{"id":133002,"date":"2026-01-04T06:17:08","date_gmt":"2026-01-04T06:17:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/133002\/"},"modified":"2026-01-04T06:17:08","modified_gmt":"2026-01-04T06:17:08","slug":"talouden-menestysresepti-meni-euroopassa-uusiksi-nyt-parjaavat-kotimarkkinoihin-nojaavat-maat-ulkomaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/133002\/","title":{"rendered":"Talouden menestysresepti meni Euroopassa uusiksi \u2013 nyt p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t kotimarkkinoihin nojaavat maat | Ulkomaat"},"content":{"rendered":"

BRYSSEL<\/strong> Kansantalouksien paremmuusj\u00e4rjestys on k\u00e4\u00e4ntynyt Euroopassa vaivihkaa ymp\u00e4ri. Monessa entisess\u00e4 kriisimaassa talous kasvaa nyt nopeammin kuin EU:ssa keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Vuosina 2010\u20132018 yhteisvaluutta euroa koetelleen kriisin py\u00f6rteess\u00e4 olivat etenkin Kreikka, Espanja, Portugali ja Italia. Muut euromaat ja EU lainoittivat niit\u00e4 pahimpien aikojen yli.<\/p>\n

Talouslehti Economistin tuoreessa listauksessa menestyneiden maiden kymmenen k\u00e4rjest\u00e4 <\/a>l\u00f6ytyv\u00e4t Espanja, Portugali ja Kreikka. Suomi on listan h\u00e4nnill\u00e4.<\/p>\n

Entiset kriisimaat uudistivat pakon edess\u00e4 talouksiaan, ja se n\u00e4kyy nyt niiden tunnusluvuissa. Etel\u00e4n maiden nykymenoon vaikuttaa sekin, ett\u00e4 ne saivat tuntuvasti vetoapua EU:n vuonna 2020 luomasta elpymispaketista<\/a>.<\/p>\n

Alla oleva kuvio osoittaa, ett\u00e4 vuonna 2022 pandemiasta toipuva talous kasvoi monissa maissa kovaa. Vuonna 2025 Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Kreikan kasvu ohitti Saksan ja Suomen kasvun.<\/p>\n

Ekonomisti Niclas Poitiers<\/strong> huomauttaa, ett\u00e4 Kreikka ei kuitenkaan ole paljon vauraampi kuin 15 vuotta sitten.<\/p>\n

\u2013 He voivat kuitenkin olla ylpeit\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 he ovat uudistuksilla saaneet aikaan kymmeness\u00e4 vuodessa.<\/p>\n

Poitiers<\/strong> ty\u00f6skentelee brysselil\u00e4isess\u00e4 talouteen erikoistuneessa Bruegel-ajatushautomossa.<\/p>\n

Suurilla mailla, kuten Saksalla ja Ranskalla, ei ollut samaa painetta uudistaa talouksiensa rakenteita.<\/p>\n

\u2013 Niiden taloudet p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t hyvin. Selviytyminen kriisist\u00e4 teki niist\u00e4 my\u00f6s hiukan ylimielisi\u00e4, Poitiers sanoo.<\/strong><\/p>\n

Saksa nojasi kriisivuosien l\u00e4pi teollisuustuotantoon ja vientiin. Saksan vahva teollisuus imi naapurimaitakin menestym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nyt Saksan teollisuus k\u00e4rsii viennin takapakista. Kiina oli merkitt\u00e4v\u00e4 vientimaa, mutta sen talous ei kasva entiseen malliin. Yhdysvallat sulkee markkinoitaan.<\/p>\n

\"Luc<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vuonna 2013 silloiset valtiovarainministerit Luc Frieden (Luxemburg), Jutta Urpilainen (Suomi, sd.) ja Jeroen Djisselbloem (Hollanti) sek\u00e4 silloinen komissaari Olli Rehn (kesk.) pohtivat Kreikan tilannetta euroryhm\u00e4n kokouksessa Brysseliss\u00e4. Kuva: Olivier Hoslet \/ EPA<\/p>\n

Poitiersin mukaan nyt menestyv\u00e4t maat, joilla kasvua tuovat kotimarkkinoiden kysynt\u00e4 ja palvelut.<\/p>\n

\u2013 Olen huolissani siit\u00e4, ett\u00e4 Eurooppa satsaa liikaa vanhaan teollisuuteen ja liian v\u00e4h\u00e4n tulevaisuuden aloihin.<\/p>\n

Esimerkiksi Saksa tekohengitt\u00e4\u00e4 autoteollisuuttaan. Poitiersin mukaan se pit\u00e4isi lopettaa ja kohdistaa tukia uusiin innovaatioihin.<\/p>\n

\u2013 Kaikki ovat varmaan yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 eurooppalainen autoteollisuus on kymmenen vuoden kuluttua nykyist\u00e4 pienempi. Nyt pannaan paljon julkista rahaa siihen, ett\u00e4 siirtym\u00e4 ei sattuisi niin kovaa autotehtaiden ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. Raha on pois uusien innovatiivisten kasvuyritysten tukemisesta.<\/p>\n

Isojen maiden alam\u00e4ki heijastuu koko EU:hun.<\/p>\n

Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n menettelyyn, koska alij\u00e4\u00e4m\u00e4 suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitt\u00e4\u00e4 EU:n asettaman rajan. Saksa v\u00e4ltti t\u00e4m\u00e4n juuri ja juuri. Sen sijaan Kreikalla on nyt ylij\u00e4\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Useilla entisill\u00e4 kriisimailla vanha velkakuorma pienenee vaikkakin hyvin hitaasti. Monilla muilla velka kasvaa.<\/p>\n

