{"id":132033,"date":"2026-01-03T01:41:07","date_gmt":"2026-01-03T01:41:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132033\/"},"modified":"2026-01-03T01:41:07","modified_gmt":"2026-01-03T01:41:07","slug":"anneli-aejmelaeus-1948-2025-hs-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132033\/","title":{"rendered":"Anneli Aejmelaeus 1948\u20132025 | HS.fi"},"content":{"rendered":"

Professori emerita, rovasti Anneli Aejmelaeus <\/a>(o.s. Halonen<\/a>) kuoli kotonaan J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 18. marraskuuta 2025 vaikean sairauden murtamana. H\u00e4n oli 77-vuotias, syntynyt Mikkeliss\u00e4 18. syyskuuta 1948.<\/p>\n

Perheen muutettua Helsinkiin Anneli kirjoitti ylioppilaaksi Tytt\u00f6normaalilyseosta 1969 ja valmistui teologian kandidaatiksi (maisteriksi) Helsingin yliopistosta 1972. Teologian tohtoriksi h\u00e4n v\u00e4itteli 1981 tutkimusaiheenaan Vanhan testamentin kreikankielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s Septuaginta.<\/p>\n

Anneli toimi useita vuosia opetusteht\u00e4viss\u00e4 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, kunnes h\u00e4net vuonna 1991 valittiin G\u00f6ttingenin yliopistoon Vanhan testamentin ja erityisesti Septuagintan tutkimuksen professoriksi. T\u00e4t\u00e4 virkaa h\u00e4n hoiti yhteens\u00e4 kaksitoista vuotta, vuoden my\u00f6s tiedekunnan dekaanina.<\/p>\n

Anneli kehitti menetelmi\u00e4, joilla muinaisten tekstien alkuper\u00e4isi\u00e4 sanamuotoja voitiin selvitt\u00e4\u00e4 toisistaan poikkeavia k\u00e4sikirjoituksia vertailemalla. H\u00e4n vertasi teksteiss\u00e4 tapahtuneiden muutosten j\u00e4ljitt\u00e4mist\u00e4 salapoliisity\u00f6h\u00f6n ja saikin maineen tekstitutkimuksen Sherlock Holmesina. Vuonna 2011 Anneli p\u00e4\u00e4si palaamaan kotiyliopistoonsa, kun h\u00e4net valittiin Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan ja L\u00e4hi-id\u00e4n kulttuurin ja kirjallisuuden professoriksi. Siit\u00e4 toimesta h\u00e4n j\u00e4i el\u00e4kkeelle vuonna 2016.<\/p>\n

Anneli johti kahta Suomen Akatemian tutkimushanketta ja toimi varajohtajana Muutoksia pyhiss\u00e4 teksteiss\u00e4 ja traditioissa -huippuyksik\u00f6ss\u00e4. H\u00e4n ohjasi toistakymment\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa Suomessa ja Saksassa, ja monet teologipolvet oppivat hepreaa h\u00e4nen oppikirjoistaan.<\/p>\n

Hieman ennen kuolemaansa Anneli sai valmiiksi tieteellisen toimintansa p\u00e4\u00e4ty\u00f6n, Ensimm\u00e4isen Samuelin kirjan kreikankielisen tekstin tieteellisen edition. Noin 60 antiikin k\u00e4sikirjoituksen keskin\u00e4inen vertailu oli vaatinut h\u00e4nelt\u00e4 muun muassa ty\u00f6skentely\u00e4 Venetsiassa er\u00e4\u00e4n keskeisen k\u00e4sikirjoituksen \u00e4\u00e4rell\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s koosti Samuelin kirjojen tekstikritiikki\u00e4 koskevat artikkelinsa kokoelmaksi, jonka h\u00e4nen oppilaansa toimittavat julkaistavaksi.<\/p>\n

Kirkko oli Anneli Aejmelaeukselle t\u00e4rke\u00e4 osa el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4net vihittiin papiksi 6. maaliskuuta 1988 ensimm\u00e4isten naisten joukossa, ja h\u00e4n osallistui raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 kirkkovuoden tekstien uudistamiseen. Osoituksena h\u00e4nen kirkollisista ansioistaan Espoon hiippakunta my\u00f6nsi h\u00e4nelle rovastin arvon.<\/p>\n

Annelilla oli energinen ja ty\u00f6teli\u00e4s el\u00e4m\u00e4, johon mahtui 56 vuotta kest\u00e4nyt avioliitto professori Lars Aejmelaeuksen kanssa sek\u00e4 kaksi tyt\u00e4rt\u00e4 lapsineen. Perheelleen Anneli oli rakastava ja huolehtivainen vaimo, \u00e4iti ja mummo.<\/p>\n

Tuukka Kauhanen<\/p>\n

Anneli Aejmelaeuksen oppilas<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Professori emerita, rovasti Anneli Aejmelaeus (o.s. Halonen) kuoli kotonaan J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 18. marraskuuta 2025 vaikean sairauden murtamana. H\u00e4n oli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":132034,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-132033","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115828626756165925","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132033","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132033"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132033\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/132034"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132033"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132033"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132033"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}