{"id":132795,"date":"2026-01-03T23:44:12","date_gmt":"2026-01-03T23:44:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132795\/"},"modified":"2026-01-03T23:44:12","modified_gmt":"2026-01-03T23:44:12","slug":"lastensarjakuva-vie-antiikista-avaruuteen-hahmot-edustavat-alkuaineita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/132795\/","title":{"rendered":"Lastensarjakuva vie antiikista avaruuteen \u2013 hahmot edustavat alkuaineita"},"content":{"rendered":"

Linda<\/strong> asuu avaruusasema Ypsilonilla. Koulussa h\u00e4nen nelj\u00e4 parasta kaveriaan ovat kotoisin eri planeetoilta, joiden olosuhteisiin heid\u00e4n lajinsa ovat sopeutuneet erilaisilla ominaisuuksilla. Hiiu leijuu ilmassa, Blubbo on enimm\u00e4kseen nestett\u00e4 ja niin edelleen.<\/p>\n

\u201dHahmot edustavat elementtej\u00e4 maa, tuli, vesi ja ilma, jotka ymm\u00e4rrettiin alkuaineiksi antiikin Kreikassa. Mieless\u00e4ni oli my\u00f6s alkemistien viisikanta, jossa elementtien lis\u00e4ksi ylin sakara on ihminen eli Linda\u201d, Jukka Heiskane<\/strong>n taustoittaa.<\/p>\n

Heiskanen (s. 1963) on k\u00e4sikirjoittanut Linda ja avaruuskaverit -sarjan ensimm\u00e4isen osan Varjonheitt\u00e4j\u00e4t, jossa Linda panee kaveriensa kanssa kuriin avaruusaseman r\u00f6t\u00f6sherran.<\/p>\n

Lukijan ei tarvitse tuntea antiikkisia asioi\u00adta, mutta niiden pohjalta ajatus tarinasta alkoi it\u00e4\u00e4 Heiskasen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 yli kymmenen vuotta sitten. <\/p>\n

Matka valmiiksi sarjakuva-albumiksi oli pitk\u00e4 ja mutkainen.<\/p>\n

\u201dKuvittaja ja lastenkirjailija Pasi Pitk\u00e4nen<\/strong> ehdotti minulle kirjan tekemist\u00e4. Kirjoitin synopsiksen, mutta Pasi ei ehtinytk\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n. Ajatus tuntui kuitenkin niin kelvolliselta, ett\u00e4 halusin tehd\u00e4 sen.\u201d<\/p>\n

Heiskanen v\u00e4rv\u00e4si kuvittajaksi espanjalaisen C\u00e9sar Feriolin<\/strong> (s. 1959), joka on piirt\u00e4nyt Disney-sarjakuvia 1970-luvun lopulta saakka. He tunsivat toisensa, koska Heiskanen ty\u00f6skenteli Aku Ankka -lehdess\u00e4 17 vuotta, p\u00e4\u00e4toimittajana 2003\u20132011. <\/p>\n

Heiskasen p\u00e4\u00e4toimittajakaudella lehden levikki k\u00e4vi huipussaan, yli 320\u00a0000:ssa. Sen j\u00e4lkeen Heiskanen tuotti peliyhti\u00f6 Roviolle sarjakuvaversiota Angry Birds -pelin hahmoista.<\/p>\n

\u201dPeliss\u00e4h\u00e4n on vain lent\u00e4vi\u00e4 palleroita\u201d, Helskanen sanoo. <\/p>\n

\u201dNiille piti luoda maailma ja persoonallisuudet. P\u00e4\u00e4sin luomaan sit\u00e4 kaikkea tyhj\u00e4st\u00e4 roviolaisten kanssa. Ankassa k\u00e4sittelin enimm\u00e4kseen valmiita sarjakuvia.\u201d<\/p>\n

Ferioli<\/strong> on piirt\u00e4nyt tuhansia sivuja Disney-sarjakuvien maailmaa. On j\u00e4nn\u00e4 huomata, kuinka Lindan ja avaruuskaverien <\/strong>ilmeet ja ruumiinkieli muistuttavat ankkoja, vaikka hahmot ja ymp\u00e4rist\u00f6 ovat ihan muuta. <\/p>\n

\u201dHalusin ankkatyyli\u00e4, ja siksi valitsin Feriolin. Minunkin esikuvanani ankkamestari Carl Barks <\/strong>on omaa luokkaansa\u201d, Heiskanen kertoo. <\/p>\n