Maahanmuuttajat kasvattavat Espanjan taloutta<\/p>\n

Yksi Euroopan valopilkuista on Espanja, jonka talous kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. EU-komissio odottaa ennusteessaan tahdin pysyv\u00e4n l\u00e4hes samana l\u00e4hiajat.<\/p>\n

Kasvua kiihdytti pandemian j\u00e4lkeen vauhtiin p\u00e4\u00e4ssyt matkailuala.<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 syy Espanjan talouskasvuun on maahanmuutto. Maahan on saapunut viime vuosina yhteens\u00e4 600 000 ihmist\u00e4 etenkin Latinalaisesta Amerikasta. Tulijoiden joukossa on koulutettuja osaajia, jotka kuluttavat.<\/p>\n

Maahanmuuton varjopuoli Espanjassa on se, ett\u00e4 tulijat viev\u00e4t ty\u00f6paikkoja ja asuntoja kantav\u00e4est\u00f6lt\u00e4. Espanjan ty\u00f6tt\u00f6myysaste on samaa luokkaa kuin Suomessa, 10,4 prosenttia, ja asuntotilanne on kriisiss\u00e4.<\/p>\n

Espanjassa on nyt samaan aikaan kova talouskasvu ja paljon ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

Saksa pit\u00e4\u00e4 yh\u00e4 kiinni ty\u00f6voimasta<\/p>\n

Saksan tilanne on p\u00e4invastainen kuin Espanjan. Jokseenkin kaikki ovat t\u00f6iss\u00e4, vaikka talouskasvua ei juuri ole. Kasvu ja ty\u00f6llisyys eiv\u00e4t siis kulje k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 kuten yleens\u00e4.<\/p>\n

Saksalainen Poitiers toteaa, ett\u00e4 Saksassa kasvun hidastuessa ei ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 irtisanota, jos ei ole aivan pakko. Vaarana kun olisi, ettei k\u00e4\u00e4nteen tultua ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyisik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Poitiers kuitenkin varoittaa:<\/p>\n

\u2013 Saksa tasapainoilee laman reunalla, ja irtisanomiset voivat kiihty\u00e4, jos pudotus jatkuu.<\/p>\n

Poitiers muistuttaa, ett\u00e4 Saksassa vahvat ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t suojelevat tehdasty\u00f6paikkoja, vaikka automaatio v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 maahanmuuttajia tai pienemm\u00e4t el\u00e4kkeet<\/p>\n

Poitiersin mukaan useimmat tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 maahanmuutto hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4. Yksi syy on se, ett\u00e4 tulijat tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4, joita vakiv\u00e4est\u00f6 ei halua tehd\u00e4.<\/p>\n

Virta vie t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuitenkin vahvasti toiseen suuntaan. EU kirist\u00e4\u00e4 maahanmuuttopolitiikkkaa, ja j\u00e4senmaat sulkevat rajojaan. Moni maa haluaa kyll\u00e4 koulutettuja osaajia, mutta heist\u00e4 kilpailevat muutkin mantereet.<\/p>\n

\u2013 Kun ei haluta lis\u00e4\u00e4 maahanmuuttajia, t\u00e4ytyy tulla toimeen pienemm\u00e4ll\u00e4 joukolla ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Se tarkoittaa pienemp\u00e4\u00e4 taloutta, Poitiers sanoo.<\/p>\n

Poitiers kertoo videolla, ett\u00e4 edess\u00e4 on kiper\u00e4 valinta:<\/strong><\/p>\n

Jos p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t haluavat synnytt\u00e4\u00e4 talouskasvua pienemm\u00e4ll\u00e4 joukolla, ty\u00f6n tuottavuuden pit\u00e4isi kasvaa selv\u00e4sti.<\/p>\n

Samaan aikaa Euroopan v\u00e4est\u00f6 vanhenee ja el\u00e4kemenot kasvavat. Poitiers ihmettelee hallitusten haluttomuutta muuttaa el\u00e4kej\u00e4rjestelmi\u00e4, vaikka ne ovat kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa asiantuntijat suosittelevat laajasti el\u00e4kes\u00e4\u00e4st\u00e4misen painottamista sijoituksiin. Samalla pit\u00e4\u00e4 irtautua mallista, jossa nykyinen ty\u00f6voima maksaa edellisen polven el\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n

Talouden pieneneminen heijastuu el\u00e4kkeisiin.<\/p>\n

\u2013 Periaatteessa pit\u00e4\u00e4 valita pienemm\u00e4n el\u00e4kkeen ja suuremman maahanmuuton v\u00e4lill\u00e4. Se valinta poliitikkojen ja \u00e4\u00e4nest\u00e4jien pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"BRYSSEL Kansantalouksien paremmuusj\u00e4rjestys on k\u00e4\u00e4ntynyt Euroopassa vaivihkaa ymp\u00e4ri. Monessa entisess\u00e4 kriisimaassa talous kasvaa nyt nopeammin kuin EU:ssa keskim\u00e4\u00e4rin.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":133003,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,1819,33,31,30,3351,8115,3911,32,78,3250,56],"class_list":{"0":"post-133002","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-espanja","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-kreikka","15":"tag-maahanmuuttajat","16":"tag-saksa","17":"tag-suomi","18":"tag-talous","19":"tag-talouskasvu","20":"tag-ulkomaat"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115835374364254690","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133002","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=133002"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/133002\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/133003"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=133002"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=133002"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=133002"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}