Riihim\u00e4en kaupunki nime\u00e4\u00e4 kaksi katua suomalaisten lasitaitelijoiden mukaan. Mattilantie ja osa Etel\u00e4n Viertotiest\u00e4 muutetaan Helena Tynellin kaduksi sek\u00e4 alkuosa Etel\u00e4isest\u00e4 Viertotiest\u00e4 muutetaan Nanny Stillin kaduksi. Merkitt\u00e4vien lasitaiteilijoin mukaan nimetyt kadut ovat osa Riihim\u00e4en kaupungin tavoitetta kasvattaa tunnettuutta lasikaupunkina.<\/p>\n
\u201dHelena Tynell ja Nanny Still kuuluivat Riihim\u00e4en lasin merkitt\u00e4vimpiin suunnittelijoihin. He ovat olleet luomassa Riihim\u00e4est\u00e4 lasikaupunkia. Lasin tarina on osa Riihim\u00e4en kaupungin identiteetti\u00e4 ja aitoa kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Kaupungin lasihistoria ansaitsee lis\u00e4\u00e4 n\u00e4kyvyytt\u00e4 kaupungin arjessa ja katukuvassa\u201d, elinvoimajohtaja Anna-Riitta Kujala sanoo.<\/p>\n
Tynellin ja Stillin nime\u00e4 kantavat kadut ovat jatkumoa Riihim\u00e4en lasi Oy:n vanhan lasitehtaan ja Kumelan kaupunginosan lasiaiheisille kadun nimille. Vanhan lasitehtaan alueelta l\u00f6ytyy muun muassa Ilveskatu, Kolehmaisenkatu, Maikinpolku ja Aimo Okkolinin puisto. Kumelasta puolestaan l\u00f6ytyy Hyttitie, Hyttimestarinkatu, Upokkaantie, Pillikatu ja Puhaltajankatu.<\/p>\n
Lasikaupunki tarvitsee tekoja<\/p>\n
Kaupungin sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4ylien nimet muuttuvat, kun elinvoimajohtaja Kujalan perjantaina 2. tammikuuta 2026 tekem\u00e4 viranhaltijap\u00e4\u00e4t\u00f6s on tullut lainvoimaiseksi. Katujen nimien muutos koskee ensisijaisen osoitteen osalta viitt\u00e4 kiinteist\u00f6\u00e4.<\/p>\n
\u201dKaupungilla on k\u00e4siss\u00e4\u00e4n ainutlaatuinen\u00a0kulttuurihistoriallinen\u00a0valttikortti.\u00a0 Lasikaupunki ei synny pelk\u00e4st\u00e4 puheesta, vaan siihen tarvitaan my\u00f6s tekoja. Katujen nimien muuttaminen on yksi n\u00e4ist\u00e4 teoista\u201d, Kujala kertoo.<\/p>\n
Kaupunki juhlistaa uusia katuja avajaistilaisuudella. Tilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kev\u00e4\u00e4n 2026 aikana. Kaupunki tiedottaa tilaisuuden ajankohdasta ja sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 tarkemmin viranhaltijap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tultua lainvoimaiseksi.<\/p>\n
Muutoksesta kuulemiskierros<\/p>\n
Kaupunki kuuli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 kiinteist\u00f6n omistajia katujen nimien muutoksesta. Kuulemisen seurauksena kaupunki sai aiheesta kaksitoista muistutusta. Lis\u00e4ksi kaupunkilaiset antoivat aiheesta palautetta kaupungin s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 palautepalvelussa ja keskustelivat aiheesta vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Nimist\u00f6muutokseen liittyv\u00e4t kannanotot jakautuivat tasaisesti puolesta ja vastaan.<\/p>\n
Kaupungin nimist\u00f6asioiden asiantuntijaelin eli nimist\u00f6toimikunta k\u00e4sitteli katujen nimien muutoksia kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025. Toimikunta oli nimen muutosten kannalla. Koska aihe her\u00e4tti paljon julkista keskustelua, nimiasiaan pyydettiin ev\u00e4styst\u00e4 elinvoimalautakunnalta. Lautakunta ei kannattanut nimien muutosta.<\/p>\n
Kaupungit nime\u00e4v\u00e4t kadut l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti asemakaavassa. Laki mahdollistaa kadun nimen muuttamiseen my\u00f6s erillisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Riihim\u00e4ell\u00e4 kadun nimien muutoksista p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaavoitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 tai saman toimivallan omaava elinvoimajohtaja.<\/p>\n
Riihim\u00e4ki hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 juuriaan lasikaupunkina<\/p>\n
Riihim\u00e4ki hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tunnettuuden rakentamisessa vahvoja juuriaan lasikaupunkina. Riihim\u00e4en Lasi Oy (1910\u20131990) oli aikanaan Pohjoismaiden suurin lasitehdas. Lis\u00e4ksi seudulla on vuosikymmenten saatossa toiminut useita lasitehtaita.<\/p>\n
Oman katunsa saava lasitaiteilija Helena Tynell (1918\u20132016) teki ty\u00f6t\u00e4 etenkin lasin ja keramiikan parissa ja suunnitteli monipuolisesti suomalaisille, ruotsalaisille, saksalaisille ja amerikkalaisille yrityksille. Tynellille ominaista on graafinen ja veistoksellinen muotoilu. H\u00e4net tunnetaan etenkin Aurinkopullon suunnittelijana.<\/p>\n
Lasitaiteilija Nanny Still (1926\u20132009) tunnetaan etenkin Harlekiini-lasistosta, mutta my\u00f6s Flindari-pullot ovat muodostunet ker\u00e4ilyklassikoiksi.\u00a0 Still aloitti heti Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1949 valmistettuaan vakituisena suunnittelijana Riihim\u00e4en Lasi Oy:ss\u00e4. Still asui vuodesta 1959 eteenp\u00e4in Brysseliss\u00e4 ja suunnitteli lasia useisiin eri maihin.<\/p>\n
Suomen lasimuseo on Riihim\u00e4en suosituin vierailukohde<\/p>\n
Suomen lasimuseo avautui nykyisiin tiloihinsa vuonna 1981. Museon\u00e4yttelyt suunnitteli akateemikko Tapio Wirkkala. Museorakennus on rakennettu alun perin Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi vuonna 1914. Rakennuksessa on toiminut my\u00f6s muovitehdas ja silkkipaino, sek\u00e4 viimeksi Riihim\u00e4en lasin kristallihiomo.<\/p>\n
Suomen lasimuseo kuuluu maailman arvostetuimpiin lasimuseoihin New Yorkissa sijaitsevan Corning Museum of Glassin sek\u00e4 Lontoossa sijaitsevan Victoria and Albert Museumin lis\u00e4ksi.<\/p>\n
Osana lasikaupunkity\u00f6t\u00e4 Riihim\u00e4ki j\u00e4rjesti kes\u00e4kuussa 2025 kansainv\u00e4lisen lasibiennaalin, Finnish Glass Biennalen. Tapahtuma kutsui lasin yst\u00e4v\u00e4t kes\u00e4kuussa viikoksi Riihim\u00e4elle, Iittalaan ja Nuutaj\u00e4rvelle.<\/p>\n
Lis\u00e4tietoja<\/p>\n
Tutustu Riihim\u00e4en kaupungin viranhaltijap\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/a><\/p>\n Tutustu Riihim\u00e4ki lasikaupunki -sivuun.<\/a><\/p>\n Lue aiempi uutinen (elokuu 2025): Helena Tynellin ja Nanny Stillin katujen nime\u00e4minen elinvoimalautakuntaan.<\/a><\/p>\n