Vaikka Heiskasella ja Feriolilla on vankka kokemus lastensarjakuvista, Varjonheitt\u00e4j\u00e4t on molemmille ensimm\u00e4inen oma teos. Heiskanen arvelee, ett\u00e4 mahdollisuus tehd\u00e4 uutta ja omaa oli yksi syy, joka sai Feriolin mukaan hankkeeseen, vaikka palkkio ei ollut l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n ankoista vakiintuneesti maksettavaa.<\/p>\n

Lindan<\/strong> avaruusasema tuo mieleen my\u00f6s Jean-Claude M\u00e9zi\u00e8resin <\/strong>ja Pierre Christinin<\/strong> klassikon Avaruusagentti Valerianin seikkailut.<\/p>\n

\u201dEn ole intohimoinen scifin harrastaja, vaikka tunnenkin lajityypin klassikot. Olen varmasti p\u00f6llinyt Valerianista asioita samaan tapaan kuin George Lucas <\/strong>T\u00e4htien sotaan\u201d, Heiskanen tunnustaa auliisti. <\/p>\n

\u201dLajityyppi tarjoaa hyv\u00e4t puitteet tehd\u00e4 kaikenlaista.\u201d <\/p>\n

Heiskasen mukaan Lindan ja avaruuskaverien tarinassa on my\u00f6s ihmesadun perinteinen rakenne. On p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, joka kohtaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 suorittaessaan auttajia ja vastustajia.<\/p>\n

\u201dLastentarinoiden rakenne ja kerronta on aika selv\u00e4sti mieless\u00e4, kun olen tehnyt niiden kanssa t\u00f6it\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n

Linda-sarjan ensimm\u00e4inen tarina pysyi pitk\u00e4lti samana koko prosessin ajan. Muoto sen sijaan muuttui t\u00e4ysin. Ensin Heiskanen ja Ferioli tekiv\u00e4t tarinasta kuvakirjan melkein valmiiksi.<\/p>\n

\u201dLuulin, ett\u00e4 lastenkirjoilla olisi ollut kysynt\u00e4\u00e4, mutta kustantamo halusikin sarjakuvan. Se sopi tietysti minulle hyvin, mutta innoissamme olimme tehneet turhaa ty\u00f6t\u00e4.\u201d<\/p>\n

Aikoinaan<\/strong> sarjakuvat miellettiin lastenkulttuuriksi, mutta sit\u00e4 ne eiv\u00e4t ole olleet leimallisesti en\u00e4\u00e4 ainakaan t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla. Nyt lastensarjakuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palaavan. Jopa Aino Havukaisen <\/strong>ja Sami Toivosen<\/strong> Tatu ja Patu on muuntunut v\u00e4lill\u00e4 sarjakuvaksi.<\/p>\n

\u201dSuurin muutos oli, ett\u00e4 teksti\u00e4 tuli v\u00e4hemm\u00e4n, kun asioita kerrottiin enemm\u00e4n kuvilla\u201d, Heiskanen sanoo.<\/p>\n

\u201dSarjakuva on taloudellinen v\u00e4line. Mukaan mahtui lis\u00e4\u00e4 hahmoja.\u201d<\/p>\n

Heiskanen on jo k\u00e4sikirjoittanut sarjan toisen osan. Siin\u00e4 Linda ja h\u00e4nen kaveriporukansa l\u00e4htev\u00e4t avaruussukkulalla luokkaretkelle.\u2009<\/p>\n

C\u00e9sar Ferioli ja Jukka Heiskanen: Linda ja avaruuskaverit\u2009\u2013\u2009Varjonheitt\u00e4j\u00e4t. 48 sivua. Otava, 2026. Ilmestyy 15.1.2026.<\/p>\n

Oikaisu 3.1.2026 klo 20.58: Jukka Heiskasen p\u00e4\u00e4toimittajakaudella Aku Ankan levikki oli yli 320\u00a0000, ei yli 32\u00a0000, kuten tekstiss\u00e4 aiemmin virheellisesti kirjoitettiin.<\/p>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Linda asuu avaruusasema Ypsilonilla. Koulussa h\u00e4nen nelj\u00e4 parasta kaveriaan ovat kotoisin eri planeetoilta, joiden olosuhteisiin heid\u00e4n lajinsa ovat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":132796,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,8923,108,14109,32,109],"class_list":{"0":"post-132795","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-juttu-3","13":"tag-kulttuuri","14":"tag-sarjakuva","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115833829009238451","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132795","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=132795"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/132795\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/132796"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=132795"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=132795"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=132795"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}