Vesipuhvelien tarkkaileminen on kuin katsoisi hidastettua filmi\u00e4. Ei tapahdu paljon mit\u00e4\u00e4n, mutta silti el\u00e4imi\u00e4 katsoessa iltap\u00e4iv\u00e4 vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 kuin huomaamatta. Siin\u00e4 rauhoittuu itsekin. <\/p>\n
Tuntuu kuin nuo verkkaiset j\u00e4tit antaisivat pelk\u00e4ll\u00e4 katseellaan \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4n kehotuksen: \u00e4l\u00e4 h\u00f6tkyile.<\/p>\n
Nelj\u00e4n m\u00e4rehtij\u00e4n lauma tuotiin Pieks\u00e4nj\u00e4rven rantaan luonnonhoitot\u00f6ihin kes\u00e4n alussa, ja siit\u00e4 asti Pieks\u00e4m\u00e4en \u201dpuhvelisafari\u201d on ollut median ja yleis\u00f6n kiinnostuksen kohteena. Vesipuhveleita kun ei juuri ole Suomessa n\u00e4hty, eik\u00e4 varsinkaan t\u00e4llaisessa luonnontilaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Puhveliaitaus l\u00f6ytyy lyhyen hiekkatien p\u00e4\u00e4st\u00e4 Anolanrannasta, Pieks\u00e4nj\u00e4rven l\u00e4nsirannalta. Ihan vieress\u00e4 on vilkkaasti liikenn\u00f6ity kantatie, mutta t\u00e4st\u00e4 voisi hurauttaa ohi n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 vilaustakaan eksoottisista el\u00e4imist\u00e4. Ne laiduntavat rantapusikoissa vesirajan tuntumassa. <\/p>\n
Puhvelikuiskaajan k\u00e4siss\u00e4<\/p>\n
Nelj\u00e4 isoa p\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy, kun vanha Citro\u00ebn peruuttaa aitauksen viereen. Auto on \u00e4\u00e4nest\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen parhaat p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hnyt.<\/p>\n
\u201dPakoputkessa on reik\u00e4. Tyt\u00f6t tunnistavat jo \u00e4\u00e4nest\u00e4, kun olen tulossa\u201d, autosta nouseva Oskari Ven\u00e4l\u00e4inen<\/strong> sanoo.<\/p>\n Lauman nelj\u00e4 j\u00e4sent\u00e4 ovat kaikki naaraita, ja t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tyt\u00f6ttely sallittakoon. Ven\u00e4l\u00e4inen, 20, on yksi vapaaehtoisista, jotka toimivat kes\u00e4n ajan puhvelioppaina ja huolehtivat Anolanrannan el\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n Ven\u00e4l\u00e4inen kolisuttaa \u00e4mp\u00e4ri\u00e4. Tarjolla on seleenirakeita, puhvelien herkkupaloja. <\/p>\n Ven\u00e4l\u00e4inen on iso mies, mutta kun h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen pakkautuu nelj\u00e4n puhvelin lihavalli, mies pienenee silmiss\u00e4. Porukan nuorin, kymmenkuinen vasikka Yll\u00e4tys puskee p\u00e4\u00e4ns\u00e4 Ven\u00e4l\u00e4isen kainaloon. Herkkuja vailla, ja rapsutusta. <\/p>\n Puhveleilla on k\u00e4ynyt tuuri, sill\u00e4 ne ovat osaavissa k\u00e4siss\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4inen tulee raviperheest\u00e4 ja opettelee harrastusmieless\u00e4 hevoshierojaksi. <\/p>\n \u201dVesipuhveli on hevosta paksunahkaisempi, syviin lihaksiin ei p\u00e4\u00e4se k\u00e4siksi miesvoimin. Mutta kyll\u00e4 n\u00e4m\u00e4kin nauttivat hieromisesta.