{"id":132141,"date":"2026-01-03T05:11:08","date_gmt":"2026-01-03T05:11:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132141\/"},"modified":"2026-01-03T05:11:08","modified_gmt":"2026-01-03T05:11:08","slug":"luonnossa-lampotilojen-jatkuva-sahaaminen-talvella-kurittaa-lintuja-moni-jaa-nalkaiseksi-tai-saalistajien-armoille-teemat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132141\/","title":{"rendered":"Luonnossa | L\u00e4mp\u00f6tilojen jatkuva sahaaminen talvella kurittaa lintuja \u2013 moni j\u00e4\u00e4 n\u00e4lk\u00e4iseksi tai saalistajien armoille | Teemat"},"content":{"rendered":"

Ep\u00e4vakaat talvis\u00e4\u00e4t pist\u00e4v\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n, miten linnut p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t. Maalaisj\u00e4rjell\u00e4 ajattelee helposti, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen ja talvien lauhtuminen ovat linnuille hyv\u00e4ksi, mutta totuus voi olla toinen.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4 Suomen luonnossa on sopeutunut vuodenaikojen my\u00f6t\u00e4 vaihtuviin olosuhteisiin. \u00c4\u00e4rev\u00e4tk\u00e4\u00e4n olot eiv\u00e4t useinkaan ole linnuille ongelma, kunhan vuodenajat seuraavat toisiaan oikeassa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Vaikeampia ovat s\u00e4\u00e4tilan arvaamattomat muutokset. Toisaalta on my\u00f6s lajeja, jotka selke\u00e4sti hy\u00f6tyv\u00e4t leudommista talvista.<\/p>\n

Paksu lumipeite on elinehto mets\u00e4kanalinnuille. Suurin osa syd\u00e4ntalvesta vietet\u00e4\u00e4n kiepin l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 suojassa pakkaslumen uumenissa. Ruokailemaan poistutaan vain siksi aikaa, ett\u00e4 saadaan kupu nokittua t\u00e4yteen ja loppuvuorokausi sulatellaan tikkuista apetta. Puuttuva tai j\u00e4inen lumipeite altistaa kanalinnut pakkasille ja saalistajille.<\/p>\n

Toisaalta ohuempi lumipeite suosii esimerkiksi maassa ruokailevia tikkalajeja: palok\u00e4rki ja erityisesti harmaap\u00e4\u00e4tikka ruokailevat paljon maassa muurahaisia esiin kaivaen, ja ohuempien hankien my\u00f6t\u00e4 lajit menestyv\u00e4t aiempaa paremmin. P\u00e4\u00e4see helpommalla, kun ev\u00e4st\u00e4 ei tarvitse kaivaa hangen alta.<\/p>\n

Talven mittaan vuorottelevat vesisateet ja kovat pakkaset j\u00e4\u00e4dytt\u00e4v\u00e4t ruokapaikat monilta linnuilta. Neulasten seasta selk\u00e4rangatonta ravintoa etsiv\u00e4t hippi\u00e4iset, puunrunkojen rakoja koluavat puukiipij\u00e4t ja pehme\u00e4\u00e4n hankeen myyr\u00e4n per\u00e4ss\u00e4 sukeltavat p\u00f6ll\u00f6t ovat ihmeiss\u00e4\u00e4n, kun sateen kastelema maasto vet\u00e4ytyy ter\u00e4sj\u00e4\u00e4h\u00e4n pakkasjakson koittaessa. N\u00e4iden lajien kannalta parasta olisi, kun kerran syksyll\u00e4 alkava pakkastalvi jatkuisi perinteiseen malliin kev\u00e4\u00e4seen asti.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tAhdistettuna p\u00e4\u00e4st\u00e4inen kirkaisee kovalla \u00e4\u00e4nell\u00e4. Murtosaari Jussi<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00e4iset el\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nien maailmassa<\/strong><\/p>\n

Moni on varmasti kuullut ulkona liikkuessaan korkeataajuista visertely\u00e4 ja ihmetellyt, kun \u00e4\u00e4ni vaikuttaa tulevan alhaalta maasta eik\u00e4 puusta, kuten vaikka pikkulintujen visertely.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nen l\u00e4hde onkin todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4st\u00e4inen. P\u00e4\u00e4st\u00e4iset ovat \u00e4\u00e4nekk\u00e4it\u00e4 el\u00e4imi\u00e4, joilla on laaja valikoima yksil\u00f6iden v\u00e4liseen kommunikointiin tarkoitettuja \u00e4\u00e4ni\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ihmisenkin kuulemaa visertely\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4iset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 silloin, kun kaksi tai useampi yksil\u00f6 kohtaa toisensa.<\/p>\n

Meininki yltyy todella \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4ksi silloin, kun paikalla on paritteluvalmis naaras ja useampi kilpakosija. My\u00f6s ahdistettuna p\u00e4\u00e4st\u00e4inen kirkaisee kovalla \u00e4\u00e4nell\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00e4iset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n ihmisen kuuloalueen ulkopuolella olevia ultra\u00e4\u00e4ni\u00e4 kaikuluotaukseen lepakoiden tapaan. N\u00e4iden lyhyiden klik-\u00e4\u00e4nien avulla mets\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4iset pystyiv\u00e4t koetilanteen t\u00e4ydess\u00e4 pimeydess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n helposti avoimet, suojaa tarjoavat putket. Kuten lepakoiden my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00e4isten kaikuluotaukseen k\u00e4ytt\u00e4mien \u00e4\u00e4nien rytmi nopeutuu silloin, kun ymp\u00e4rist\u00f6 on tihe\u00e4\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00e4isill\u00e4 on melko huono n\u00e4k\u00f6aisti, ja hyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6 ei olisikaan k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen niiden elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kaikuluotaus sen sijaan on oivallinen tapa aistia viiksikarvojen mittaa pidemm\u00e4lle pimeiss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 liikuttaessa.<\/p>\n

Ihmiselle ultra\u00e4\u00e4net antavat uuden mahdollisuuden tutustua p\u00e4\u00e4st\u00e4isten maailmaan, sill\u00e4 lepakkodetektorit muuttavat p\u00e4\u00e4st\u00e4istenkin ultra\u00e4\u00e4net ihmisen kuulemaan muotoon.<\/p>\n

Tulevaisuudessa p\u00e4\u00e4st\u00e4islajeja saatetaankin tunnistaa lepakoiden tai lintujen tapaan \u00e4\u00e4nien perusteella.<\/p>\n

Voit l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja havaintoja luonnosta osoitteeseen jari.m.haimi@jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijat Jari Haimi, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kyt\u00f6viita ja Jyrki Torniainen sek\u00e4 Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Heikki Helle, nis\u00e4k\u00e4stutkija Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ep\u00e4vakaat talvis\u00e4\u00e4t pist\u00e4v\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n, miten linnut p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t. Maalaisj\u00e4rjell\u00e4 ajattelee helposti, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen ja talvien lauhtuminen ovat linnuille…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":132142,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[824,33,31,30,425,426,3845,72,406,476,118,32,119,477,534],"class_list":{"0":"post-132141","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-era-ja-luonto","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-jyvaskyla","13":"tag-jyvaskylan-yliopisto","14":"tag-luonnossa","15":"tag-luonto","16":"tag-luontovalokuvaus","17":"tag-nature","18":"tag-science","19":"tag-suomi","20":"tag-tiede","21":"tag-wildlife","22":"tag-ymparisto-ja-luonto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115829452472281566","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132141","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132141"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132141\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/132142"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}