat kehitt\u00e4neet ensimm\u00e4isen ihmisen keuhkoja j\u00e4ljittelev\u00e4n mikrosirumallin. Niin sanottu \u201dlung-on-chip\u201d-malli on rakennettu vain yhdelt\u00e4 luovuttajalta per\u00e4isin olevista geneettisesti identtisist\u00e4 kantasoluista.\u00a0Tutkimus on julkaistu <a href=\"https:\/\/www.science.org\/doi\/10.1126\/sciadv.aea9874\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Science Advances -tiedelehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Mikrosirulle rakennettu keuhkomalli pystyy j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n hengityksen liikkeit\u00e4 ja keuhkosairauksien etenemist\u00e4 yksil\u00f6tasolla. Sen odotetaan parantavan muun muassa tuberkuloosihoitojen tutkimusta.<\/p>\n<p>Keuhkojen ilmateiden p\u00e4iss\u00e4 sijaitsevat alveolit eli keuhkorakkulat ovat kaasujenvaihdon kannalta ratkaisevia ja muodostavat samalla t\u00e4rke\u00e4n puolustuslinjan hengitysteihin p\u00e4\u00e4tyvi\u00e4 viruksia ja bakteereja, kuten influenssaa ja tuberkuloosia, vastaan. N\u00e4iden vuorovaikutusten tutkimiseksi tutkijat ovat jo pitk\u00e4\u00e4n pyrkineet rakentamaan laboratoriossa keuhkoa j\u00e4ljittelevi\u00e4 sirumalleja, joissa ihmisen keuhkosoluja kasvatetaan muovisirulle rakennetuissa mikroskooppisissa kanavissa ja lokeroissa.<\/p>\n<p>Aiemmissa lung-on-chip-malleissa on k\u00e4ytetty sekoitusta potilaista per\u00e4isin olevia soluja ja kaupallisia solulinjoja, mink\u00e4 vuoksi ne eiv\u00e4t ole pystyneet j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n yhden yksil\u00f6n keuhkotoimintaa tai sairauden etenemist\u00e4 t\u00e4ysin tarkasti.<\/p>\n<p>Uudessa tutkimuksessa Crickin tutkijat kehittiv\u00e4t mallin, joka koostuu yksinomaan saman luovuttajan kantasoluista johdetuista soluista. Epiteeli- ja endoteelisolut kasvatettiin erikseen eritt\u00e4in ohuen kalvon vastakkaisille puolille AlveoliX:n valmistamassa laitteessa, jolloin syntyi keuhkorakkulan rakennetta vastaava este.<\/p>\n<p>AlveoliX on lis\u00e4ksi kehitt\u00e4nyt erityisi\u00e4 laitteita, jotka kohdistavat rakenteeseen rytmisi\u00e4, kolmiulotteisia venytysliikkeit\u00e4 hengityksen tapaan. Mekaaninen kuormitus edist\u00e4\u00e4 mikrovilluksiksi kutsuttujen solupinnan rakenteiden muodostumista, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 keuhkorakkuloiden pinta-alaa ja tukee niiden toimintaa.<\/p>\n<p>Malliin lis\u00e4ttiin seuraavaksi immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n makrofageja, jotka nekin oli tuotettu saman luovuttajan kantasoluista. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sirulle altistettiin tuberkuloosibakteereja taudin varhaisten vaiheiden j\u00e4ljittelemiseksi.<\/p>\n<p>Tartunnan saaneissa siruissa havaittiin suuria makrofagirypp\u00e4it\u00e4, joiden keskell\u00e4 oli kuolleista soluista muodostunut nekroottinen ydin ja reunoilla el\u00e4vi\u00e4 makrofageja. Viiden vuorokauden kuluttua infektiosta sek\u00e4 endoteeli- ett\u00e4 epiteelisolukerrokset romahtivat, mik\u00e4 osoitti keuhkorakkulan toiminnan pett\u00e4neen.<\/p>\n<p>Tarve el\u00e4inkokeita korvaaville teknologioille kasvaa, joten t\u00e4m\u00e4nkaltaisista siruista\u00a0 tulee yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4, sanoo\u00a0tuberkuloosin is\u00e4nt\u00e4\u2013patogeeni-vuorovaikutuksia tutkivan laboratorion ryhm\u00e4vet\u00e4j\u00e4\u00a0<strong>Max Gutierrez<\/strong> <a href=\"https:\/\/medicalxpress.com\/news\/2025-12-lung-chip-genetically-identical-cells.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Medical Xpressille<\/a>. Niiden avulla pystyt\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4inten ja ihmisten keuhkojen anatomian, immuunisolujen koostumuksen ja sairauden kehittymisen v\u00e4liset erot.\u00a0\u201dKoska sirut koostuvat kokonaan geneettisesti identtisist\u00e4 soluista, ne voitaisiin rakentaa sellaisten ihmisten kantasoluista, joilla on tiettyj\u00e4 geenimutaatioita. N\u00e4in voisimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten esimerkiksi tuberkuloosi vaikuttaa yksil\u00f6\u00f6n ja testata hoitojen, kuten antibioottien, tehoa.\u201d<\/p>\n<p>\u201dTuberkuloosi etenee hitaasti, ja tartunnan ja oireiden kehittymisen v\u00e4lill\u00e4 voi kulua kuukausia, joten tarve ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 tapahtuvia varhaisia vaiheita kasvaa\u201d, sanoo saman laboratorion tutkijatohtori\u00a0<strong>Jakson Luk<\/strong> Medical Xpressille.<\/p>\n<p>\u201dPystyimme onnistuneesti j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 tuberkuloosin etenemisen alkuvaiheita ja saamaan kokonaiskuvan siit\u00e4, miten eri keuhkosolut reagoivat infektioon. Olemme innoissamme siit\u00e4, ett\u00e4 uutta mallia voidaan soveltaa laajasti my\u00f6s muihin tutkimusalueisiin, kuten muihin hengitystieinfektioihin tai keuhkosy\u00f6p\u00e4\u00e4n, ja kehit\u00e4mme parhaillaan sirua edelleen lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen muita t\u00e4rkeit\u00e4 solutyyppej\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n<p class=\"has-text-align-center\">Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Brittil\u00e4isen Francis Crick -instituutin ja bioteknologiayhti\u00f6 AlveoliXin tutkijat ovat kehitt\u00e4neet ensimm\u00e4isen ihmisen keuhkoja j\u00e4ljittelev\u00e4n mikrosirumallin. Niin sanottu \u201dlung-on-chip\u201d-malli&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":131611,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[475,79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-131610","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-biologia","9":"tag-business","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115825956894949259","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131610","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131610"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131610\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/131611"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131610"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131610"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131610"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}