\u201d<\/p>\n Silt\u00e4 tosiaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Lauman vanhin Reetta ojentaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 suoraksi ja painaa silm\u00e4ns\u00e4 kiinni, kun Ven\u00e4l\u00e4inen hieroo sen puremalihaksia. <\/p>\n Vesipuhveleita ei tarvitse erikseen ruokkia eik\u00e4 juuri ohjailla laitumella \u2013 eiv\u00e4tk\u00e4 ne ihmisen k\u00e4skyj\u00e4 yleens\u00e4 tottelekaan \u2013 mutta ihmiskontakti on niiden pidossa t\u00e4rke\u00e4. <\/p>\n \u201dKontakti pit\u00e4\u00e4 olla p\u00e4ivitt\u00e4in, muuten puhveli vieraantuu ihmisest\u00e4\u201d, sanoo Tuula Gargano<\/strong>. <\/p>\n Vieraantuminen tekee puhvelista vaikeammin hallittavan, jos se esimerkiksi p\u00e4\u00e4see laidunalueen ulkopuolelle. <\/p>\n Gargano katsoo puhveleita paitsi l\u00e4hiasukkaan my\u00f6s asiantuntijan silmin. H\u00e4n ty\u00f6skentelee naudanjalostukseen erikoistuneessa VikingGeneticsiss\u00e4 el\u00e4inkuljetuskoordinaattorina. Vapaa-ajallaan Gargano toimii puhvelioppaana, sill\u00e4 h\u00e4n asuu Anolanrannan naapurissa.<\/p>\n \u201dIhanaa, ett\u00e4 saatiin puhvelit t\u00e4nne. Ne tekev\u00e4t niin hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Meill\u00e4 n\u00e4it\u00e4 rehev\u00f6ityneit\u00e4 rantoja riitt\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n Puhvelit ovat tehokkaita sy\u00f6m\u00e4koneita<\/p>\n Suomi on tuhansien rehev\u00f6ityvien j\u00e4rvien maa, eik\u00e4 Pieks\u00e4nj\u00e4rvi ole poikkeus. Vesipuhvelille t\u00e4llaiset liki umpeen kasvaneet rantaruovikot ovat kuitenkin paratiisi. On runsaasti vett\u00e4, ravintoa ja tilaa liikkua. <\/p>\n Puhvelit ovat siis t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4. Ne laiduntavat eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sy\u00f6v\u00e4t ja tallovat vesi- ja rantakasveja. Tarkoituksena on torjua j\u00e4rven rehev\u00f6itymist\u00e4. <\/p>\n Puhvelien ty\u00f6n j\u00e4lki konkretisoituu, kun vertailee laidunalueella olevan sillan kahta puolta. Toinen, viel\u00e4 koskematon kosteikkoalue on t\u00e4ynn\u00e4 kaislaa, j\u00e4rviruokoa ja pajukkoa.<\/p>\n Toisella puolella n\u00e4kyy kolmen viikon laiduntamisen tulos. Ranta on paljaaksi kaluttua savimaata. Laidunalue on jaettu lohkoihin. Kun yksi alue on sy\u00f6ty, siirryt\u00e4\u00e4n seuraavalle.<\/p>\n Puhvelit ovat melkoisia sy\u00f6m\u00e4koneita: yksi el\u00e4in sy\u00f6 noin 20 kiloa kuivaa kaislaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Puhvelilla ei ole yl\u00e4hampaita, mutta sill\u00e4 on notkea kieli. Se py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielens\u00e4 vesikasvin ymp\u00e4rille ja riuhtaisee sen irti juurineen. <\/p>\n \u201dNiiden ruoka on v\u00e4h\u00e4ravinteista, joten ne sy\u00f6v\u00e4t ja m\u00e4rehtiv\u00e4t koko ajan. V\u00e4lill\u00e4 ne k\u00e4yv\u00e4t makuullaan tai uimassa\u201d, kertoo puhvelikokeilun puuhamies Arto Tenhunen<\/strong>. <\/p>\n H\u00e4n on laidunalueen maat omistavan Pieks\u00e4nj\u00e4rvi-Vangasj\u00e4rvi -osakaskunnan tiedotusvastaava ja el\u00e4kkeell\u00e4 oleva viestint\u00e4yritt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n Idea tuli Heinolasta, jossa pilotoitiin vesipuhveleiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 luonnonhoitoty\u00f6ss\u00e4 viime kes\u00e4n\u00e4. <\/p>\n Tulokset olivat erinomaisia. Laidunnus lisa\u0308a\u0308 luonnon monimuotoisuutta ja edist\u00e4\u00e4 veden virtausta j\u00e4rvess\u00e4. Puhvelien lantakasoissa siki\u00e4\u00e4 sieni\u00e4 ja hy\u00f6nteisi\u00e4.