Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivit muodostavat perustan luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja ohjaavat j\u00e4senmaiden luonnonsuojelutoimia. Luontodirektiivi suojelee el\u00e4in- ja kasvilajeja sek\u00e4 luontotyyppej\u00e4, kuten soita, metsi\u00e4, niittyj\u00e4 ja rantoja. Lintudirektiivi keskittyy luonnonvaraisten lintujen suojeluun, kantojen hoitoon ja s\u00e4\u00e4ntelyyn. Raportointia tehd\u00e4\u00e4n kuuden vuoden v\u00e4lein kaikissa j\u00e4senmaissa. Nyt valmistuva raportointi kattaa lajien ja luontotyyppien tilanteen vuosilta 2019\u20132024.<\/p>\n
Lintudirektiivin raportoinnin keskeinen havainto on monien tavallisimpien lintulajien kantojen v\u00e4heneminen. Raportointitulosten mukaan Suomessa pesii t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 noin 46,7 miljoonaa lintuparia, mik\u00e4 on 6 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuuden vuoden takaiseen raportointiin verrattuna. Huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 pesim\u00e4kannan lasku koskee muun muassa peippoa ja pajulintua, jotka ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet Suomen runsaslukuisimpia lintulajeja.<\/p>\n
\u2013 Linnustonseurannat osoittavat, ett\u00e4 luontokato jatkuu. Lintukantojen elvytt\u00e4miseksi tarvitaan niiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen suojelua, ennallistamista sek\u00e4 hoitotoimia, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen<\/strong> Helsingin yliopiston Luonnontieteellisest\u00e4 keskusmuseosta. Lehikoinen on raportointitietojen kokoamisesta vastanneen lintuty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja.<\/p>\n Lintulajeista 62:n arvioitiin runsastuneen, 80 lajin v\u00e4hentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana. Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulip\u00e4\u00e4hippi\u00e4inen ja valkoselk\u00e4tikka, taantuneita lajeja esimerkiksi peltosirkku, h\u00f6m\u00f6tiainen ja punasotka. Lintujen kantojen v\u00e4henemiseen vaikuttavat erityisesti mets\u00e4talouden vaikutukset mets\u00e4elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja vesist\u00f6iss\u00e4, maatalouden muutokset, mets\u00e4stys sek\u00e4 supikoiran ja minkin aiheuttama saalistus.<\/p>\n Raportoinnissa tarkasteltiin my\u00f6s luontodirektiivin luontotyyppej\u00e4. Tilanne on monin paikoin heikko: useimmat luontotyypeist\u00e4, palsasoista hiekkarantoihin ja boreaalisista luonnonmetsist\u00e4 niittyihin, arvioitiin ep\u00e4suotuisiksi. My\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4 havaittiin vain merenrantaniityill\u00e4 ja variksenmarjadyyneill\u00e4, joita on onnistuttu viime vuosina kunnostamaan. My\u00f6s lajien tilanne vaihtelee ja entist\u00e4 suurempi osuus on ep\u00e4suotuisalla suojelutasolla. Perhosista esimerkiksi isoapollon ja pikkuapollon taantuminen jatkuu, kun taas it\u00e4merennorpan tilanne on hitaasti paranemassa, vaikka suojelutaso onkin edelleen koko merialuetta tarkasteltaessa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n Nyt valmistuneet Suomen raportit kattavat 68 luontodirektiivin luontotyyppi\u00e4 ja 139 lajia tai lajiryhm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 255 lintudirektiivin suojelemaa lintulajia. Raporttien laadintaan on osallistunut noin sata tutkijaa eri tutkimuslaitoksista ja asiantuntijaorganisaatioista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivit muodostavat perustan luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja ohjaavat j\u00e4senmaiden luonnonsuojelutoimia. Luontodirektiivi suojelee el\u00e4in- ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":131646,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-131645","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115826176974685519","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131645","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131645"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131645\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/131646"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131645"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131645"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131645"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}