{"id":132249,"date":"2026-01-03T08:13:06","date_gmt":"2026-01-03T08:13:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132249\/"},"modified":"2026-01-03T08:13:06","modified_gmt":"2026-01-03T08:13:06","slug":"lukijalta-ihminen-tarvitsee-muita-lajeja-myos-sutta-paakirjoitus-mielipide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132249\/","title":{"rendered":"Lukijalta | Ihminen tarvitsee muita lajeja, my\u00f6s sutta | P\u00e4\u00e4kirjoitus &#038; mielipide"},"content":{"rendered":"<p>Kaj-Erik Ingvall esitti mielipidekirjoituksessaan (31.12.), ett\u00e4 sudella ei ole todistettua merkityst\u00e4 luonnossa. Voisin kertoa, mit\u00e4 vaikkapa Yellowstonessa tapahtui, kun susi palautettiin sinne pitk\u00e4n poissaolon j\u00e4lkeen. Haluan kuitenkin laajentaa perspektiivi\u00e4, sill\u00e4 kyse on paljon muustakin kuin susista.<\/p>\n<p>Ihminen on lyhyen olemassaolonsa aikana tappanut sukupuuttoon lukemattomia eli\u00f6lajeja.<\/p>\n<p>Ensin h\u00e4vitimme j\u00e4ttim\u00e4iset maael\u00e4imet, megafaunan, levitt\u00e4ytyess\u00e4mme kuudelle mantereelle.<\/p>\n<p>Oliko kivikaudellakin ihmisi\u00e4, jotka huomasivat mammuttien v\u00e4henev\u00e4n ja yrittiv\u00e4t varoittaa, hillit\u00e4 mets\u00e4styst\u00e4?<\/p>\n<p>Eurooppalaisten l\u00f6yt\u00f6retket toivat uuden sukupuuttorypp\u00e4\u00e4n, ja etenkin syrj\u00e4isten saarten eli\u00f6st\u00f6 koki kovia niin silmitt\u00f6m\u00e4n mets\u00e4styksen kuin vieraslajien tuomisen takia.<\/p>\n<p>Nykyisin suurin syy sukupuuttoihin on elinymp\u00e4rist\u00f6jen tuho. Monen lajin populaatiot pienenev\u00e4t elintilan k\u00e4ydess\u00e4 v\u00e4hiin samalla kun perim\u00e4n supistuminen vaikeuttaa sopeutumista nopeasti muuttuviin oloihin. Kuitenkin el\u00e4imi\u00e4 edelleen my\u00f6s mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n pit\u00e4isi olla viisaampia kuin mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4t ja tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kuin ne, jotka ahneuttaan ja ajattelemattomuuttaan h\u00e4vittiv\u00e4t alkuh\u00e4r\u00e4n, drontin, stellerinmerilehm\u00e4n, muuttokyyhkyn ja monia muita.<\/p>\n<p>Emme kuitenkaan ole. En\u00e4\u00e4 4 prosenttia maailman selk\u00e4rankaisten biomassasta on villej\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. Silti jotkut havittelevat koko ajan uusia lajeja mets\u00e4stett\u00e4viksi. Puhutaan, ett\u00e4 jopa uhanalaista lajia on &#8221;liikaa\u201d \u2013 samaan aikaan kun saamme yh\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tietoa villiel\u00e4inten m\u00e4\u00e4rien hupenemisesta, p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kadosta, lintukadosta, tavallistenkin lajien nopeasta h\u00e4vi\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>El\u00e4mme keskell\u00e4 hyvin tutkittua ja tiedossa olevaa ekokriisi\u00e4, mutta toimimme yht\u00e4 piittaamattomasti kuin esivanhempamme.<\/p>\n<p>Verenhimo on vain opittu verhoamaan sellaisiin hienoihin sanoihin kuin &#8221;kannanhoito&#8221; ja &#8221;suotuisa suojelutaso&#8221;.<\/p>\n<p>Ekosysteemit voivat toimia jotenkuten, vaikka eli\u00f6it\u00e4 poistettaisiinkin. Maapallon ekosysteemi on kuin eli\u00f6ist\u00e4 ja niiden v\u00e4lisist\u00e4 riippuvuussuhteista koostuva verkko, jota jokainen sukupuutto heikent\u00e4\u00e4. Se verkko kannattelee my\u00f6s meit\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p>Kaj-Erik, kysyit, eik\u00f6 t\u00e4rkeint\u00e4 ole ihmiskunnan selviytyminen. N\u00e4en ihmiskunnan verkon keskell\u00e4 py\u00f6riv\u00e4n\u00e4 murikkana, joka kuluttaa ja katkoo verkon s\u00e4ikeit\u00e4.<\/p>\n<p>Milloin verkkoon tulee niin iso reik\u00e4, ett\u00e4 murikka sujahtaa l\u00e4pi?<\/p>\n<p><strong>Pauliina Klemola<\/strong><\/p>\n<p>Kouvola<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kaj-Erik Ingvall esitti mielipidekirjoituksessaan (31.12.), ett\u00e4 sudella ei ole todistettua merkityst\u00e4 luonnossa. Voisin kertoa, mit\u00e4 vaikkapa Yellowstonessa tapahtui,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":119414,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[404,2267,33,31,30,737,3764,72,930,476,118,591,32,119,477],"class_list":{"0":"post-132249","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-elaimet","9":"tag-eurooppa","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kouvola","14":"tag-kouvolan-seutukunta","15":"tag-luonto","16":"tag-metsastys-ja-kalastus","17":"tag-nature","18":"tag-science","19":"tag-selkarankaiset","20":"tag-suomi","21":"tag-tiede","22":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115830168113128750","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132249"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132249\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/119414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}