<\/p>\n Heinolassa tehdyn opinn\u00e4ytety\u00f6n mukaan vesipuhvelit ovat kustannustehokkaampi tapa hoitaa rehev\u00f6ityneit\u00e4 rantoja kuin konety\u00f6n\u00e4 tehdyt raivaukset, etenkin, kun laidunnusta jatketaan useamman kes\u00e4n ajan.<\/p>\n Kuluja tulee muun muassa puhvelien vuokrasta ja aidan rakentamisesta. Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 ty\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n talkoilla.<\/p>\n \u201dYhden vuoden hankkeessa ei olisi j\u00e4rke\u00e4. Ajatus on, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 jatketaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme vuotta\u201d, Tenhunen kertoo.<\/p>\n Puhvelit p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t pakkasessakin<\/p>\n Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 koneellinen ruovikoiden raivaus on erityisen hankalaa, koska rannat ovat kivikkoisia.<\/p>\n \u201dMeill\u00e4 menee niitt\u00e4miseen 10\u2009000\u201320\u2009000 euroa vuodessa, eik\u00e4 joka paikkaan edes p\u00e4\u00e4se koneilla. Meid\u00e4n k\u00e4sityksemme on, ett\u00e4 vesipuhvelit ovat erinomainen keino est\u00e4\u00e4 j\u00e4rve\u00e4 rehev\u00f6itym\u00e4st\u00e4.\u201d<\/p>\n Vesipuhvelit ovat Suomessa viel\u00e4 uusi tuttavuus, mutta esimerkiksi Saksassa niit\u00e4 on k\u00e4ytetty j\u00e4rviruokokasvustojen v\u00e4hent\u00e4miseen vesist\u00f6iss\u00e4 hyvin tuloksin, kertoo maisema- ja ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Saara Ryh\u00e4nen<\/strong> ProAgria Etel\u00e4-Savosta.<\/p>\n Ryh\u00e4nen uskoo, ett\u00e4 puhvelien k\u00e4ytt\u00f6 ymp\u00e4rist\u00f6nhoidossa yleistyy Suomessakin. Vaikka puhvelin juuret ovat Aasiassa ja Afrikassa, se p\u00e4rj\u00e4\u00e4 hyvin my\u00f6s pohjoisissa olosuhteissa.<\/p>\n \u201dVesipuhvelilla on v\u00e4hemm\u00e4n hikirauhasia ihossa kuin tavallisella naudalla, joten voisi ajatella, ett\u00e4 Suomen viile\u00e4t kes\u00e4t hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4.\u201d<\/p>\n Vesipuhveli kest\u00e4\u00e4 hyvin pakkastakin. Suomessa el\u00e4imet viett\u00e4v\u00e4t talven pihatossa, jossa ei tarvita erillist\u00e4 l\u00e4mmityst\u00e4. <\/p>\n Persoonallisia el\u00e4imi\u00e4<\/p>\n Millaisia el\u00e4imi\u00e4 vesipuhvelit sitten ovat? Ainakin ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan kesyj\u00e4 ja ihmisrakkaita. <\/p>\n Lauman toiseksi vanhin, kaksivuotias Varpu tulee aidalle ja lipaisee k\u00e4dest\u00e4ni kourallisen seleeni\u00e4. Kieli on liukas ja sile\u00e4, ei ollenkaan karhea niin kuin lehm\u00e4ll\u00e4. Kun herkkupalat on sy\u00f6ty, Varpu j\u00e4\u00e4 luokseni rapsuteltavaksi ja tuhisee tyytyv\u00e4isen oloisena.<\/p>\n Heinolan ja Pieks\u00e4m\u00e4en puhvelit ovat lainassa samasta paikasta, Kangasniemell\u00e4 toimivasta Puulan puhvelista. Se on Suomen ainoa vesipuhveleita kasvattava maatila. Puhveleita on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 29.