{"id":132214,"date":"2026-01-03T07:19:09","date_gmt":"2026-01-03T07:19:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132214\/"},"modified":"2026-01-03T07:19:09","modified_gmt":"2026-01-03T07:19:09","slug":"kari-silvennoisella-on-suomen-vanhin-skoda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132214\/","title":{"rendered":"Kari Silvennoisella on Suomen vanhin Skoda"},"content":{"rendered":"

Suomen vanhin Skoda oli kokenut kovia.<\/p>\n

Suomen vanhimman Skodan titteli\u00e4 kantaa savonlinnalaisen Kari Silvennoisen<\/a>, 70, auto, joka on pelastunut pariinkin otteeseen t\u00e4ydelliselt\u00e4 tuholta.<\/p>\n

Skodan maahantuonti Suomeen alkoi ensimm\u00e4isen kerran 1930-luvun lopussa Korpivaaran toimesta. Suomeen ehdittiin tuoda 50 Skoda Popular Cabriolet -autoa vuonna 1937, mutta suuri osa niist\u00e4 koki surullisen kohtalon.<\/p>\n

\u2013 Autoja paloi satamassa syttyneess\u00e4 tulipalossa, kertoo Skodan Suomen viestinn\u00e4st\u00e4 vastaava Kari Aalo<\/a>.<\/p>\n

Tulipalosta pelastuneista autoista on s\u00e4ilynyt ainoastaan Silvennoisen Skoda, joka sekin ehti rapistua l\u00e4hes t\u00e4ydellisen tuhon partaalle vuosikymmenten saatossa.<\/p>\n

Auto oli poistettu liikenteest\u00e4 vuonna 1963. Sen j\u00e4lkeen se lojui taivasalla noin kymmenen vuotta. Silvennoinen kertoo, ett\u00e4 h\u00e4nelle auto tuli sattuman kautta.<\/p>\n

\u2013 Sukukokouksessa minulle tuli mies kertomaan, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on t\u00e4llainen auto, mutta h\u00e4n ei saa sit\u00e4 koskaan tehdyksi. H\u00e4n oli s\u00e4ilytt\u00e4nyt sit\u00e4 44 vuotta. Omistaja oli autopeltimies, joka toi sen mukanaan Helsingist\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Auto seisoi vuosikymmenet h\u00e4nen talonsa pihalla pressukatoksessa.<\/p>\n

\"T\u00e4lt\u00e4<\/p>\n

T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti Suomen vanhin Skoda ennen kuin Kari ryhtyi sit\u00e4 kunnostamaan. Kuva:\u00a0Kari Silvennoisen kotialbumi<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6tilanne yli 80 vuotta vanhan Skodan pelastamiselle oli kaikkea muuta kuin hyv\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Se oli rujon n\u00e4k\u00f6inen. Auton alaosa oli t\u00e4ysin m\u00e4t\u00e4. Konepellit olivat irrallaan, kun kori oli romahtanut. Sisustuksestakaan ei ollut oikein mit\u00e4\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4. Kun katsoin tavaratilaan, niin mietin, onko siell\u00e4 ruumis. Niin karmeassa kunnossa auto oli, Silvennoinen kuvailee.<\/p>\n

Noin viiden vuoden kunnostusty\u00f6 palkittiin kuitenkin ihan konkreettisesti viime kes\u00e4n\u00e4. Tekniikan Maailma my\u00f6nsi Silvennoiselle Vuoden entis\u00f6inti -kiertopalkinnon projektistaan, jossa sen paremmin euroja kuin ty\u00f6tuntejakaan ei laskettu.<\/p>\n

Silvennoisen Skoda osuu t\u0161ekkimerkin ehk\u00e4 synkimp\u00e4\u00e4n ajanjaksoon. Skoda oli jo vahvasti Saksan ikeen alla toisen maailmansodan syttyess\u00e4. Autotehtaan tuotanto keskitettiin palvelemaan natsijohtaja Hermann G\u00f6ringin<\/a> sotateollisuuden tarpeita.<\/p>\n