<\/p>\n Yritt\u00e4j\u00e4 Anniina Laurema<\/strong> kertoo, ett\u00e4 vesipuhvelit ovat hyvin yksil\u00f6llisi\u00e4 tapauksia.<\/p>\n Reetta: Kuusivuotias, lauman johtaja. Ihmisrakas, mutta itsens\u00e4 tiedostava. Muita kookkaampi, ja sarvissa erottuvat vuosirenkaat. Painoa noin 400 kiloa.<\/p>\n Varpu: Kaksivuotias. Helppo k\u00e4sitell\u00e4, seuraa tiiviisti laumaansa.<\/p>\n Y\u00f6ty\u00f6: Puolitoistavuotias, syntyi pihattoon paukkupakkasilla keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4. Kesy mutta voimakastahtoinen el\u00e4in, joka ei pid\u00e4 kosketuksesta yht\u00e4 paljon kuin lauman muut puhvelit. Tunnistaa muita pienemmist\u00e4 korvista.<\/p>\n Yll\u00e4tys: Lauman kuopus, ja Laureman mukaan \u201dtilan kiltein puhveli\u201d. <\/p>\n Reetta on lehm\u00e4, kolme muuta ovat poikimattomia naaraita eli hiehoja. Ne eiv\u00e4t ole sukua toisilleen. <\/p>\n Puhvelit karkumatkalla<\/p>\n Puhveleilla on vahva laumahierarkia. Reetta pit\u00e4\u00e4 katraansa koossa tarvittaessa k\u00e4skytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n \u201dPuhveleilla on ihan omanlaisensa \u00e4\u00e4ni. Se on kuin sian, aasin ja hirven risteytys. Semmoista urahtelua\u201d, Gargano kuvailee.<\/p>\n Lauma my\u00f6s seuraa uskollisesti johtajaansa \u2013 oli suunta mik\u00e4 tahansa. <\/p>\n Arto Tenhunen sai alkukes\u00e4st\u00e4 soiton h\u00e4t\u00e4keskuksesta. Puhvelilauma oli n\u00e4hty Suonenjoentiell\u00e4 matkalla pohjoiseen.<\/p>\n Silloin tuli kiire. <\/p>\n Puhvelit l\u00f6ydettiin onneksi nopeasti, sill\u00e4 laumanjohtajalla on pannassaan gps-paikannin. Lauma ohjattiin vankkureihin ja kuljetettiin takaisin laitumelle. Vahinkoja ei sattunut.<\/p>\n Pian ne karkasivat uudelleen. Niiden hoitajat olivat ymm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, kunnes veneilem\u00e4ss\u00e4 ollut perhe otti yhteytt\u00e4. Perhe oli n\u00e4hnyt veneest\u00e4\u00e4n, kun lauma sukelsi aidan ali karkuteille laidunalueen vesirajassa. Tapaus tallentui videolle.<\/p>\n \u201dNe meniv\u00e4t veteen kuin sukellusveneet. Ja kun yksi menee, muut menev\u00e4t per\u00e4ss\u00e4\u201d, Tenhunen sanoo.<\/p>\n Aitaa vahvistettiin, ja lauman johtaja meni vaihtoon. Lauma oli ollut tuolloin Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 alle viikon, ja sit\u00e4 johti nuori ja kokematon Venla.<\/p>\n Reetan johdolla lauma on k\u00e4ytt\u00e4ytynyt rauhallisemmin. Ja kolmen viikon j\u00e4lkeen my\u00f6s laidunalueen rajat ovat tulleet el\u00e4imille tutuiksi.<\/p>\n Puhveliturismista bisnes<\/p>\n \u201dMiten s\u00f6p\u00f6j\u00e4!\u201d<\/p>\n \u201dSaako niit\u00e4 sy\u00f6tt\u00e4\u00e4?\u201d<\/p>\n \u201dN\u00e4ytt\u00e4\u00e4 takaap\u00e4in ihan possulta.\u201d<\/p>\n Yleis\u00f6\u00e4 tulee iltap\u00e4iv\u00e4n aikana tasaiseen tahtiin. Lapsiperheit\u00e4, pariskuntia, isovanhempia lapsenlapsineen. <\/p>\n Oskari Ven\u00e4l\u00e4inen ja Tuula Gargano kertovat k\u00e4vij\u00f6ille k\u00e4rsiv\u00e4llisesti puhveleista ja j\u00e4rven kunnostuksesta. Opastetusta kierroksesta perit\u00e4\u00e4n pieni maksu, jolla katetaan hankkeen kuluja. <\/p>\n \u201dAika eri kokemus kuin Korkeasaaressa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4imill\u00e4 on paremmat olot, mutta samaa eksoottisuutta niiss\u00e4 on\u201d, pohtii vantaalainen Teemu Kaipiainen<\/strong>, joka on perheens\u00e4 kanssa Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 sukuloimassa ja tullut katsomaan puhveleita.<\/a><\/p>\n Arto Tenhunen ei osaa kertoa tarkkoja k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, sill\u00e4 moni k\u00e4y katsomassa puhveleita ilman maksettua opastusta. Mutta paljon heit\u00e4 on.<\/p>\n \u201dPorukkaa on k\u00e4ynyt t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 varmasti enemm\u00e4n kuin miss\u00e4\u00e4n muualla Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4\u201d, Tenhunen myh\u00e4ilee. <\/p>\n Puhvelituristit j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t euroja my\u00f6s viereiseen Anolanranta Resortiin, jossa on golfkentt\u00e4, ravintola, viinitila ja majoitus- ja kokouspalvelut. Tulevina kesin\u00e4 puhveliturismia aiotaan kasvattaa. On ideoitu kahvilalauttaa ja jopa pienimuotoista festivaalia, \u201dPuhvelirockia\u201d. <\/p>\n \u201dKatsotaan nyt. Yritet\u00e4\u00e4n mietti\u00e4, mit\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4\u201d, Tenhunen tuumii.<\/p>\n Siestan aika<\/p>\n Loppuiltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 puhvelit l\u00f6ytyv\u00e4t rantapenkalta makoilemasta. Ne ovat sy\u00f6neet oikeastaan koko iltap\u00e4iv\u00e4n ajan, ja nyt on lepohetki. <\/p>\n Vaikka moni k\u00e4vij\u00e4 sit\u00e4 odottaa, t\u00e4n\u00e4\u00e4n emme taida n\u00e4hd\u00e4 puhveleita uimassa ja mudassa m\u00f6yrim\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Laidunalueella on hiljaista, sill\u00e4 yleis\u00f6\u00e4k\u00e4\u00e4n ei juuri nyt ole. <\/p>\n Ven\u00e4l\u00e4inen katselee laumaa. H\u00e4n sanoo kiintyneens\u00e4 el\u00e4imiin ja arvelee, ett\u00e4 tunne on molemminpuolinen. <\/p>\n \u201dYleens\u00e4 Reetta on se, joka vahtii, kun lauma nukkuu. Mutta v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4y niin, ett\u00e4 kun olen niiden kanssa pidemp\u00e4\u00e4n, Reettakin menee syv\u00e4\u00e4n uneen. Kerran sain videolle, kun se kuorsaa.\u201d<\/p>\n Mutta nyt tapahtuu jotain. Yll\u00e4tys havahtuu horroksestaan ja nousee hitaasti jaloilleen. Se venyttelee selk\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntelee p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Sitten se astelee vesirajaan hitain askelin. <\/p>\n Nytk\u00f6 ne menev\u00e4t uimaan?<\/p>\n Eiv\u00e4t mene. Yll\u00e4tys pys\u00e4htyy juomaan eik\u00e4 mene sen pidemm\u00e4lle. Muutkaan eiv\u00e4t liikahda sijoiltaan.<\/p>\n Kun teemme l\u00e4ht\u00f6\u00e4, Reetta nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja katsoo meit\u00e4 laumansa keskelt\u00e4. <\/p>\n Kuin sanoakseen, ett\u00e4 t\u00e4llaisia me olemme. Jos haluatte n\u00e4hd\u00e4 sirkusel\u00e4imi\u00e4, menk\u00e4\u00e4 sirkukseen. <\/p>\n