\u2013 Tuota Popular-mallia valmistettiin yhteens\u00e4 4\u202f220 kappaletta vuosina 1934\u20131939. Autooni oli asennettu sodan aikana h\u00e4k\u00e4kaasulaitteet. Sotaan ei kuitenkaan noin pient\u00e4 autoa kelpuutettu, Silvennoinen kertoo.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Skodan tulevaisuus ei n\u00e4ytt\u00e4nyt toisen maailmansodan j\u00e4lkeen juurikaan valoisammalta, vaikka sen maahantuonti aloitettiinkin Suomeen uudelleen.<\/p>\n

Merkin tehdas kansallistettiin vuonna 1945 sosialismin aikakauden alkaessa. Autotehtaat organisoitiin AZNP-yritykseksi, jonka nimi viittasi suoraan kansalliseen autoteollisuusyritykseen.<\/p>\n

Skoda vaipui merkkin\u00e4 hiljalleen rautaesiripun taakse toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Helkama ehti kuitenkin aloittaa merkin maahantuonnin juuri ennen kuin kommunistit kaappasivat T\u0161ekkoslovakiassa vallan vuonna 1948.<\/p>\n

Toimitusjohtaja Eero Helkama<\/a> l\u00e4hetti Prahan auton\u00e4yttelyst\u00e4 vuonna 1947 Suomeen lyhyen s\u00e4hkeen, jossa h\u00e4n kertoi kolmella sanalla: \u201dSkodan edustus tarjolla\u201d. H\u00e4nen isoveljens\u00e4 Matti Helkama<\/a> ei aikaillut vastas\u00e4hkeen kanssa.<\/p>\n

\u2013 Tee sopimus heti, Matti Helkama kirjoitti maahantuojan julkaiseman Skoda Magazine -asiakaslehden mukaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mihink\u00e4\u00e4n kultakaivokseen Helkamat eiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 kohdin iskeneet, sill\u00e4 merkill\u00e4 oli alkamassa pitk\u00e4 ja ankea aikakausi, joka kesti aina 90-luvun alkuun asti. 40-luvulla maahantuontiedustuksia oli kuitenkin vaikea saada, joten mahdollisuuteen kannatti tarttua merkist\u00e4 riippumatta.<\/p>\n

Vuonna 1947 Suomeen tilattiin heti 350 sosialismi-Skodaa. Autot olivat 1101\/1102 Tudor -malleja, jotka tunnettiin Suomessa piikkinokkana. N\u00e4it\u00e4 vuonna 1948 Suomeen saapuneita autoja ei ole Kari Aalon mukaan s\u00e4ilynyt tieliikennekuntoisena.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Silvennoisen auto sen sijaan on kunnostettu niin perusteellisesti, ett\u00e4 h\u00e4n on ajanut sill\u00e4 jopa tuhannen kilometrin reissuja.<\/p>\n

\u2013 K\u00e4vin sill\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 Savonlinnasta Pietarsaaressa ja Orivedell\u00e4. Auton tuhatkuutioinen moottori on ihan alkuper\u00e4inen. Tein sen alusta loppuun. Autossa on kolme vaihdetta ja pakki. Tehdas on ilmoittanut huippunopeudeksi 95 kilometri\u00e4 tunnissa. Autossa on mekaaniset jarrut, mik\u00e4 opettaa ennakoivaan ajoon, Silvennoinen nauraa.<\/p>\n

Autossa on jopa alkuper\u00e4iset puskurit, joiden hauras kunto mietitytti kuitenkin museokatsastuksessa.<\/p>\n

\u2013 Sielt\u00e4 vaan sanottiin, ett\u00e4 kannattaa hyv\u00e4ksy\u00e4 \u00e4kki\u00e4. Yleens\u00e4 t\u00e4llaisissa autoissa ei ole puskureita tallessa lainkaan, Silvennoinen kertoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen vanhin Skoda oli kokenut kovia. Suomen vanhimman Skodan titteli\u00e4 kantaa savonlinnalaisen Kari Silvennoisen, 70, auto, joka on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":132215,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,34,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-132214","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115829956208384823","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132214","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132214"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132214\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/132215"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132214"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132214"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132214"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}